On mahdotonta antaa mitään tarkkaa ja yleispätevää sääntöä siitä, miten nopeasti kirjat ilmestyttyään tulevat kirjastoihin. Joissakin ääritapauksissa (esim. Harry Potterit) kirjat on erityisjärjestelyin saatu kirjastoihin jopa ilmestymispäivänään. Suurten kotimaisten kustantamojen teokset tilataan kirjastoihin ennakkotietojen perusteella, joten ne tulevat yleensä jo muutamien päivien tai muutamien viikkojen kuluttua. Joitakin nimekkeitä kirjastot joutuvat odottamaan jopa kuukausia. Jos olisit kertonut, mitä kirjaa kaipaat, olisin voinut katsoa, löytyykö hankintajärjestelmästämme tietoja sen tilaus- ja toimituspäivistä, mutta ilman tietoa teoksesta en valitettavasti pysty kertomaan mitään tämän tarkempaa. Sinun kannattaa seurata tilannetta...
Teos löytyy Laurean Tikkurilan kirjastosta http://laurus.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?v1=2&ti=1,2&SC=CallNumber&….
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.laurea.fi/internet/fi/02_tk_ja_palvelut/01_ryhma1/06_Kirjast…
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
Kyseessä on saksalaisen Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita (Kindergeschichten, suom. Markku Mannila, Otava, 1982). Kokoelmaan sisältyy novelli Terveisiä Joodokilta, jossa on mainitsemasi Joodok-eno. Lastentarinoita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832https://vaski.finna.fi/
Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
Kupariyöt on varmasti tutustumisen arvoinen kirja.
Tekijä: Armas K. Baltzac; Andrew K. Baltzac
Kustantaja: Gloria Kustannus
Vuosi: 2018
Kirjan takakansi kertoo näin: "Ainutlaatuinen kirja Suomen historiasta. Miten liittyvät toisiinsa sisällissodan aikaisten ihmisten selviytyminen, Suomen mustalaisten osuus tähän historian kipeään ajanjaksoon, Mannerheim ja nuori savolaspoika nimeltä Viktor? Kupariyöt on ihmeellinen tarina nuoresta Viktorista, jota yritetään houkutella välillä valkoisten ja välillä punaisten puolelle. Viktorilla on vastassaan Mannerheim, jota punaiset kutsuvat paholaiseksi. Viktor on seissyt punaisten ja valkoisten keskellä: näkyväisen maailman rajalla - kuilun ja valon portailla - kuolemanpelossa ja...
Lehtiä voi lainata Espoon kirjastoista. Espoon pääkirjasto ei lainaa kaikkia lehtiä, vaan osa on käsikirjastoaineistoa. Lehtien uusinta numeroa ei lainata. Tavallisin lehtien laina-aika on kaksi viikkoa. Laina-aika saattaa vaihdella kirjastoittain. Lehtien saatavuustiedot löytyvät myös aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Raamatussa Aija on miehennimi (hepr. korppikotka tai haarahaukka) ja paikannimi. Suomessa nimeä on annettu vain tytöille. Sitä pidetään mukailuna Eija -nimestä. Aijaa on käytetty myös useiden A-alkuisten nimien hellittelymuotona.
Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Aijan kohdalla Ariadneen, mutta näillä nimillä ei ole sisällöllistä tai historiallista yhteyttä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999).
Uusi suomalainen nimikirja/etunimet: Kustaa Vilkuna (Otava, 1988).
Viittausta venäläiseen alkuperään Aija -nimen kohdalla ei löytynyt. Eri maissa käytössä olevien nimien alkuperästä kerrotaan seuraavalla sivustolla:
http://www.behindthename.com/
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
Vaativimmissa etsinnöissä kannattaa käyttää Helmet haun tarkennettua hakua. Se löytyy Hakusuurennuslasia klikkaamalla. Tarkennettu haku
Varmaan jo kokeilitkin hakusanaa feminismi. Siihen kannattaa lisätä tarkennetussa haussa kaunokirjallisuus, niin tietokirjallisuus ei häiritse. Feminismi + kaunokirjallisuus Haulla löytyy kahdeksan suomenkielistä kirjaa mm.Tuuve Aron Kalasatama ja Inna Patrakovan Tulkki. Molemmat tutustumisen arvoisia kirjoja ja toisistaan täysin poikkeavia.
Tarkennettuun hakuun voi myös lisätä hakulaatikoita. Hakusanoilla naiset+ rohkeus + kaunokirjallisuus löytyy 15 suomenkielistä romaania. Esim. Minna Lindgrenin Vihainen leski, Cecelia Ahernin Nainen joka sai siivet selkäänsä ja muita kertomuksia...
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Hyvä lähde Suomen uhanalaisiin ja jo hävinneisiin lajeihin perehtymiseen on Suomen lajien uhanalaisuus : punainen kirja 2019. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema teos on luettavissa myös verkossa. Se sisältää arvion lähes 22 500 eliölajin uhanalaisuudesta.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/299501
Wikipedian luettelo Suomesta hävinneistä eläinlajeista näyttäisi yhtäpitävältä punaisen kirjan kanssa. Suurin osa lajeista on hyönteisiä. Lajin katoaminen Suomesta ei toki useimmiten tarkoita, että se olisi kuollut tyystin sukupuuttoon kaikkialla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_h%C3%A4vinneist%C3%A4_e…
Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin. Yhdyssanan aitoenglantilainen merkitys on läpikotaisin englantilainen, perienglantilainen (vrt. aitosuomalainen, jolle Kielitoimiston sanakirja antaa merkitykset läpikotaisin suomalainen, perisuomalainen, supisuomalainen, aitosuomalaisuudelle ominainen, aitosuomalaisuuden kannattaja).
Erikseen kirjoitettuna merkitys vähän muuttuu: aito englantilainen on alkuperältään englantilainen, muttei välttämättä mitenkään tyypillinen englantilainen.
Oikeakielisyyskysymyksissä voi kääntyä myös Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston puoleen. Kielitoimistolla on neuvontapuhelin (020 781 3201), jossa vastataan suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin. Tarkemmat tiedot palvelusta: http://www.kotus.fi/index....
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin...
Merci pour votre demande, voici une brève liste de sites Web contenant des informations générales sur la culture du sauna finlandais. N'hésitez pas à nous contacter au cas où vous auriez besoin de plus amples informations.
https://www.visitfinland.com/fr/article/le-sauna-explique-aux-debutants/
https://www.visitfinland.com/fr/article/15-saunas-a-connaitre-absolument-en-finlande/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/le-sauna-autrement/
https://finland.fi/fr/vie-amp-societe/lunesco-souligne-lesprit-a-la-fois-immateriel-et-bien-reel-de-la-culture-du-sauna-en-finlande/
https://sauna.fi/ (site Web de la société de sauna finlandais, principalement en finnois)
https://saunafromfinland.com/fr/ (c'est...
Löysin Burdan sivuilta, englanninkielinen versio http://www.burdafashion.com/en/index.html , haulla dirndl useamman mallin. Kolme mallia oli lehdestä, niissä luki seuraavat numerot Burda modemagazine 10/2004, 9/2006, 9/2008. Mallit ovat hieman modernisoidun näköisiä (ks. kuvat haulla). Mallit 7870 ja 8448 ovat traditionaalisen mallin kaavoja, mutta ne näyttävät olevan ostettavia kaavoja. Kaavat voi ostaa tästä palvelusta, löysin myös toisen portaalin Mode-schnitte.de, josta niitä voi tilata (Burda 7870
http://www.burdaschnitte.de/product_info.php?info=p309_7870-Burda-Schni…
Burda 8448,
http://www.burda-schnitte.de/product_info.php?info=p308_8448-Burda-Schn…)
Löytyi myös englantilainen nettikaavakauppa Habithat, jossa oli dirndl-kaava...
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Kirja on Meidän vauvan kirja, jota jaettiin äitiyspakkauksessa 80- ja 90-luvuilla. Muitakin hyviä vauvan kanssa luettavia kirjoja esitellään dokumentissa Lue lapselle – Anna paras lahja tulevaisuutta varten http://docplayer.fi/8449171-Lue-lapselle-anna-paras-lahja-tulevaisuutta…
Sanoilla "Kun Herra ynnä Pyhä Pietari" alkaa Eino Leinon runo "Legenda". Lasse Vahtolan säveltämä "Legenda" sisältyy nuottiin "Nuoren seurakunnan veisuja", osaan 11 (Nuorten keskus, 1981). Nuotissa on melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Nuotti on saatavissa esimerkiksi Varastokirjastosta, mutta samanlainen nuotinnos tästä laulusta sisältyy myös uudempaan nuottiin "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), joka on saatavissa myös Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tämän runon on säveltänyt Lasse Vahtolan lisäksi moni muukin, ainakin Einojuhani Rautavaara, Kari Haapala, Lauri Ikonen, Raimo Tanskanen ja Perttu Hietanen.
