Kreikkalaisessa mytologiassa Demeter on maanviljelyksen, maan hedelmällisyyden, sadonkorjuun ja vuodenkierron jumalatar. Hänen roomalainen vastaparinsa on Ceres. Lisätietoa Demeter- ja Ceres-jumaluuksista löydät esimerkiksi Paavo Castrénin ja Leena Pietilä-Castrénin Antiikin sanakirja -teoksesta (Otava, 2000).
Hevosaiheisia kirjoituskilpailuja ei näytä olevan tällä hetkellä käynnissä Suomessa. Mistään ei myöskään löydy tietoa, että tällaisia kilpailuja olisi tulossa lähitulevaisuudessa.Esimerkiksi Suomen ratsastajainliitto ja Suomen Hippos ry ovat joskus järjestäneet hevosaiheisia kirjoituskilpailuja. Kannattaa seurata heidän toimintaansa, jos uusia kilpailuja julkistettaisiin.Etusivu - Suomen RatsastajainliittoSuomen Hippos ry, raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestöKirjoittaminen.fi-sivusto ylläpitää aika kattavaa listausta Suomessa käynnissä olevista kirjoituskilpailuista. Sieltä voi myös käydä katsomassa kilpailuja, johon hevosaiheinen kirjoituksesi mahdollisesti sopisi.Kirjoituskilpailut 2026
Mika Waltari saattaa hyvinkin olla vastuussa kaikenkarvaisista taloon tulijoista. Ensin hänen vuonna 1937 ilmestyneen romaaninsa nimestä tuli eräänlainen lentävä lause, käyttöfraasi, ja vähitellen fraasin loppuosa "tuli taloon" alkoi elää omaa elämäänsä vieraasta miehestä riippumattomana.
Vieraan miehen jäljessä taloon ehtivät ennen blondia tulla muiden muassa televisio ja tappaja: Yle järjesti vuonna 1982 kirjoituskilpailun otsikolla "Kun tv tuli taloon", ja Kari Nenonen julkaisi nimimerkillä Hulkkonen jännitysromaanin Tappaja tuli taloon vuonna 1988.
Kirjallisuutta:
Mika Waltarin juhlakirja 50-vuotispäivänä 19.9.1958. WSOY, 1958
Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1974
Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä...
Ristikkomerkki tai kielessä "risuaita" tai "ruutu" merkitsee "numeroa". Sitä käytetään englannin kielessä sanan "number" (numero) lyhenteenä, esim. #5 tarkoittaa numero 5 (Ks. Wikipedia). Sitä ei käytetä yleisesti suomen kielessä eikä sitä suositella käytettäväksi sanan "numero" tilalla.
Jukka Korpelan Nykyajan kielenoppaassa kerrotaan #-merkin käytöstä suomen kielessä. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.14.html#ristikko .
Siellä mainitaan mm. että, merkkiä on ruvennut taas esiintymään, esimerkiksi ”yhteiskunnan vihollinen #1”.
ReettaNoomiElina blogi tietää kertoa:" Hiimailu on ystäväni sanojen mukaan joutilasta nurkissa pyöriskelyä, oleilua ja kaiken vähäisenkin siirtämistä huomiseen ja tekemisen välttelyä, pientä kehää, omaa suppeuttakin... Täytänkö moiset hiimailun kriteerit? Olen näitäkin, mutta tietoisesti myös yritän opetella hiimailua, chillaaminen lie suhteellisen sama asia. "http://reettanoomielina.blogspot.com/2014/02/hiimailua.html
Laite on nimeltään oftalmometri tai keratometri. Sitä käytetään silmien tutkimiseen. Sketsissä esiintyvä laite lienee valmistettu noin 1950-luvulla, ks. https://www.ricardo.ch/de/a/ophthalmometer-titnus-eurocon-usa-50er-jahre-1216936544/
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat
Helsinkiä ja sen historiaa käsitellään ainakin seuraavissa elämäkerta- ja muistelmateoksissa: Katri Merikallio: Tarja Halonen - erään aktivistin tarina Jeanette Björqvist: Kovat kadut - ammattirikollisen jäljillä Maria Vainio-Kurtakko: Sovelias liitto - kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä Anne Mattson: Irja Askola - elämäkerta Raili Vihonen: Heimer Virkkunen, nuorisorovasti - neljä vuosikymmentä seurakuntaelämää Helsingin keskustassaKalle Virtapohja: Tuntematon Paavo Nurmi Elina Seppälä: Taiteilijoiden Kulosaari Muuta tietokirjallisuutta: Pauli Jokinen: Helsingin murhahistoria - 110 tarinaa henkirikoksista Ville Jalovaara: Helsinki 1944 - taistelu pääkaupungista...
Paras tapa edetä on tarjota kirjoja antikvariaatteihin. Pääkaupunkiseudulla on useita asiansa osaavia antikvariaatteja. Etenkin 1700-luvulla painetut kirjat voivat olla yllättävän arvokkaita. Toki arvo riippuu monista tekijöistä, kuten teosten kunnosta ja harvinaisuudesta. Mikäli antikvariaatit eivät ole niistä kiinnostuneita, ne voi viedä Kierrätyskeskukseen tai vaikkapa kirjaston kirjanvaihtohyllyyn. Teoksia ei missään tapauksessa kannata heittää roskikseen. Kehotan harkitsemaan myös teosten säilyttämistä, etenkin jos ne ovat kulkeneet suvussasi pidemmän aikaa. Tällöin ne ovat osa sukuhistoriaa.Tässä on linkki Ylen artikkeliin, jossa on kerrottu selkeästi vanhojen kirjojen käsittelystä: Ullakollasi voi lojua aarre – Mitä tehdä vanhoille...
Hei,maatuskoiden valmistus aloitettiin Venäjällä 1800-luvulla. Ensimmäisen prototyypin teki Sergei Malyutin, jota pidetään venäläisen tyylin perustajana. Tämän jälkeen lelujenvalmistaja Vasiliy Zvezdochkin alkoi veistämään nukkeja puusta ja ne saivat nykyisen nimensä maatuska. Itse maatuskanukke ei kuitenkaan ole venäläinen keksintö, vaan sen esikuva on 1890-luvulla Japanista Moskovaan tuotu sisäkkäisistä viisaannäköisistä, kaljuista mieshahmoista koostuva leikkikalu Fukuruma. Lähteet: Maatuskojen historiaa - Suomi-Venäjä-SeuraMaatuskoja - Kotus
Useimmat kustantajat vastaanottavat käsikirjoituksia sekä paperisena että sähköisessä muodossa. Käsikirjoituksen valmiusasteen suhteen vaatimukset voivat vaihdella paljonkin. Tietokirjailija saattaa ehkä saada kustannussopimuksen jo esittelemällä idean ja suunnitelman, kaunokirjallista teosta taas kannattanee tarjota vasta mahdollisimman valmiina.
Kustantajien yhteystietoja löydät esim. Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta http://goo.gl/yur5K9 Monilla kustantajilla on omilla sivuillaankin ohjeita kirjailijaksi haluaville, tässä esimerkkinä Otavan sivu http://goo.gl/I9SVMV
Kustantajien neuvoja löytyy mm. Helsingin sanomien artikkelista http://goo.gl/CBMdC ja Suomen kirjailijaliiton sivuilta http://goo.gl/gR7Xh4 sekä Suomen...
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan...
Valmista luetteloa suomalais-ugrilaisten kansojen suomennetusta kirjallisuudesta ei ole. Kansallisbibliografia Fennican mukaan Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuudesta on suomeksi luettavissa kansanrunoja ja -satuja. Muutama romaani ja runokokolemakin löytyi.
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset:
Heimokannel. Mordvalaisia, tšeremissiläisiä, syrjääniläisiä ja votjakkilaisia kansanrunoja 3, Volgan ja Perman kannel (suom. O. Manninen, 1932. - Kalevalaseuran julkaisuja ; 5)
Velisurmaaja (vogulilaisesta kansanrunokokoelmastaan suomentanut Artturi Kannisto, 1938)
Vepsän satuja (kerännyt ja selittänyt Elias Lönnrot ; nykysuomeksi muokannut Markku Nieminen, 2006...
Videoita voi digitoida ilmaiseksi Helsingissä Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Linkki varaamo.hel.fi
Myös Kauniaisissa digitointi onnistuu: "Varaa aika etukäteen (puh. 050 411 6504), ja kerro tarvitsetko opastusta laitteen käyttöön. Digitointi vie yhtä paljon aikaa kuin nauhan katselu. Käytettävissä on myös adapteri VHS-C -kaseteille." Linkki kirjastohakemistoon
digi
Tiiviit ja selkeät yhteenvedonomaiset määritelmät eri oppimiskäsityksistä voi löytää vaikkapa Martti Hellströmin kirjasta Sata sanaa opetuksesta : keskeisten käsitteiden käsikirja (s. 274-277). Hieman laajemmin aihetta lähestytään Marja-Liisa Julkusen toimittamaan Opetus, oppiminen, vuorovaikutus -kirjaan sisältyvässä Jorma Enkenbergin artikkelissa 'Uuden pedagogiikan perusta'. Oppimiskäsitysten historiaa ja taustaa valaisevat esimerkiksi Maija-Liisa Rauste-von Wrightin ja Johan von Wrightin Oppiminen ja koulutus sekä Oiva Ikosen Oppimisvalmiudet ja opetus.
Tietokannoista ei antamillasi tiedoilla etsimästäsi kirjasta löytynyt viitteitä, mutta onneksi eräs kollegoista tunnisti kirjan. Kyseessä on Mirja Säilän satukirja "Aasi Ajatus ja ystävät" (Weilin & Göös, 1985). Kirjassa seikkailevat Koira Koponen, Aasi Ajatus, Kissa Lipovits, Samuli Säkkihousu, Adalmiina-lehmä ja Hiiri Käytöskukkanen.
Kirjan tummansinisessä kannessa on kuva niityllä köllötelevistä aasista, koirasta ja hiirestä.
Suomen Sementinvalmistajain Yhdistys perustettiin vuonna 1921. Yhdistyksen rakennusmestariasiamiehet kiersivät ympäri Suomea opettamassa mm. sementtitiilien ja kaivonrenkaiden valmistajia betonin oikeasta käytöstä eli voisi olettaa, että betonisia kaivonrenkaita on ollut käytössä jo ainakin 1930-luvulla.
Petri Juutin teoksen Kaivot ja käymälät (2005) mukaan 1950-luvun alussa 29% kaivoista oli vuorattu betonilla.
Lähde: Lauri Seppänen: Valmisbetonia 50 vuotta
Hei!
HelMet-verkkokirjastosta löytyy melko runsaasti Hämeen historiaa, perinteitä ja kulttuurihistoriaa käsittelevää aineistoa. Hae asiasanalla "häme" tai "hämäläiset".
http://www.helmet.fi/
SKS:n arkistot ja kirjasto tarjoavat tietopalvelua muun muassa perinnetieteiden ja kulttuurien tutkimuksen alalta. Lisätietoa alla olevasta linkistä:
http://www.finlit.fi/palvelut/tietopalvelu.htm
SKS:n verkkoaineistot:
http://www.finlit.fi/aineistot/verkkoaineistot.php
Tampereen yliopiston perinnearkisto säilyttää äänitteitä, valokuvia, äänilevyjä, soittimia sekä käsikirjoituksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä tutkimustyössäsi.
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/arkistosivut/kokoelma.htm
Venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua esimerkiksi Suomi-Venäjä-seuran kirjallisuussivuilla: Venäläisen nykykirjallisuuden diginäyttely.
Ko. sivustolta löytyy mm. Tomi Huttusen napakka video Venäläinen nykykirjallisuus 5 minuutissa.
Sivusto esittelee 12 venäläistä nykykirjailijaa: Boris Akunin, Svetlana Aleksijevitš, Guzel Jahina, Sergei Lukjanenko, Dina Rubina, Roman Sentšin, Vladimir Sorokin, Maria Stepanova, Jelena Tšižova, Ljudmila Ulitskaja, Svetlana Vasilenko ja Jevgeni Vodolazkin. Siinäpä jo useampi nimi, joiden kautta venäläiseen nykykirjallisuuteen voi tutustua.
Seuraavaksi listattuna (suomeksi käännettyä) kirjallisuutta ja kirjailijoita entisen Neuvostoliiton...
