Hei,
Aika joka kuluu kirjan ilmestymisestä siihen että se tulee aineiston toimittajalta kirjastoon vaihtelee hivenen. Tämä vaihe tulee kyllä jatkossa nopeutumaan aineiston toimittajan uuden logistiikkakeskuksen myötä. Nyt tämän muutoksen vuoksi viime viikojen aikana on aineiston tulo kirjastoon kyllä kestänyt hivenen normaalia pidempään. Kun kirja tulee Kouvolan kaupunginkirjastoon se rekisteröidään Kyyti-tietojärjestelmään ja sen luettelointiedot siirretään omaan tietokantaan. Tässäkin vaiheessa voi kulua aikaa, koska ostamme valmiit luettelointiedot. Sen jälkeen kirja siirtyy muovitukseen, josta se siirtyy lainausvalmiina asiakkaitten lainattavaksi. Valittelen jos tämä väliaikainen hitaus järjestelmässämme on aiheuttanut sinulle...
Tulee mieleen Jack Londonin Susikoira. - Kajaanin kirjastossa on aianakin Otavan painos vuodelta 1990. Takakannen tekstin mukaan:
"Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira - ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvä että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus, vaan ihminen joka lopulta ymmärsi sitä."
Wikipediassa sitä kuvataan näin:
"Valkohammas on osaksi susi ja osaksi koira. Jack saa apua Alex Larson nimiseltä mieheltä, joka tunsi Jackin isän ja suostuu viemään tämän hänen isänsä vanhalle kaivaukselle. Matkalla hän käy intiaaniheimon kylässä, jossa hän näkee susikoiran nimeltä Valkohammas. Jack kiintyy koiraan, mutta jatkaa silti...
Ylä-Vuoksi-lehden vanhat numerot löytyvät Suomen Kansalliskirjaston kokoelmista mikrofilmattuina. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston tallennepalveluun, jos haluat tilata kopioita lehden kyseisestä numerosta tai sen joistakin sivuista. Yhteystiedot ja mm. kopioiden hinnat löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke...
Kristiina Halkolan esittämän laulun Sinun lapsesi on sanoittanut Kahlil Gibran,
runo löytyy ainakin teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla (1978). Runossa on säkeet: Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne. He ovat Elämän kaipuun tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne mutta eivät teistä itsestänne. Ja vaikka he asuvat luonanne, eivät he sittenkään kuulu teille. Olisiko kyseessä etsimänne runo?
Netta on lyhentymä nimestä Agnes ja tarkoitttaa puhdasta ja siveää.
Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa https://www.kirjastot.fi/haku
Arkistosta löytyy melkoinen määrä selityksin varustettuja etunimiä. Kirjoita hakuruutuun sana etunimet, sitten välilyönti ja sitten haluttu nimi eli tässä tapauksessa siis etunimet Netta. Haun tuloksena saat pari Netta-nimeä selvittelevää linkkiä.
Lähde: Kustaa vilkuna Etunimet
Heikki Paunosen slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY, 2000) kertoo, että friidu on esiintynyt Helsingin slangissa jo 1900-luvun alussa. Tyttöä tai naista tarkoittavat sanat ovat slangissa muutenkin hyvin edustettuina, ja vuosisadan alusta niitä on kerätty yli kaksikymmentä erilaista. Friidu ja bööna pitivät käytössä pintansa kauan, kunnes 1960-70-luvuilla yleisimmäksi tyttöä tarkoittavaksi sanaksi tuli kimma. Friidun alkuperä on mimmin tapaan erisnimessä.
Stadin slangi ry. on valinnut Stadin friidun ja kundin vuosittain vuodesta 1996 asti (http://stadinslangi.fi/wordpress/?page_id=65).
Netistä muistovärssyjä löytyy seuraavilta sivuilta
Positiivarit, http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?1fcb43be-44d2-4e8c-8ed2-b3e2c11…
Helsingin hautauspalvelu, http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka, http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria-hautaustoimistot, http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo, http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Aihepiiristä löytyy myös kirjallisuutta, jota kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostanne. Aforismi- ja värssykokoelmia : 1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun (1969) 2.Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun (edellisen teokset 3. uudistettu versio 1994) 3.Ssanoista kauneimmat :...
Tupakantumpit ovat sekajätettä.
Pääkaupunkiseudun osalta sekajäte hyödynnetään kaukolämmöksi ja sähköksi, kun Vantaan Energian jätevoimala otetaan käyttöön syksyllä 2014. Samalla sekajätteen kaatopaikkakäsittely päättyy. http://www.hsy.fi/jatehuolto/jatteiden_lajittelu/sekajate/Sivut/default…
Viemäriverkoston osalta saimme vastauksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n ympäristöasiantuntijalta:
”Viemäriverkostoon heitetyt tupakantumpit voivat aiheuttaa tukkeumia viemäriputkistossa. Tupakantumppi voi jäädä kiinni viemäriputken mutkakohdan saumaan, jonka ympärille alkaa kerääntyä muuta viemäriin heitettyä roskaa ja rasvaa, mikä ajan kuluessa aiheuttaa viemäriputken tukkeuman. Tukkeumasta aiheutuu aikaa myöten akuutti...
Kirjastokortti on luottokortti, jolla saa haltuunsa suuren määrän myös rahallisesti arvokasta omaisuutta. Mikään organisaatio maailmassa ei anna tällaista luottokorttia tuntemattomalle ja tunnistamattomalle henkilölle.
Kirjaston tiloissa voi kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja muita aineistoja käyttää anonyymisti, mutta lainaaminen ja vieminen pois kirjastosta edellyttää kyseisen henkilön todistettuun henkilöllisyyteen yhdistettyä korttia. Kysymys on siis pohjimmiltaan omaisuudenvalvonnasta.
Heikki Poroila
Valtaosan Mercuryn vuonna 1992 yli 60 miljoonan markan arvoiseksi arvioidusta omaisuudesta (lähes 15 miljoonaa nykyeuroa) peri hänen ystävättärensä Mary Austin. Austin sai Mercuryn Lontoon-talon irtaimistoineen sekä 50% varallisuudesta. Jäljelle jääneestä puolikkaasta 25% meni laulajan vanhemmille ja 25% hänen sisarelleen. Mercury jakoi testamentillaan rahaa myös rakastajalleen, ystävilleen ja työntekijöilleen. Esimerkiksi Jim Hutton, Mercuryn rakastaja vuodesta 1985 hänen kuolemaansa saakka, sai 500 000 puntaa. Saman verran saivat hänen henkilökohtainen avustajansa Peter Freestone ja entinen poikaystävä Joe Fanelli.
Ystävätär peri Freddie Mercuryn. HS 24.5.1992
Laura Jackson, Freddie Mercury : elämäkerta
Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
Sukunimet Tavas, Tavast, Tawast, Tavaste, Tavasti ja Tavastila perustuvat kaikki hämäläistä merkitsevään lisänimeen Tavast.
Suomessa oli jo keskiajalla tunnettu Tavast-suku, jonka kantaisä Nikolaus Tavast asui Hämeenlinnassa vuoden 1340 paikkeilla. Tähän sukuun kuului myös 1400-luvulla elänyt Turun piispa Maunu Tavast. Suku elää yhä. Monet muutkin hämäläislähtöiset suomalaiset ovat aloittaneet omat Tavast-sukunsa, joiden edustajien mukana nimi eri muodoissaan on levinnyt ympäri Suomen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien.
Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan...
Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.
Sanonta:
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869
http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html
Viekää tuhkakin pesästä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8…
https://www.finna.fi/Record/piki.17073
https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e…
Liuski on kainuulais-pohjoispohjalainen suku- ja talonnimi. Sukunimi mainitaan mm. Suomussalmelta, Sotkamosta ja Kemistä. Etelä-Pohjanmaalta jo vuonna 1548.
T. E. Karsten (1923) on pitänyt Laihian Liuski-nimeä vanhana lisänimenä ruotsin murresanasta ljuske, muinaisruotsin liuske, liumske, joka merkitys on ’nivukset’. Nimien yhteys itäsuomalaiseen Liuski-nimeen on epäselvä.
Lähde: Suomalainen nimikirja.
Oulun kaupunginkirjastossa (mukana lähikirjastot) on olemassa suomenkielinen Peugeot 406 korjausopas, joka kattaa vuodet 1996-2004. Valitettavasti kirjat (yhteensä 6 kappaletta) ovat kaikkialta menossa. Ensimmäinen eräpäivä on 25.10.
Englanninkielinen Gill: Peugeot 406, vuodet 1999-2002, myös lainassa, eräpäivä 29.10.
Toinen englanninkielinen Coombs: Peugeot 406, 1996-1999 (2 kpl) lainassa, ensimmäinen eräpäivä 8.11. https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1236934946
Outikirjastoista kirjan omistavat Haukipudas ja Tyrnävä, lainassa sama eräpäivä 25.11. http://www.outikirjastot.fi/ Oamk:ssa on englanninkielinen, sekin lainassa.
Suomenkielisen korjauskirjan Oulun kaupunginkirjastosta voisi varaamalla saada melko nopastikin...
Kirjaston henkilökunnan palkat maksetaan kirjaston budjetista, johon rahat tulevat suureksi osaksi kunnallisveroista ja muista kunnan tai kaupungin tuloista. Pienen osan rahoituksesta kirjasto pystyy itsekin hankkimaan myöhästymismaksuilla, varausmaksuilla ja muilla asiakkailta saatavilla tuloilla. Kirjaston tuloilla ei kuitenkaan saataisi maksettua kuin pienen henkilömäärän palkat, eivätkä tulot mene suoraan tiettyyn menoluokkaan vaan yleiseen rahoituspottiin, josta sitten käytettävissä olevat rajat jaellaan eri menoluokkiin.
Kunnat saavat kirjastopalvelujen järjestämiseen myös valtionrahoitusta. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan. Vuonna 2010 laskennallinen valtionosuus kirjastopalveluihin...
