Vasta ilmestyneen Oulun murteen sanakirjan "Jukka Ukkola: Ookko nä" (WSOY, 2000) mukaan "juilia" = vihloa, esim. "Pitäsköhän ostaa hohtimet, ku tuota viisauvenhammasta juilii aina kylmällä".
Sana on tyypillinen Oulun seudulle ja murresanoja löytyy yllä mainitusta kirjasta.
Oulun seudun murteesta löytyy muutakin kirjallisuutta, voit etsiä sitä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta asiasanoilla "murteet" ja "Oulu"
http://oukasrv16.ouka.fi:8001/Intro?formid=form2.html&ulang=fin
Marianne on yhdistelmänimi Mariasta (Neitsyt Maria) ja hänen äidistään Annasta.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös yhdistetty heprealaiseen Miriam-nimeen, jonka merkitys on juuri tuo näkijätär, herratar, kaivattu, odotettu. Muunnoksineen Maria on kristikunnan yleisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah eli armo.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Kansallisbiografian mukaan Vesa-Matti Loirin vanhemmat olivat teknillinen suunnittelija Taito Vilho Loiri ja Lily Ida Annikki Nylund. Petri Nevalaisen kirja Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri kertoo, että "isä-Taito oli ammatiltaan tekninen suunnittelija, eli laati työssään teknisiä piirustuksia". Lilyn ammattia ei Nevalaisenkaan tekstissä mainita. On mahdollista, että hän on toiminut tärkeässä kotiäidin tehtävässä. Tähän suuntaan Nevalainen tuntuu ainakin vihjaavan, kun hän kertoo, kuinka "Lily-äiti hoiti aluksi poikia Helsingin Töölössä sijainneessa noin kolmenkymmenen neliön vuokrayksiössä osoitteessa Mannerheimintie 67".
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1194
Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Joosef tulee hepreasta ja merkitsee 'Jumala lisää'. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyi jo vuonna 1883. Tunnettuja kansainvälisiä muunnoksia Joosefista ovat saksan Joseph, italian Giuseppe, englannin Joe, espanjan Jose ja arabian Jussuf. Meillä Juuso-nimi on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut suosituin 1980-1999. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Juuson nimipäivää vietetään 19.3. Muita alkuperäisen nimen suomalaisia muunnoksia ovat Jopi, Joppe, Juuseppi ja Seppi.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Asiaa on kysytty aikaisemminkin. Annetut vastaukset löydät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sana Alina ja tee haku.
Kopioin sinulle pätkän annetusta vastauksesta:
"Alina voi olla lyhentymä nimestä Adeline, joka tulee muinaissaksan sanasta ”athal” (”jalosukuinen”). Alinan kantanimenä on Saksassa pidetty myös Helenaa (kreik. ”loistava”). Sitä voi pitää myös Alin (arab. ”ylhäinen, ylevä, korkea) sisarnimenä."
Lähdeteos on Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1997):
HELMI on suomennos Margaretasta (kreik. helmi) ja lyhentymä Helmiinasta ja sen kantanimestä Vilhelmiinasta. Helmi on Suomen almanakassa 7. toukokuuta v:sta 1908.
HILJA on suomennos Placidiasta (lat. tasainen, hiljainen). Hilja on Suomen almanakassa 8. lokakuuta v:sta 1908.
KAARINA on muunnos Katarinasta. Katariina, Katarina (kreik. puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Suomen almanakassa Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11. vuosina 1929-49 ja uudelleen v:sta 1952. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä, merkittävin em. aleksandrialainen marttyyrineito, joka surmattiin 300-luvun alussa.
Kirjastotoiminnan tilastoja vuodelta 2009 voi tutkia internetissä sivulla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjastojen lukumääriä voi tarkastella eri näkökulmista.
Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Kirjastojen lukumäärä on 863. (Tämä vastaus tarkoittaa kunnan- tai kaupunginkirjaston osastoja tai yksiköitä. Esim. Jyväskylässä niitä on 17 ja ne kuuluvat samaan kaupunginkirjastoon.)
Pääkirjastoja Suomessa on 319.
Tieteelliset kirjastot:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/organization.do?action=list&organ…
Hallinnollia yksiköitä on 103.
Toimipisteitä on 348.
Erikoiskirjastoja on myös satoja, niiden lukumäärää ei löydy Erikoiskirjastojen sivuilta. Osa on mukana Erikoiskirjastot.fi -sivustossa, osan...
Pääskyset eivät syö käyttämättömiäkään pesiään. Kirjastomme lintuasiantuntijan mukaan pääskyjen pesät useinkin putoavat, koska niiden rakennusmateriaalina käyttämä savi on haurasta eikä kestä käyttöä. Pudonnut pesä hajoaa ja häviää nopeasti kokonaan.
Ihmiset ovat kyllä käyttäneet pääskysen pesiä monin tavoin. Vuonna 1788 ilmestynyt Christfrid Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki neuvoo mm. tällaisen tavan:
Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty ; ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan hywä.
Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita,...
Käännöstoiveita kannattaa esittää kustantamoille. Tahereh Mafilta on suomennettu kirja A very large expanse of the sea nimellä Rakkaus suurempi kuin meri, Otavan julkaisemana vuonna 2019.
Syyskuussa 2023 ei ole tietoa toivomasi Shatter me -sarjan kääntämisestä.
Pohjoissuomalaisissa ja lappalaisissa paikannimissä "sieppi" on mahdollisesti murremuoto särjensukuisesta kalannimityksestä seipi. Seipi-alkuisia vesistöihin liittyviä paikannimiä on erityisesti Oulujärveltä pohjoiseen sijaitsevilla vesillä Muonion-Sodankylän korkeudelle asti. Sieppi-alkuiset nimet sijoittuvat samalle alueelle, pääosin Seipi-nimien länsipuolelle. Paikannimien levikki sopii yhteen tämän kalan esiintymisestä tehtyjen havaintojen kanssa. Seipiä esiintyy sisämaassa ainoastaan Pohjois-Suomessa.
Toisen tulkinnan mukaan "sieppi" saattaa perustua nuorehkona lainana pohjoissaamen kollektiivisanaan siehppa (häpykarvat), jolla tarkoitetaan halventavassa mielessä myös jänkämaaston vaikeakulkuista vaivaiskoivikkoa ja pajukkoa.
Nimen...
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Totuus joulupukista.
Jos olet kiinnostunut aiheesta muuten, niin joulupukista löytyy kyllä paljon muuta kirjallisuutta. Tervetuloa kirjastoon tutkimaan kokoelmaamme.
Kyseessä on varmaankin Barbara Helsingiuksen kappale "Kuparipannu". Sen on sovittanut Nacke Johansson ja suomeksi sanoittanut Saukki.
Kappale löytyy seuraavilta lp-kokoelmalevyiltä: Barbara Helsigiuksen esittämänä levyltä "Onnenetsijä" sekä Pirkan Neitojen esittämänä levyiltä "Folkkis" ja "Laulelmia". Kaksi jälkimmäistä löytyy Tikkurilan kirjaston musiikkivarastosta, mutta valitettavasti Barbara Helsingiuksen levytystä ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Tätä on kysytty meiltä aiemminkin, joten laitan tähän alkuun vastauksen, joka on kirjoitettu vuoden 2011 maaliskuussa:
"Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (...
Kappaleen nimi on Tumman orren alla. Sävel on trad. ja sanat on tehnyt Juha Vainio. Kappaleen ovat levyttäneet Esa Niemitalo (äänitteillä Hissun kissun ja Laulelmia) sekä Taisto Ahlgren (äänitteellä Pettäjän tie). Sanat löytyvät mm. kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on ; toim. Jaakko Salo. Helsinki : Kirjayhtymä, 1993.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ei mainita Juulia-nimeä. Muista etunimikirjoista löytyy tieto että Juulia on yksi Julia-nimen monista muunnoksista. Julian nimipäivää vietetään Suomessa 12.4.
Asiaa voisi lähestyä laskemalla lukunopeutta. Jos lukunopeus on yksi sivu minuutissa – mikä on ainakin itselleni melko rauhallinen lukutahti –, tunnissa ehtisi lukea 60 sivua. Silloin 1050-sivuisen kirjan lukemiseen menisi 17,5 tuntia. Vuorokauden tuntimäärä siis riittäisi, vaikka lukuaikaan pitäisikin lisätä pakollisia taukoja. Unelle ei silloin toki jäisi paljon aikaa.
Lukemiseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät kuten tekstin määrä sivulla, kirjan sivun koko, tekstin koko, fonttityyppi ja tekstin hankaluuden taso. Harry Potter -kirjat eivät liene vaativimmasta päästä, joten hyvä lukija voi varmasti selvitä yhdestä sivusta minuuttia nopeammin. Lisäksi jos tekstiä ei syvenny suuremmin pohtimaan vaan lukea paahtaa eteenpäin,...
Suomen Jazz & Pop Arkiston kautta (http://www.jazzpoparkisto.net) sain yhteyden Rondo Fourissa soittaneeseen Pepe Lindblomiin, joka kertoi levyllä soittaneen kokoonpanon: Jukka Vaasjoki (laulu, huuliharppu), Sakari Lehtinen (soolokitara), Seppo Holopainen (basso), Markku ”Beaver” Aitto-oja (rummut ) ja Pertti ”Pepe” Lindblom (komppikitara). Pepe Lindblom kertoili muutakin mielenkiintoista bändistä, joka oli tuolloin poikkeuksellisen kunnianhimoinen kokoonpano. Englannissa oleskellut Vaasjoki osasi kieltä paremmin kuin tuon ajan bändit keskimäärin, bändi halusi tehdä omia biisejä ja valitsi coveritkin juurevammasta rhythm’n bluesiin pohjaavasta musiikista ja soitti Kinksiä, Pretty Thingsiä ja Whota.
Coyotes –kysymys oli vaikeampi....
Behind the Name -etymologiasivuston osoitteesta http://www.behindthename.com/name/etna löytyvän maininnan mukaan Etna-nimi olisi nimen Eithne englantilaistettu muoto. Eithne puolestaan tarkoittaisi gaelin kielellä ’pähkinän, jyvän tms. sydäntä tai ydintä’ (eng. ’kernel’) ja olisi esiintynyt 400-luvulla irlantilaisen pyhimyksen nimenä.
En voi kuitenkaan olla ajattelematta, etteikö Etna-tulivuorella tai sille nimensä antaneen kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian nymfi Aetnan kanssa. Online Etymology Dictionary kertoo osoitteesta http://www.etymonline.com/index.php?term=Etna löytyvässä artikkelissaan, että nimi olisi peräisin Sisilian seudulla puhutun kielen sanasta, joka on rekonstruoitu muotoon ”aithna” ja merkitsee ’tulista, palavaa’ (...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet antaa Valkonen -nimestä seuraavanlaista tietoa: nimi pohjautunee ihon tai tukan väriä ilmaisseeseen lisänimeen samoin kuin esimerkiksi nimi Valkeapää, joka on kehittynyt sukunimeksi valkotukkaiselle tai poikkeuksellisen vaaleaihoiselle annetusta alkuaan henkilökohtaisesta lisänimestä.
1500-luvun puolivälissä Valkosia on esiintynyt Etelä-Karjalassa ja Savossa. Haukivuoren kirkonkylän vanhimpia taloja on Valkosten vuodesta 1541 vuoteen 1721 isännöimä talo. Sieltä Valkosia siirtyi Hankasalmen Sauvamäkeen. Hämeessäkin Valkonen mainitaan veroluettelossa 1500-luvulla.
1600-luvun lähteissä Valkosia tavataan Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Sotkamossa.
