Asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan jätevesivesiverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle, joita on Suomessa noin 540. Verkosto koostuu viemäriputkien lisäksi tarkastuskaivoista ja pumppaamoista. Asutusalueen jätevedet johdetaan tavallisesti viettoviemärissä (paineettomassa viemärissä) pumppaamolle asti. Pumppaamossa vesi nostetaan tavallisesti korkeammalla olevaan putkeen, josta se voi jatkaa viettoviemärissä eteenpäin.
Tavallisesti sadevedet johdetaan omaan sadevesiputkeen ja jätevedet omaansa. Tällaista järjestelmää kutsutaan erillisviemäröinniksi. Vanhoilla asuinalueilla saattaa vielä olla sekaviemäreitä (sadevedet ja jätevedet samaan viemäriin). Erillisviemäröinnillä jätevesienkäsittelyyn tuleva vuotovesimäärä saadaan...
Kaivattu kirja voisi olla Suomen kansan kummitusjuttuja sekä muita myytillisiä tarinoita (Osuuskunta Käyttökuva, 1980), jossa on Hannu Virtasen kertomia ja kuvittamia tarinoita Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistosta.
Aarretta haltijakissan kanssa etsitään tarinassa Aarnivalkea. Tuopiksi teetetystä hopeaesineestä, jota sen alkuperäinen omistaja ilmaantuu vaatimaan kuolemansa jälkeen, kerrotaan tarinassa Hopeasaapas.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot parturi-kampaajien palkkauksesta:
"Suurin osa parturi-kampaajista on itsenäisiä yrittäjiä, joten ansiotaso määräytyy asiakasmäärästä ja muista liikkeenhoidon seikoista.
Toisen palveluksessa olevien palkka määräytyy alan oman työehtosopimuksen mukaisesti. Palkka maksetaan yleensä provisiopalkkana tai kiinteänä kuukausipalkkana.
Nk. vuokratuolikäytännössä itsenäinen ammatinharjoittaja vuokraa jostakin liikkeestä tuolipaikan itselleen, eikä varsinaista työsuhdetta liikkeen kanssa synny."
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan
yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten kampaajien ja...
Yleisesti ottaen voisi sanoa, että kirjastot maksavat kirjoista vähemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että tavallisesti kirjastot kilpailuttavat yrityksen, jonka kanssa tehdään hankintasopimus. Hankintasopimuksen perusteella kirjasto saa tavallisesti tietyn prosenttimääräisen alennuksen kirjavälittäjän hinnoista. Se on tavallisesti edullisempi kuin kuluttajien maksama hinta. Kirjavälittäjälle toiminta taas on kannattavaa pienemmälläkin voitto-osuudella, kun kirjastojen hankinnat ovat suuria. Kirjastot voivat toki ottaa vastaan kirjoja myös lahjoituksina, jolloin kirjasto ei kirjoista maksa mitään.
Hinnasta, jolla kustantaja kirjan myy, neuvottelevat kustantaja ja kirjavälittäjä keskenään. Kirjasto ei siis yleensä neuvottele suoraan...
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Kaikki Tuurin Rata-kirjat ovat lainassa, joten asiaa ei voinut tarkistaa. Mäystin-sanasta on kuitenkin ainakin aikaisemmin ollut käytössä myös muodot näystin ja mälyke. Kaikki sanat tarkoittavat "suksen jalkaremmiä, varpaallista".(Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 2, 1958) Eli voi hyvinkin olla, että n-alku on tarkoituksellinen.
Harittu oli 1400-luvulla kaksitaloinen kylä, joka kuului Kaarinan pitäjään. Varhaisimmat tiedot Haritun talosta ovat jo vuodelta 1378, jolloin Kaarinan lautamieheksi on kirjattu Haritun Simo.
Harittu liitettiin Turkuun vuoden 1939 alusta lukien, mutta varsinainen Haritun tila siirtyi Turun kaupungille vasta 1950-luvulla.
Haritun-alue käsitti Haritun tilan rakennukset ja sen tilukset. Kun Harittu liitettiin Turkuun, sai se omakotirakentamista varten laaditun asemakaavan 1940-luvun alkuvuosina. Haritun tilan peltoja viljeltiin kuitenkin aina 1970-luvulle asti.
Tarkempaa tietoa Haritun kaupunginosan historiasta löytää esimerkiksi Koivula-Haritun Omakotiyhdistyksen julkaisemasta kirjasesta Lähiö kotina, 2002.
Haritun varhaisvaiheista mainitaan...
Aikuisten romaanit vanhimmasta uusimpaan:
-95 Onnen tyttäret
-96 Askelten taito
-97 Kotimme Kevätniemi
Nämä kolme ovat samaa sarjaa.
-99 Rakkaus kuin lupiininkukka (meillä romantiikkaosastossa)
-01 Sun ystäväsi armaasi
-03 Kesävieräät
-03 Syntymäpäivä
Nämä kaksi ovat samaa sarjaa
-04 Paju pieni
-05 Syyslaulu
-06 Posliinihäät
Lisäksi neljä nuortenkirjaa:
-86 Kuin aaveet yöllä
-88 Rakas sisareni vilja
-90 Tommo ja Karvisen kaksoset
-91 Häät helsingissä
Nämä kaikki löytyvät Kangasalan kirjastosta, joskin ovat
suosittuja ja lainassa varsinkin pääkirjastossa. Sivukir-
jastoista ja kirjastoautosta saatavuus parempi. Kunnan
sisäinen toimitus osastosta toiseen maksutonta.
Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa.
Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004)
Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa:
"Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia"
Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö...
Messun ordinarium-osilla tarkoitetaan niitä ehtoollisjumalanpalveluksen osia, jotka toistuvat muuttumattomina kirkkovuoden eri sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Vaihtuvista osista käytetään yhteisnimitystä proprium-osat (tai proprium de tempore -osat).
Ordinarium-osat perustuvat raamatullisiin esikuviin, mutta suoria sitaatteja ne kuitenkaan eivät ole.
KYRIE ELEISON 'Herra armahda' on kreikkaa ja jo sillä perusteella voi sanoa, että se on erittäin vanhaa perua. Kreikan kieli nimittäin oli kristittyjen jumalanpalveluskielenä jo ennen latinaa, millä muut ordinarium-osat ovat.
'Herra armahda' -huudahdus esiintyy Raamatussa jo Vanhassa testamentissa, esim. Psalmi 6:3, Psalmi 9:14, Uudessa testamentissa Markus 10:47. Kristillinen lisäys Kyrie-...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä aineistotietokanta HelMetistä löytyy useampia suomenkielisiä huuliharpunsoiton oppaita. Niitä voi hakea tietokannasta http://www.helmet.fi käyttämällä hakutyyppiä sanahaku. Hakusanoiksi voi antaa huuliharppu soitonoppaat ja hakulaatikosta kieli voi valita kieleksi suomen. Näin löytyy kahdeksan viitettä, esim. Reinikainen, Kaarlo: Joka pojan huuliharppukoulu, McKelvy, David: Huuliharppuopas (kasetti tai cd) ja Therapy, Jim: Harp Clinic: Huuliharpun comppi- ja soolosoiton oppikirja. Kutakin alleviivattua viitettä klikkaamalla saa näkyviin tarkemmat tiedot kustakin, myös saatavuustiedot, eli onko kyseinen teos lainassa vai hyllyssä jossakin kirjastossa.
Itävallan nykykirjallisuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet mm. Ingeborg Bachmann (1926-1973) ja Thomas Bernhard (1931-1989).
Nykypäivän kansainvälisesti tunnetuimpia itävaltalaisia kirjailijoita lienevät Peter Handke (* 1942), Elfriede Jelinek (*1946) ja Wolf Haas (*1960). Kirjalijoiden teoksia on käännetty myös suomeksi ja niitä voi etsiä esim. kirjalijan nimellä mm.Fennicasta, jossa on kaikki Suomessa painettu kirjallisuus: https://finna.fi
Näiden ja muidenkin itävaltalaisten kirjailijoiden teoksia on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
Tietoa...
Sana riite on johdettu verbistä riittää. Suomen murteissa riittää-verbin merkityksenä on jääriitteeseen saattaminen. Tämän oletetaan olevan verbin alkuperäinen merkitys. Myöhemmin verbin merkitys on laajentunut muunkinlaiseen peittämiseen ja katteeksi ulottumiseen. Sukukielistä sanalla on vastine vain inkeroisen ja karjalan kielissä. Karjalan muoto riitteä merkitsee sekä riitteeseen jäätymistä että kylliksi olemista.
Suomen kirjakielessä riittää on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1787. Gananderin kirjassa on mainittu myös ohutta jääkuorta merkitsevä sana riite.
Lähde: Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen Etymologinen Sanakirja (2004).
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/...
Korttipakka-kappale pohjautuu vanhaan 1800-luvulta peräisin olevaan tarinaan, mutta Tapio Rautavaaran levyttämän version on sanoittanut Seppo Virtanen ja säveltänyt Jaakko Salo. Kappaleen nuotti löytyy mm. teoksesta Reissumiehen taival: lauluja. Laulun historiasta löytyy lisätietoja Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korttipakka_(kappale).
Tiikerihaina tunnettu sävelmä on alun perin kansansävelmä, jonka Peter Hodginson on mukaellut akustiselle kitaralle. Ensimmäinen levytetty versio on vuodelta 1935. Suomessa Tiikerihai tuli tunnetuksi 1955 Juha Eirton laulamana. Mahdollisesti se on olympiakesänä soinut meillä englanniksi laulettuna tai orkesteriversiona.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
http://www.google.com/search?q=tiger+shark+first+recorded+hodginson&rls…
Juha Eirron esittämä Tiikerihai oli Suomessa 1950-luvun hiteistä kolmannella sijalla .
http://mielenravintoa.com/shop/product_info.php?products_id=362&osCsid=…
"Olympiakesän ihmeet ja pummilla matkustaminen avoratikassa vuonna 1952" -sivustolta löytyy maininta...
Virpi Hämeen-Anttilan Synnyinmaa-sarjan toinen osa Myöhäinen kevät ei ole vielä ilmestynyt. Kustantajan sivuilla kerrotaan, että sen pitäisi ilmestyä lokakuussa 2024.
Ensimmäinen osa Sarastus ilmestyi vuonna 2023.
https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/myohainen-kevat/5058001%20style=
Pohjanpalolla tarkoitetaan nimenomaan revontulia. Sana ota puolestaan tarkoittaa ohutta piikkiä (Suomen kielen perussanakirja). Ilmeisesti runoilija on käyttänyt sanaa loppusointuna sanalle "kota". Revontulissahan voi nähdä monenlaisia kuvioita - myös ohuita valojuovia, piikkejä.
Vanhimmissa tutkimissani laulukirjoissa ja nuottikokoelmissa sana on "näin" (esimerkiksi Laulava Toivonliitto vuodelta 1952 ja SDR laululipas, 1959), myöhemmissä alkaa "näen" pikku hiljaa vallata alaa - sen varhaisin haaviini osunut esiintymä on Ritva Ollarannan vuonna 1979 julkaistussa kirjassa Musiikkia muksuille. Tällä perusteella olisin taipuvainen pitämään ensimmäistä vaihtoehtoa oikeana ja alkuperäisenä - ja nimenomaisesti merkityksessä "tällä tavalla".
"Näin" tuntuisi myös intuitiivisesti loogisemmalta vaihtoehdolta. Jos leipuri Hiiva on sisällä leipomossaan, työntää pullia uuniin ja vetää valmiita ulos, hänen olisi luultavasti vaikeaa olla samanaikaisesti ulkona näkemässä, kuinka piipusta kohoaa savua...
