Runo on nimeltään "Elämän kouluun" ja sen on kirjoittanut Alpo Noponen (1862-1927). Runo alkaa: "Nyt kevät on. Nyt luonto herää. Povensa auliin avaa maa, salolla kielo tekee terää". Runo, jossa on kuusi säkeistöä, sisältyy seuraaviin kirjoihin:
Suomen kirja [1] : lukukirja ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittaneet Mikael Soininen ... [ja muita] (tästä kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1925 julkaistussa painoksessa runo on sivuilla 155-156)
Valistuksen isänmaallinen lukukirja : ylemmän kansakoulun kolmatta ja neljättä lukuvuotta varten / toimittivat Konr. Hildén ... [ja muita] (tästäkin kirjasta on olemassa useita painoksia, mutta ainakin vuonna 1910 julkaistussa painoksessa runo...
Helmet-kirjastokortit poistetaan rekisteristä, jos korttia ei ole käytetty viiteen vuoteen ellei asiakkaalla ole mitään palauttamattomia lainoja tai muita selvittämättömiä asioita kirjastossa. Suosittelen, että käyt lähimmässä kirjastossa ja otat kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen mukaasi. Jos korttisi on vielä voimassa, voit saada siihen pin-koodin. Jos tietosi on poistettu rekisteristä, voit saada uuden kirjastokortin ja siihen liittyvän pin-koodin samalla vierailulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Lääketieteelliseltä kannalta tarkasteltuna erilaisia epidemioita on ollut lukuisia, esim. isorokko, musta surma, espanjantauti, kolera, malaria ja tuberkuloosi. Osa näistä on saatu hävitettyä, osa on joukossamme edelleen ja uusia on odotettavissa tulevaisuudessakin. Tarkemmin näihin ja muihin epidemioihin voi tutustua esim. Tieteen kuvalehden artikkelissa https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/historian-10-pahinta-epidemiaa .
Jokaisella kriisillä on aina omat erityispiirteensä. Tällä hetkellä vallitsevassa Korona-kriisissä on kovasti korostunut paitsi sen lääketieteellinen puoli myös sen vaikutus eri valtioiden sekä maailman talouteen. Ehkä siinä mielessä tämän kriisin voi ajatella poikkeavan muista lähihistorian kriiseistä...
Anni Swanilla on satu nimeltä ilmarin matka kuuhun, vuodelta 1924, joka Lastenkirjainstituutin kuvauksen mukaan voisi olla etsimänne. Siinä Ilmari tekee unessa matkan kuuhun tontuksi muuttuneena Matti-rengin kanssa. Teosta on valitettavasti vain Kansalliskirjastossa, Jyväskylän ja Turun yliopistokirjastossa vain lukusalissa luettavana kappaleena (myös tuo Lastenkirjainsitituutin kirja on paikan päällä tutkittava) sekä Kansalliskirjaston vapaakappaletyöasemalla digitaalisena, tiedot löytyvät Finnasta.
Kahvia pyytävä tonttu on Anni Swanin sadusta Ihmeelliset kummit, joka löytyy kokoelmasta Anni Swanin sadut.
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
Kysymys on ns. taitetusta indeksistä. Esitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12 marraskuuta 2001 ja sitä täydentävään 5 päivänä syyskuuta 2002 tehtyyn sopimukseen yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisestä.
Eduskunnassa asiasta on päätetty hallituksen esityksen HE 242/2002 pohjalta. Muutos tulee voimaan 1.1.2005
Nykyinen TEL:n 9 kuuluu seuraavasti:
9 § (18.12.1995/1482)
Eläketurva sidotaan maan palkka- ja hintatason muutokseen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa joka kalenterivuodeksi indeksiluvut. Niitä määrättäessä palkkatason muutoksesta vähennetään määrä, joka vastaa 12 b §:ssä tarkoitetun työntekijäin eläkemaksuprosentin muutosta edeltävän kalenterivuoden alussa...
Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Valitse Web-Origon tiedonhausta "Tarkennettu haku". Siellä voit rajata hakuasi esim. seuraavasti: Luokka "kaunokirjallisuus", Pääkielet "englanninkieliset teokset", Aineistolaji "kirja-aineisto".
Tällä haulla hakutulos muodostuu kuitenkin liian suureksi, joten ohjelma pyytää tarkentamaan hakua. Hakua voisi rajata esim. kirjojen ilmestymisvuoden mukaan lisäämällä kenttään Vuosi tietyt vuodet esim. 2006-2012, seuraavaan hakuun 2000-2005 jne.
Genren mukaista ryhmittelyä on vaikeampi saada. Uusi kaunokirjallisuus on asiasanoitettu, eli voit lisätä haluamasi asiasanan kenttään Asiasana. Käytettävät asiasanat voit tarkistaa verkkoasiasanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/. Asiasanan lisäämällä et kuitenkaan saa täydellistä listaa, koska...
Siittimen rakenteesta ja toiminnasta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista: Heusala, Kari: Penis--asento ja lepo, 2000. Kirjaa on saatavilla ainoastaan Oulun
yliopiston kirjastossa sekä Åbo Akademin kirjastossa, joista sitä voi pyytää kaukolainaksi Helsingin kaupunginkirjaston kautta. Kyseistä aihepiiriä voi tutkia myös näistä kirjoista: Cohen, Joseph: Penis-kirja, 2000 sekä Vatsyayana: Kama Sutra--Rakkauden ja rakastelun onnesta ja iloista. Kirjojen saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät internetistä aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi .
Etsimäsi teksti on todennäköisesti Elsa Beskowin kirjoittama (suomennos J.S). Se tunnetaan myös Lilli Thunebergin säveltämänä lauluna Kun pimenevät illat.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on tästä kyseisestä laulusta ainakin erilaisia nuotti- ja äänitejulkaisuja. Voit etsiä niitä Helmet-haun avulla hakusanalla "kun pimenevät illat".
HelMet-haulla espanjankielisiä lastenkirjoja voi hakea useammalla tavalla, esimerkiksi näin: Kirjoita perushakuun (HelMet-palvelusivuston etusivulla olevaan laatikkoon) hakusana "lastenkirjallisuus" tai "kuvakirjat" ja rajaa sitten hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen ja aineiston mukaan.
Voit myös kokeilla tarkennettua hakua. Hakulomake aukeaa HelMet-perushaun alapuolella olevasta linkistä. Kirjoita hakusanaksi esimerkiksi "kaunokirjallisuus", valitse aineistolajiksi "kirja", kokoelmaksi "lasten kokoelma" ja kieleksi "espanja". Jos lisäät hakuoperaattorilla JA hakusanan "kuvakirjat", saat listan hiukan helpompilukuisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kun Töölöä on kaavoitettu ja rakennettu, siellä on ollut huomattavasti vähemmän ja erilaisia rakennuksia kuin nyt. Vielä vuonna 1900 koko Etu-Töölöä ei ollut varsinaisesti olemassa (Museovirasto: RKY). Helsinki ennen -sivuston kartoista voi katsoa, miltä Töölö näytti vaikkapa vuonna 1909, jolloin Kansallismuseotakin vasta suunniteltiin, mutta sille ja lukuisille muille taloille oli tontit suunnitteilla. Vuoden 1920 kartasta voi jo nähdä, että Museokadun itäisen pään osoitenumerot ovat jääneet Dagmarinkadun, Cygnaeuksenkadun ja Nervanderinkadun osoitenumeroiden alle.
Oletettavasti numerointi on aloitettu kahdeksasta, jotta se pysyisi loogisesti juoksevana parittomien numeroiden kanssa. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä...
Gastronominen historia tuntee lukuisia vastaavia vahinkotarinoita. Yksi liittyy ranskalaiseen liekitettyyn crêpes Suzette -ohukaisjälkiruokaan. Kokki Henri Charpentier on kertonut muistelmissaan, että hän sytytti tavallisten kreppien seurana tarjoillun konjakin vahingossa palamaan Walesin prinssille (sittemin Englannin kuningas Edvard II) tarjoillulla aterialla Monte Carlossa vuonna 1896. Suzette-nimi juontui hänen mukaansa eräästä aterian kutsuvieraasta. Tämä tarina on kuitenkin helppo kyseenalaistaa sillä crêpes Suzetteja on tarjoiltu ranskalaisissa ravintoloissa jo ennen vuotta 1896.
Vanhempaa perua on tarina, jonka mukaan Roquefort-sinihomejuusto olisi saanut alkunsa huolimattoman aveyronilaisen paimenen luolaan hukkaamista eväistä....
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia....
Runo on Eino Leinon tekemä runo Aleksis Kivestä ja nimeltään Aleksis Kivi. Runossa on kaikkiaan 14 säkeistöä, joista kaksi ensimmäistä menee seuraavasti:
Syntyi lapsi syksyllä -
tuulet niin vinhasti vinkui-
tuult oli koko elämä,
nähnyt ei kesää, ei kevättä,
eli vain syksystä jouluun.
Syksyn lapsilla kiire on-
päre pihdissä sammuu-
aatos lentävi, aivot takoo,
veri paksuna päähän sakoo,
ovella Sylvester uottaa.
Eino Leino: Sulle laulan, Karisto Oy 1979
Hyvinkään kaupunginkirjastossa on mikrofilmeinä Hyvinkään Sanomat (nyk. Aamuposti) ajalta 20.11.1924 - 31.12.1973. Sen jälkeen ilmestyneet numerot löytyvät sidottuina. Hyvinkään Uutiset on mikrofilmeinä ajalta 11.4.1924 - 31.12.1971, sitä uudemmat numerot ovat sidottuina.
Hyvinkään kaupuginkirjaston verkkosivut:
http://www.hyvinkaa.fi/index.asp?id=DE9710D8D6C84FC6A2D5929126D66C83&ta…
Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija.
Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin:
Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen
http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm
Kulturnät Sverige - bibliotek
http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin:
http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp
Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK...
Kaustisen kunnankirjastossa näitä kirjoja ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea kirjoja löytyy. Frank-monihaun kautta löydät kirjat ja kirjastot:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Voit pyytää kirjoja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Kattavin luettelo suomalaisista musiikkilehdistä on Maija Suhosen kirjassa
Suomalaiset musiikkilehdet (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 1993). Se
sisältää tiedot kaikista Suomessa ilmestyneistä musiikkilehdistä vuoteen
1993 asti. Mukana on jo "kuolleita" lehtiä, mutta ei vuoden 1993 jälkeen
ilmestyneitä. Moni luettelon lehti kuitenkin ilmestyy edelleen.
Kaikenlaisista olemassaolevien musiikkilehtien luetteloista suosittelisin
tässä tapauksessa Helsingin kaupunginkirjaston Lib-Press lehtitietokantaa:
http://libpress.lib.hel.fi/
Siinä on mahdollista hakea Helsingin kaupunginkirjastoon tilattuja lehtiä myös
aiheen ja julkaisumaan mukaan. Kirjoita vapaasanahaku-kohtaan
musiikkilehdet ja klikkaa "Hae ja näytä lehdet". Kun saat...
Hughes Mearnesin runon Antigonish suomennos näyttäisi löytyvän tosiaankin vain Tuli&Savu -lehden numerosta 2/2009.
Touko Sauhu on suomentanut mainitsemasi virkkeet näin:
Hän ei ollut siellä tänäänkään - se alkaa siis toistua -,
voi kunpa hän ymmärtäisi poistua!
Saat koko runon sähköpostiisi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemList.aspx?AuthorID…
http://self.gutenberg.org/articles/antigonish_(poem)
