Lakeja tai asetuksia, joissa käsitellään hirvenmetsästystä ovat metsästyslaki, metsästysasetus ja laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta.
Muita lakeja, joilla on on yhteyksiä hirvenmetsästykseen ovat ainakin ampuma-aselaki ja ampuma-aseasetus.
Lisäksi on mahdollista, että viranomaiset (esim. kunnat)ovat antaneet joitakin säännöksiä joilla voi olla yhteyttä hirvenmetsästykseen.
Lait ja asetuksen löydät Valtion säädöstietopankista osoitteesta http://www.finlex.fi
Jos "väärään kurkkuun" pääsee esim. ruoan muruja, henkitorven limakalvo ärtyy ja aiheuttaa voimakkaan reaktion, jolla elimistö pyrkii pääsemään eroon muruista. Jos ruoanpala kuitenkin pääsee keuhkoihin asti, voi seurauksena olla keuhkokuume.
Me kirjastolaiset emme ole lääketieteen asiantuntijoita, mutta lähteiden mukaan vaikuttaisi siltä, että keuhkoissa ei voi olla mitään ylimääräistä ilman että siitä aiheutuisi ongelmia.
Lisää tietoa esim. näistä lähteistä:
http://tieku.fi/ihminen/elimisto/henkeen-vetaminen-kaynnistaa-turvatoim…
http://www.terve.fi/kysy-asiantuntijalta/tukehtuminen
http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_teos=ltt&p_artikkeli=…
Tsutsusia on asunut Karjalassa, etenkin Suojärvellä ja Salmissa. Nimi on todennäköisesti mukaelma venäläisestä nimestä, mahdollisesti nimistä Schutskoff tai Schutschoff.
Lähde: Pirjo Mikkonen-Sirkka Paikkala Sukunimet
Suomessa uusi hautapaikka lunastetaan yleensä 25 vuodeksi. Haudan haltija ei enää saa hautaa omistukseensa, vaan se ikään kuin vuokrataan tuoksi ajaksi. Tarvittaessa hallinta-aikaa voidaan hautauksen yhteydessä pidentää niin, että haudan hallinta-aika säilyy 25 vuotta hautauksen jälkeen. Ilman hautausta aikaa voidaan myös pidentää 1-25 vuotta.
Koska lämpötila vaikuttaa ruumiin maatumisaikaan, saattaa tämä käytäntö vaihdella hieman eripuolilla Suomea, mutta pääsääntöisesti haudat voidaan ottaa uudestaan käyttöön 20-30 vuoden kuluttua hautauksesta.
Aiheesta voi lukea tarkemmin vaikkapa näistä lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-5636320
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/haudanhallinta-aika2
https://www.ts.fi/...
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Lisätietoja Johannes nimestä on Kirjastot.fi -palvelun arkistossa https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-johannes-nimen-alkuperas….
Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä.
Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Ann M. Martinin The Babysitter's club -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä yhteensä 24 kirjaa. Niistä viimeisin on vuonna 2005 ilmestynyt Lisa ja äitienpäivän yllätys.
Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy kaksi kirjaa Turusten suvusta:
Juho Turusen suku
Martti Turunen
[Joensuu] : [M. Turunen], [2004]. - 107 s. : kuv., kartt.
Moniste
Sukumme taivallus : Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen
Heikki A. Turunen
[Vuorela] : [Heikki A. Turunen], 2008. - 202, [81], 13 s. : kuv., kartt. ; 30 cm
ISBN 978-952-92-4742-4 (nid.)
Moniste
Sukututkimusseuran kirjastosta saa kaukolainoja, maksu on 9,50 euroa.
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kauhajoen murretta käsittelevässä Kerttu Karhun kirjasessa "Praatattua Kauhajoen murtehella" (Kauhajoki-seura, 1992) sanonnan merkityksestä kerrotaan seuravaan: On sanottu henkilöstä, joka on antanut jotain esimerkiksi lahjaksi ja on heti pyytämässä sitä lainaksi.
Lähde:
https://kauhajoki.net/wp-content/uploads/2019/04/Praatattua_Kauhajoen_m…
Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirjan mukaan Nimrod oli Kuusin poika, maailman
ensimmäisiä hallitsijoita, suurmetsästäjä, muinaisbabylonialaisten ja assyrialaisten kaupunkien ja valtakuntien perustaja. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, sen 10. luvussa, jakeissa 8-12 puhutaan hänestä.
Suuren metsästyksen, sodan ja myrskyn jumalan nimi Ninurta tai Nimurta muistuttaa kielellisesti Nimrodia. Vielä nykyään viittaavat paikannimet vanhan kertomuksen sankariin. Sellaisia ovat Nimrud (Kelah) Niiniven lähellä ja Birs Nimrud (Borsippa) Baabelin luona.
Laulun Sydämeni osuman sai esittää Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway).
Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Santanaa ei muuten tuolta listalta löytynyt.
Runo Äiti Maa, jonka alkusanat kuuluvat "Minun äitini, Maa, ota vastaan poikasi väsynyt" on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929) ja löytyy myös ainakin Waltarin kokoelmasta 22.30 - pikajuna Viipuriin (1966) sekä Mikan runoja ja muistiinpanoja -kirjasta (1979).
Saamenkielisessä almanakassa Unni on saanut oman päivänsä 26.11. (Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja, WSOY 1999).
Unni on saamenkielinen adjektiivi, joka suomeksi merkitsee 'pieni, vähäinen' (Sammallahti, Pekka Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja, Jorgaleaddji 1989)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla, http://www.kotus.fi , suositellaan vaihtoehtoa Yhdysvallat, Amerikan yhdysvallat, ks. http://www.kotus.fi/files/519/maidennimet03.pdf .
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Ensimmäinen runo on nimeltään Aamulla. Sen on kirjoittanut Helen C. Crew ja mukaillen suomentanut Kirsi Kunnas. Runo löytyy ainakin 1960-luvun aapisesta: Lukutunnin kirja. 1, Opin lukemaan : lasten aapinen / Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä & Pentti Merenkylä (Valistus, 1962).
Toinen ja kolmas katkelma ovat samasta runosta nimeltään Valkeat pilkut. Runo on Juvosen kokoelmasta Kääpiöpuu (WSOY 1949), ja se löytyy myös runoilijan Kootuista runoista. Runo alkaa näin: ”Lauloi haavan lehti, lauloi minkä ehti, laulussansa värisi kuin sydän ihmisen.” Toinen katkelma on runon viimeinen säkeistö (”On onnellista tietää…”). Välissä on vielä viisi muuta säkeistöä.
Neljäs runo on Immi Hellénin Ystävykset. Runo on ilmestynyt mm. Hellénin kokoelmissa...
DMCA (Digital Millenium Copyright Act) on vuonna 1998 Yhdysvalloissa voimaan tullut laki, joka valvoo tekijänoikeuksin suojatun materiaalin oikeuksia ja kieltää mm. kopiosuojauksen purkuun tarkoitettujen välineiden jakelun ja käytön sekä pyrkii velvoittamaan Internet-palvelujen tarjoajat ja sivustot poistamaan tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin oikeudenhaltijan pyynnöstä.
Yhdysvaltojen runsaasti oikeusjuttuja poikineella digitaalisia oikeuksia koskevalla lainsäädännölla ei luonnollisestikaan ole valtaa Suomessa. Meillä on oma tekijänoikeuslaki, joka on päivitetty digitaaliseen ympäristöön soveltuvaksi ja EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaiseksi v. 2006 (ns. Lex Karpela). Monilta osin EU:n direktiivi ja siis oma lainsäädäntömme on...
Maata lähinnä olevat planeetat ns. sisäplaneetat ovat Venus, Mars, Merkurius (tässä järjestyksessä ).
Loput ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto) ovat jo huomattavan paljon kauempana.
Hyvä tähtitieteen suomalainen nettisivu on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivu http://www.ursa.fi
