Kielitoimiston verkkosanakirjan mukaan dramaattinen tarkoittaa jännittävää, odottamattoman yllättävää, kohtalokasta tai teatraalista. Esim. Neuvottelut saivat dramaattisen käänteen. Dramaattinen välikohtaus. Dramaattinen esiintyminen.
Agricolan käyttämien eri sanojen määräksi on arvioitu lähes 8 500 ja noin 60% tästä elää edelleen nykysuomessa. Pääosa on kielen keskeistä, suurtaajuista sanastoa. Sellaisia sanoja, joita nykykieli ei enää käytä, esiintyy Agricolan kielessä harvoin. Koska Agricolan tekstit ovat lähes kokonaan uskonnollisia, olisi nykykielen ja Agricolan kielen yhteisten sanojen prosenttiosuus vielä suurempi, jos verrattaisiin toisiinsa Agricolan kieltä ja jotain nykyistä uskonnollista tekstiä.
Agricolan suomenkieliset tekstit ovat miltei kokonaan käännöksiä ruotsista, latinasta tai saksasta, mikä näkyy hänen sanastossaan. Käännöslainoja on runsaasti ja jonkin verran myös suoria lainoja. Osaa Agricolan sanoista käytetään nykysuomessa toisessa merkityksessä...
Nimelle on useitakin mahdollisia selityksiä. Ensinnäkin se voi olla arabialaista alkuperää, joskus kirjoitettuna myös Ayda, jonka merkitys olisi ’paluu’, ’vierailija’. Koska arabialaisia nimiä on enimmäkseen käytetty islamilaisessa kulttuurissa, ei niille voi osoittaa nimipäivää, koska sen vietto on alkuaan kristillinen käytäntö.
http://www.behindthename.com/.
Ainakin Ranskassa Aida (kirjoitettu Aïda) tulkitaan usein mukaelmaksi nimestä Adelaide (Adélaïde), joista tunnetuin oli v. 999 kuollut Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan puoliso. Nimen saksalainen muoto on Adelheid, joka tarkoittaa ’jaloa olentoa’. Kirkollisesti hänen muistopäiväänsä vietetään joulukuun 16. päivänä, joka olisi yksi mahdollinen nimipäivä. Suomalaisessa...
Jussi Raittisen kappale " Samassa veneessä" löytyy mm. cd-levyltä "Stadin kundi kaiho" ja LP-ltä "Hirvi, älä tule tielle". Sanoitusta tai nuottia emme ole löytäneet, kokonaista tekstiä ei myöskään tunnu löytyvän netistä. Alla kuitenkin kertosäe. Äänitteitä voi halutessa pyytää kaukolainaksi
"Kaikkihan me samassa veneessä ollaan, vaikka järjestys on toki saatu tähänkin jollaan; toiset soutaa ja toiset vähän melalla avittaa. Kalansaaliskin jaetaan, vaikkei ihan tasan, saa soutajat perkuujätteitä kasan, sillä solidaarisuuttahan Suomessa tarvitaan"
Jos olet varma, että olet palauttanut HelMet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kaupunkien kirjaston kirjan, voit mennä teoksen omistavaan toimipisteeseen, josta käsin sitten lähdetään selvittämään, olisiko kirjasto itse tehnyt virheen eli kirja olisikin esim. hyllyssä tai jäänyt siihen kirjastoon, johon olit sen palauttanut.
Jos kuitenkin arvelet kirjan hukkuneen sinulta, löytyy maksuista ohje HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen maksuliitteen kohdasta "Aineiston korvaaminen ja maksujen maksaminen". Vahingoittuneen tai kadonneen kirja-aineiston korvaamiseen on käytännössä kaksi tapaa:
1) Aineisto maksetaan kaupunginkirjaston määräämällä korvausmaksulla, joka aikuisten aineistosta on vähintään 17 euroa/nide ja lasten aineistosta vähintään 9...
Tästä sivusta ja vastauksesta ehkä on apua:
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=1288
http://yh2-puutarhamaailma.ch5finland.com/index2.cfm?template=faq_topic…
Sembramänty on hyvin kestävä, tuuhea havupuu, joka menestyy lähes koko maassa Lappia myöten. Istutuspaikan tulisi olla aurinkoinen ja maaperän läpäisevää hiekansekaista maata. Sembramänty vaatii reilusti tilaa ympärilleen, vähäinenkin varjostus saa sen neulaset helposti ruskettumaan. Istutusvälin muihin havuihin tulisi olla 4-5 m. Vuosikasvu on 10-20 cm. Mitään erityisiä tuholaisongelmia sembramännyllä ei ole, kunhan muistaa istuttaa sen valoisaan paikkaan.
Kahden luonnostaan toisiinsa sekoittumattoman nesteen - kuten esimerkiksi öljyn ja viinietikan - seosta kutsutaan emulsioksi. Emulsiossa on useimmiten toisena faasina pooliton ja toisena polaarinen neste. Salaatinkastikkeen tapauksessa öljy on pooliton ja etikka polaarinen.
Emulsion muodostumisen kannalta on olennaista, että ainekset sekoitetaan voimakkaasti keskenään. Jos halutaan saada aikaan pysyvä emulsio, rasvaa lisätään vähitellen muihin aineksiin samalla voimakkaasti sekoittaen. Lisäksi tarvitaan pienten rasvapisaroiden ja nesteen toisiinsa sitovaa ainetta, emulgaattoria. Kastikkeiden valmistuksessa käytetään tavallisesti kananmunaa, joka sisältää lesitiiniä. Emulgaattoreita ovat myös proteiinit, tärkkelys, sinappi, hienojakoiset...
Kysyin asiaa Kariniemen asiakaspalvelusta. Ilmoitettuun ravintoarvoon on laskettu vain syötävä osa, eli siitä on vähennetty luut ym.
Lähde:
https://www.kariniemen.fi/
Mot-sanakirjan Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana suhteellinen tarkoittaa johonkin suhteessa olevaa, verrattavaa tai laskettavaa, relatiivista. Se on absoluuttisen, ehdottoman vastakohta.
"Kaikki on suhteellista" tarkoittaisi siis sitä, että jokin on jotakin riippuen siitä mihin sitä verrataan tai kuinka jotakin mitataan (esim. "terveys on suhteellista") kuin subjektiivista, kokijan näkökulmaa.
Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi: rahanarvo.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä. Mm. Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot:
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
info@holmasto.com
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on vuoden 1966 täysin virheettömälle 5-pennin kolikolle annettu arvoksi 5 euroa, 1967 kolikolle 2 euroa ja 1975 kolikolle 0,50 euroa....
Koti on kota-sanasta muodostettu substantiivi. Sen on arveltu syntyneen vanhemmasta kota-muodosta siten, että se on irtautunut itsenäiseksi perusmuodoksi sanan monikollisista taivutusmuodoista, esim. mennä kotiin, olla kodissa jne.
Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka). Edellistä pidetään todennäköisemmin oikeana (Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja. WS 1987)
Koti-sana tosiaan taipuu hyvin epäsäännöllisesti. On olemassa esim. adjektiivit kotoisa ja kodikas.
Kotio ja kotia ovat murteellisia ilmauksia ja tarkoittavat kotiin.
Kotoa on sama kuin kodista.
Suomen kielen sanojen etymologiasta saa lisätietoja esim. seuraavista teoksista:...
Kaikissa "Tuntemattoman sotilaan" henkilöhahmoissa tapahtuu ajan myötä pientä muutosta. Muutenhan lukijoiden mielenkiinto ei pysyisi yllä. Romaanikirjallisuuden kerronta eroaa tässä suhteessa eepoksesta, jossa henkilöhahmot pysyvät staattisina ja yksiulotteisina läpi teoksen (vrt. Odysseus Homeroksen "Odysseiassa").
"Tuntemattoman sotilaan" eniten muuttuva henkilöhahmo on kersantti Hietanen. Ilkka Malmberg kirjoittaa hänestä Helsingin Sanomissa (4.3.2007) seuraavasti: "Hietanen on romaanin hahmoista yksi harvoista, melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu. Puhelias ja lapsellinen isokokoinen nuorimies muuttuu kevään 1944 aikana hiljaiseksi, hänet tavataan tuijottamassa eteensä. "Mekotus" on vaimennut. Mutta tilalle ei ole tullut...
Hanna tulee heprean sanasta hannah, armo. Vanhassa testamentissa Hanna on profeetta Samuelin äiti, joka koki saamansa pojan Jumalan erityisen armon osoituksena.
Uudessa testamentissa kerrotaan naisprofeetta Hannasta, joka oli Jerusalemin temppelissä, kun Jeesus-lapsi tuotiin sinne ympärileikattavaksi. Nimi on merkitykseltään sama kuin Johanna.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Marianne on yhdistelmänimi Mariasta (Neitsyt Maria) ja hänen äidistään Annasta.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös yhdistetty heprealaiseen Miriam-nimeen, jonka merkitys on juuri tuo näkijätär, herratar, kaivattu, odotettu. Muunnoksineen Maria on kristikunnan yleisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah eli armo.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Vasta ilmestyneen Oulun murteen sanakirjan "Jukka Ukkola: Ookko nä" (WSOY, 2000) mukaan "juilia" = vihloa, esim. "Pitäsköhän ostaa hohtimet, ku tuota viisauvenhammasta juilii aina kylmällä".
Sana on tyypillinen Oulun seudulle ja murresanoja löytyy yllä mainitusta kirjasta.
Oulun seudun murteesta löytyy muutakin kirjallisuutta, voit etsiä sitä Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta asiasanoilla "murteet" ja "Oulu"
http://oukasrv16.ouka.fi:8001/Intro?formid=form2.html&ulang=fin
Harakanpesä löytyy esim. Pohjanpään Metsän satuja -nimisestä eläinrunoja sisältävästä kokoelmasta. Runo on luettavissa myös Internetissä esim. seuraavilla www-sivuilla:
http://pagistaan.blogspot.com/2006_03_01_archive.html
http://www.tkukoulu.fi/~aiholmen/sanapontto/herkonrunot.htm
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Totuus joulupukista.
Jos olet kiinnostunut aiheesta muuten, niin joulupukista löytyy kyllä paljon muuta kirjallisuutta. Tervetuloa kirjastoon tutkimaan kokoelmaamme.
Käännöstoiveita kannattaa esittää kustantamoille. Tahereh Mafilta on suomennettu kirja A very large expanse of the sea nimellä Rakkaus suurempi kuin meri, Otavan julkaisemana vuonna 2019.
Syyskuussa 2023 ei ole tietoa toivomasi Shatter me -sarjan kääntämisestä.
Pääskyset eivät syö käyttämättömiäkään pesiään. Kirjastomme lintuasiantuntijan mukaan pääskyjen pesät useinkin putoavat, koska niiden rakennusmateriaalina käyttämä savi on haurasta eikä kestä käyttöä. Pudonnut pesä hajoaa ja häviää nopeasti kokonaan.
Ihmiset ovat kyllä käyttäneet pääskysen pesiä monin tavoin. Vuonna 1788 ilmestynyt Christfrid Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki neuvoo mm. tällaisen tavan:
Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty ; ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan hywä.
Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita,...
Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Joosef tulee hepreasta ja merkitsee 'Jumala lisää'. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyi jo vuonna 1883. Tunnettuja kansainvälisiä muunnoksia Joosefista ovat saksan Joseph, italian Giuseppe, englannin Joe, espanjan Jose ja arabian Jussuf. Meillä Juuso-nimi on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut suosituin 1980-1999. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Juuson nimipäivää vietetään 19.3. Muita alkuperäisen nimen suomalaisia muunnoksia ovat Jopi, Joppe, Juuseppi ja Seppi.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
