Suomessa uusi hautapaikka lunastetaan yleensä 25 vuodeksi. Haudan haltija ei enää saa hautaa omistukseensa, vaan se ikään kuin vuokrataan tuoksi ajaksi. Tarvittaessa hallinta-aikaa voidaan hautauksen yhteydessä pidentää niin, että haudan hallinta-aika säilyy 25 vuotta hautauksen jälkeen. Ilman hautausta aikaa voidaan myös pidentää 1-25 vuotta.
Koska lämpötila vaikuttaa ruumiin maatumisaikaan, saattaa tämä käytäntö vaihdella hieman eripuolilla Suomea, mutta pääsääntöisesti haudat voidaan ottaa uudestaan käyttöön 20-30 vuoden kuluttua hautauksesta.
Aiheesta voi lukea tarkemmin vaikkapa näistä lähteistä:
https://yle.fi/uutiset/3-5636320
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/haudanhallinta-aika2
https://www.ts.fi/...
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Lisätietoja Johannes nimestä on Kirjastot.fi -palvelun arkistossa https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-johannes-nimen-alkuperas….
Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä.
Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Ann M. Martinin The Babysitter's club -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä yhteensä 24 kirjaa. Niistä viimeisin on vuonna 2005 ilmestynyt Lisa ja äitienpäivän yllätys.
Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy kaksi kirjaa Turusten suvusta:
Juho Turusen suku
Martti Turunen
[Joensuu] : [M. Turunen], [2004]. - 107 s. : kuv., kartt.
Moniste
Sukumme taivallus : Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen
Heikki A. Turunen
[Vuorela] : [Heikki A. Turunen], 2008. - 202, [81], 13 s. : kuv., kartt. ; 30 cm
ISBN 978-952-92-4742-4 (nid.)
Moniste
Sukututkimusseuran kirjastosta saa kaukolainoja, maksu on 9,50 euroa.
Runo Äiti Maa, jonka alkusanat kuuluvat "Minun äitini, Maa, ota vastaan poikasi väsynyt" on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929) ja löytyy myös ainakin Waltarin kokoelmasta 22.30 - pikajuna Viipuriin (1966) sekä Mikan runoja ja muistiinpanoja -kirjasta (1979).
Maata lähinnä olevat planeetat ns. sisäplaneetat ovat Venus, Mars, Merkurius (tässä järjestyksessä ).
Loput ulkoplaneetat (Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto) ovat jo huomattavan paljon kauempana.
Hyvä tähtitieteen suomalainen nettisivu on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n sivu http://www.ursa.fi
Aki on lyhentymä Joakimista. Saksassa nimestä esiintyy mm. muoto Achim ja Venäjällä Akim. Joakim taas tulee heprealaisesta nimestä Jehoiachim, joka tarkoittaa "Jahve herättää". Raamatussa esiintyy nimestä myös muoto Joojakim. Joakim oli apokryfisen Jaakobin alkuevankeliumin (n.150) mukaan Neitsyt Marian isä. Joakimin ensimmäinen suomalainen muunnos oli Jaakkima, joka on Karjalassa yksi vanhimmista kristillisistä nimistä.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Tässä olisi kirjoja kodinhoidon historiasta tai nykypäivästä:
1) Haverinen, Liisa: Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena : kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, 1996
2) Haltia, Manja: Marttatoiminta 1899-1949
Marttaliitto, 1949
(Martta-liiton lisäksi mm. kodinhoidosta)
3) Tuntematon työläisnainen, toim. Leena Laine, Pirjo Markkola, kirj. Marjaliisa Hentilä et.al. Vastapaino, 1989
(mm. työväenliikkeen naisista, kotitöistä)
4) Kauppinen, Ulla-Maija: Piiasta kotiapulaiseksi, kotiapulaisesta kotitaloustyöntekijäksi
Tampereen yliopisto, 1986
(kotiapulaisista, kotityöstä)
5) Reuna, Veera: Perhebarometri 1998 : vastuu perheen arjessa
Väestöliitto, 1998
(mm....
Teoksesta Suomalaista urheilurunoa (toim. Suomela 1958) löytyy runo Pyörälleni /Klaus U. Suomela
Kokoelmasta “Olympia”, 1920), joka alkaa säkeellä
Ny eespäin, ratsuni rautainen,
koin kesäisen kimmeltäissä!
Sinä ystävä yhtä uskollinen
niin myötä- kuin vastamäissä!
Käykö myös laululyriikka? Nämä kaksi muistuivat mieleen:
Ajetaan tandemilla (säv. Leo Friman, san. Heikki Harma)
Kertosäe menee näin:
"Ajetaan me tandemilla,
melutaan ja syljeskellään.
Kotikylän tanhumilla,
kysellään missä häät pidetään."
Einarin polkupyörä (säv. ja san. Juice Leskinen)
"Einari, hän polkupyörän löysi aitan alta
Pyörän joka jäänyt oli vaarivainajalta
Pyörä oli hyvin huonokuntoinen
Mutta Einarihan kuntoon laittoi sen
Sitten ajeli hän pitkin raittia
Meni kioskille...
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Haukotuksesta on olemassa hyvin vähän varmaa tietoa. Se on erikoinen hengitysrefleksi, jonka syytä ei tiedetä.
Tutkija Miiamaaria Kujala on väitöskirjassaan Social perception and cognition - processing of gestures, postures and facial expressions in the human brain (2010) esittänyt, että haukotuksen tarttumisen taustalla on "aivojen tunnetietokoneeksi" kutsutun mantelitumakkeen toiminta. Haukottelevien kasvojen havaitseminen aktivoi ohimolohkon alueita. Mitä heikompaa mantelitumakkeen aktivaatio on havainnon aikana, sitä enemmän tuntee tarvetta haukotella itse katsellessaan haukottelevia kasvoja. Haukottelu ei tartu suun aukomisesta, joten kyseessä ei ole pelkkä peilautumisreaktio, vaan aivoaktivaatio on yhteydessä havainnoitsijan...
Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646
Aivan täsmälleen kuvailemasi kaltaista teosta emme löytäneet taidekirjoistamme. Kuitenkin meillä on 2 ehdotusta, edellyttäen että taiteilija on suomalainen:
Beda Stjernschantzin Fantasia tai Hugo Simbergin Elämän virralla.
Molemmissa tauluissa on hahmo, jolla on vaalea tai valkoinen kaapu yllään. Teoksessa Fantasia hahmo on selvästi nuori nainen, jonka vartalo ei erotu. Siinä ei kuitenkaan ole jokea vaan perhosmaisia puunlatvoja. Teoksessa Elämän virralla on valkeakaapuinen hahmo, jonka vartalo ei näy ja jonka sukupuolikaan ei käy selville, mutta tämä hahmo seisoo veneessä joella. Vene on täynnä kirjoja, joista kokassa olevan kirjan sivut on levitetty auki.
Kuvat löytyvät teoksista: Sarjas-Korte, Salme: Uuden taiteen lähteillä: Suomalaisia...
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se...
Laulun Sydämeni osuman sai esittää Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway).
Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Santanaa ei muuten tuolta listalta löytynyt.
Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö:
Sipilä, Leppäkoski
Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä.
Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146…
Samoin tästä osoitteesta:
http...
Tältä sivustolta löytyy eri kolikoita myytävänä, joka antaa idean niitten hinnoista - Suomi 2001 2 € UNC (eurokolikot.com)
Vuoden 2001 kahden euron kolikko on luokiteltuna tavalliseksi kolikoksi, eikä siksi erityisen arvokas.
Jos ei ole varma kolikon arvokkuudesta voi kääntyä kolikkojen asiantuntijoihin sillä olemassa on tietysti poikkeuksellisesti arvokkaita kolikoita. Painovirheet ja/tai harvinaisuus ovat suurimmat indikaattorit kolikon hinnasta. Yllä oleva sivu kertoo että kyseessä olevan kolikon lyöntimäärä on 29 132 000.
