Runo löytyy Martti Haavion toimittamasta Kultaisesta lukukirjasta (-57). Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joka sijaitsee pääkirjastossa, Pasilassa.
Sekä eloton että elollinen aines muodostuvat atomeista ja vain niiden järjestäytymistapa määrittää sen kumpaa lajia kohde on. Siksi eron tekeminen voi joskus olla vaikeaa. Alla kuitenkin muutamia määritelmiä.
Elävä aines elää muutoksessa. Se syntyy, kasvaa, lisääntyy ja kuolee. Elollinen syntyy toisesta saman lajin yksilöstä. Jos taas ajatellaan elottomia mineraaleja niin ne pysyvät muuttumattomina ellei niitä käsitellä (esim. hajoteta tai kuummenneta).
Eloton tarkoittaa sellaista ympäristön kohdetta, joka ei koskaan ole elänyt. Elollinen sen sijaan on sellaista, joka elää tai on joskus elänyt.
Elolliset organismit reagoivat ympäristön muutoksiin (esim. lintujen syysmuutto), jonka avulla ne sopeutuvat ja pysyvät hengissä. Elottomilla...
Yleisurheilu.fi-sivustolla on Koulussa yleisurheillaan -esite, jossa kerrotaan kiekonheitosta mm. näin: "linkoava heitto kiekon lähtiessä pyörimään etusormen kautta heittosuuntaan."
https://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/h_hetki_koulussayleisurheillaan.pdf
Tässä osa runosta: Mikko kettu oli ihan pahin kiusanhenki pihan. Aina leikit toisten lasten, Mikko särki varta vasten... jne. Emme valitettavasti julkaise kokonaisia teoksia tässä palvelussa (runo voi olla kokonainen teos)tekijänoikeudellisista syistä.
Runo löytyy lastenrunokirjasta ”Kissa liukkaalla jäällä” (Otava 1958), sivuilta 15–18. Tämä runokirja löytyy useasta kirjastostamme, voitte jättää varauksen jos teos ei löydy lähikirjastosta.
Nimimerkki Walter Rae eli oikealta nimeltään Valto Tynnilä on säveltänyt ja Aki Saarni sanoittanut laulun, joka alkaa näin: Muistat varmaan oman armaan äidin hiukset nuo. Kappale on vuodelta 1935 ja nimeltään Hopeahiukset.
Valssin ovat levylle laulaneet ainakin Eugen Malmsten, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen. Tietoa Metrotyttöjen esityksestä ei löytynyt.
Sanat löytyvät nuottijulkaisusta nimeltä 20 suomalaista ikivihreätä 2 (1977). Julkaisu on mm. Varkauden kirjaston kokoelmista lainattavissa.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografia Violasta ja Yleisradion Fono-tietokannasta:
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Pääsiäistropari on ortodoksisessa kirkossa pääsiäisen aikaan laulettava tropari, kirkkoveisu:
Kristus nousi kuolleista,/ kuolemalla kuoleman voitti/ ja haudoissa oleville elämän antoi.
Mitään tarkkaa lukumäärää troparin toistumisesta on mahdotonta sanoa, koska palvelusten pituus vaihtelee eri kirkoissa. Lisäksi mainitsemiasi fraaseja käytettäneen nykyisin myös monien muidenkin kirkkokuntien palveluksissa. Tarkoittanet kuitenkin nimenomaan ortodoksisen kirkon pääsiäisyön palvelusta. Vaikka se noudattaakin kaikkialla periaatteessa samaa kaavaa, se sisältää myös paljon vaihtoehtoisia ja valinnaisia osia. Myös suoranaiselle improvisaatiolle on tilaa. Seurakuntakirkoissa palvelus saattaa myös olla paljonkin...
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Elannon ravintolaosaston markkinointipäällikkönä työskennellyt Matti Sokka sai surmansa hissionnettomuudessa Elannon pääkonttorilla. Sokka oli kuljettamassa pater-noster -tyyppisellä jatkuvasti pyörivällä henkilöhissillä tavaraa eikä onnistunut saamaan kuljetuskärryä ajoissa pois hissilavalta, vaan jäi kaatuvan kuorman alle. Yrittäessään työntää pohjakerroksessa kuormauskärryä hissistä tarttui puinen kehikko hissin alaspäin mennessä lattian reunaan ja kaatui hissin sisälle. Sokka jäi kuorman ja hissin seinän väliin puristuksiin. Hän kuoli ilmeisesti heti.
(HS, 17.12.1977)
Suuria juhlapäiviä (joulu, pääsiäinen) lukuun ottamatta ortodoksisen kalenterin kaikki päivät on omistettu jollekin edesmenneelle pyhälle henkilölle. Koska pyhillä henkilöillä voi olla samoja etunimiä, kalenterissa toistuvat samat nimet. Esimerkiksi Johanneksella näyttää olevan ortodoksisessa kalenterissa lukuisia päiviä, mutta eri päivinä muistellaan eri Johannesta. Esimerkiksi Johannes Kastajalla ja apostoli Johanneksella on eri päivät. Ortodoksit antavat tavallisesti lapselle vain yhden etunimen. Tämä nimi muistuttaa jonkin pyhän henkilön nimeä. Jos henkilön nimi on johdettu vaikka Johannes-nimestä (esimerkiksi Hannu, Juha, Juhani), hän viettää nimipäiväänsä sen Johanneksen päivänä, jonka muistolle hänet on...
Christer Kihlman on julkaissut kaksi runokokoelmaa Rummen vid havet (1951) ja Munkmonolog (1953). Fennican, Suomen kansallisbibliografian mukaan niitä ei ole suomennettu.Christer Kihlman on julkaissut runoja sisältävän kokoomateoksen yhdessä Henrik Tikkasen kanssa, joka on tehnyt kirjaan piirrokset. Teoksen nimi on Alastomat ja autuaat (De nakna och de saliga) ja sen on vuonna 1982 suomentanut Pentti Saaritsa, joka on useiden Kihlmanin teosten suomentaja. Christer Kihlmanin teoksia ovat suomentaneet lisäksi Oili Suominen, Pentti Saarikoski, Esa Adrian ja Kristiina Kivivuori."Kurjet" -runoa on siteerattu internetissä, mutta tarkat lähdetiedot puuttuvat. Runon alkuperää emme valitettavasti pysty selvittämään saatavilla olevien tietolähteiden...
Liivate eli gelatiini on eläinperäisestä proteiinista koostuva sidosaine. Sitä käytetään lisäaineena elintarvikkeissa kuten
makeisissa, vanukkaissa ja jäätelöissä.
Kollageeni on eläinperäinen lihasproteiini, jota käytetään erityisesti kosmeettisissa valmisteissa.
Kollageenia esiintyy kehon tukikudoksessa, esimerkiksi esim. rustossa, luussa, jänteissä, verisuonten seinämissä, limakalvoissa ja ihossa.
Vegaanista ruokavalioita noudatettaessa gelatiini ja kollageeni korvautuvat kasvisperäisellä ainesosilla.
Liivatteen kasvisperäisiä korvaajia on mainittu muun muassa Vegaanituotteet.net –sivustolla (www.vegaanituotteet.net ).
Kasvisperäisistä ruoka-aineista hyvin kollageenipitoisia ovat muun muassa punaiset hedelmät ja kasvikset, C-...
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
Jalmari Finnen arkistoa säilyttää Tampereen kaupunginarkisto, jonka sivustolla kerrotaan arkiston asiakaspalvelusta seuraavaa:
"Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja asiakkaat saavat niitä arkiston tutkijahuoneessa käytettäväksi.
Tarkemmat tiedot kokoelmista selviävät arkistoluetteloista. Lisäksi tiedonhakua helpottavat useat muut erilaiset kortistot ja luettelot.
Asiakirjoja lainataan vain viranomaiskäyttöön ja eräin rajoituksin kaukolainaksi Kansallisarkistoon, maakunta-arkistoihin ja joihinkin erikoisarkistoihin.
Vastaavasti tutkija voi tilata näiden arkistojen asiakirjoja kaupunginarkistoon omaan käyttöönsä. Tilaukset tekee kaupunginarkisto. Kaukolainapalvelu on maksullista. "
Tarkemmat tiedustelut kannattaa osoittaa suoraan...
Riippumatta siitä, onko kyseessä leffa tai jokin muu aineisto, kirjastojärjestelmä antaa virheilmoituksen "uusitaan liian pian", jos yrität uusia lainaa samana päivänä jona olet sen lainannut tai uusinut. Samana päivänä tehtävä uusiminenhan ei kuitenkaan muuttaisi eräpäivää miksikään, mutta käyttäisi sallituista kolmesta uusimiskerrasta yhden hukkaan, jos niin voisi tehdä. Siksi tämä on estetty. Sopiva aika uusia on siis milloin tahansa alkuperäisen lainaus- tai uusimispäivän jälkeen.
Jos uusit lainan ja käytät sen jälkeen selaimen Takaisin-/Back -painiketta, järjestelmä saattaa tulkita tämän toiseksi uusimisyritykseksi. Siksi HelMet-verkkokirjaston sisällä kannattaakin käyttää HelMetin omia navigointipainikkeita eikä selaimen painikkeita.
Litja-nimi on sukunimenä huomattavasti tavallisempi kuin etunimenä. Litja-etunimen on saanut 7 suomalaista, sukunimenä se on 386:lla (Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Litja on Karjalan Antreassa vakiintunut sukunimeksi kreikkalaisesta ristimänimestä Lyydia.
Virginia-nimi tulee latinasta ja merkitsee sekä Virginiuksen sukuun kuuluvaa naista että neitsyttä.
Teiniäitiyttä käsitellään seuraavissa opinnäytteissä:
Kelhä, Minna Vääränikäisiä äitejä? : ikä ja äitiyden yhteiskunnalliset ehdot / Minna Kelhä. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2009. - Väitöskirja : Helsingin yliopisto.
ISBN 978-952-10-5656-7 (PDF)
--> Asiasanat: äitiys; ikä; vanhemmuus; äidit; nuoret; nuoruus; aikuisuus; elämänkaari; elämäntilanne; sosiaaliset normit; yhteiskuntaluokat; diskurssianalyysi; naiset; aikuistuminen; vanhempi-lapsisuhde;
Verkkojulkaisuna: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19800/vaaranik.pdf?seq…
Sairanen, Virve: Nuoret äidit ja opiskelu : ajatuksia ja kokemuksia koulutuksesta, opiskelusta ja opinto-ohjauksesta toisen asteen oppilaitoksissa / Virve Sairanen. [Turku], 2010. - Pro gradu -työ :...
Etunimikirjoissa ei ole mainintaa nimestä Unnu. Sen sijaan Eeva Riihosen "Mikä lapselle nimeksi?"-teoksessa mainitaan nimet Unna ja Unni. Nimet ovat teoksessa tulkittu saamen kielisiksi lainoiksi, sillä unna merkitsee saameksi 'pientä' tai 'pikkuista'. Riihonen antaa teoksessaan nimille myös toisen selityksen eli nimet voivat olla myös muunnos muinaispohjoismaisesta nimestä Unn, joka oli johdettu puolestaan vanhasta 'rakastaa'-verbistä. Muinaispohjoismaisessa tarinaperinteessä Unn oli merenkuninkaan tytär.
Lähde: Riihonen, Eeva "Mikä lapselle nimeksi!". Tammi: 1992.
Kalevala on käännetty ensi kerran englanniksi vuonna 1907. Se julkaistiin kirjasarjassa Everyman`s Library. Kääntäjä oli William Forsell Kirby ja kustantaja J.M. Dent & Co ja E.P. Dutton & Co.
Mahtavasta eepoksestamme on olemassa useita käännösversioita mm. Oxford University Pressin pokkariversio, 1989. Sen kääntäjä on Keith Bosley. Myös OTAVA on julkaissut Kalevalan englanniksi vuonna 1988. Sen on kääntänyt Eino Friberg ja kuvittanut Björn Landström.
