Adelia ja Adeliina ovat molemmat Adélen ja sen kantanimen Adelheidin kansanomaisia muunnoksia, ja kaikkien näiden taustalta löytyy merkitys 'aatelinen', 'jalosukuinen'.
Nimeä Hellin pidetään lappalaisena, vaikka luultavasti kyseessä on alkuaan suomalais-karjalainen naisennimi, joka on muodostettu nimestä Hellä venäläisellä in-johtimella. Hellä taas on suomalainen muunnos nimestä Helena, joka on kreikkalaista alkuperää ja merkitsee 'loistavaa'. Nimellä on myös yleiskielinen merkitys 'lempeä, herkkä', minkä perusteella Hellä yhdistyy useisiin 1900-luvun alussa suosituimmillaan olleisiin nimiin, joiden aiheena oli jokin hyvä ja toivottu luonteenpiirre.
Vilpas on suomalainen muunnelma nimestä Filippus, joka tarkoittaa 'hevosten ystävää'....
Kyllä kirjastoissa pidetään edelleen kiinni siitä periaatteesta, ettei muita häiritsevää käytöstä hyväksytä. Täydellisen hiljaisuuden vaatimuksesta on kuitenkin jouduttu luopumaan mm. sen takia, että moderni teknologia aiheuttaa joka tapauksessa monenlaista taustahälyä. Useimmissa vähän isommissa kirjastoissa tilanne on ratkaistu yleensä niin, että kirjastossa on erillinen tila, jossa edellytetään puhumattomuutta mm. opiskelurauhan takia.
Kirjastoja käyttävien kansalaisten näkemykset kirjastohiljaisuudesta poikkeavat varsin suuresti toisistaan, ja myös henkilökunnan keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Osa haluaisi myös kirjastoon viihdyttävää taustamusiikkia, mutta Suomessa sellainen on jäänyt suhteellisen harvinaiseksi. Pienemmissä...
Éclair-leivoksen ranskankielinen nimitys selitetään tavallisimmin sillä, että leivos nautitaan salamannopeasti. Tämä tulkinta löytyy mm. arvovaltaisesta Ranskan akatemian sanakirjasta. Alun perin leivosta kutsuttiin nimillä pain à la duchesse ja petite duchesse; éclair-nimi on myöhempää perua, mikä on omiaan vahvistamaan akatemian tulkintaa nimityksen alkuperästä - voidaan ajatella sen muokkautuneen leivoksia nauttineiden kokemusten perusteella ja vakiintuneen käyttöön sitä kautta.
Kysyin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Nimistönhuollosta. Sain sieltä seuraavan vastauksen:
"From on vanha sotilasnimi. Sotilasnimellä tarkoitetaan sellaista lisänimeä tai liikanimeä, jonka ruotusotamies on saanut aikanaan armeijan palveluksessa ja joka on voinut jäädä lisänimen, myöhemmin jopa sukunimen asemaan siirtyen sukupolvelta toiselle sotilasuran päätyttyäkin. Lisänimi on kansanperinteessä kuvannut esim. henkilön ominaisuuksia tai ammattia - siis seikkaa, jolla henkilön voi tunnistaa ja erottaa muista. Sotilasnimi From lienee tarkoittanut 'hurskasta'.
- Pirjo Mikkonen: Suomen 1700-luvun ruotusotamiesten lisänimistä, pro gradu -työ vuodelta 1974"
From-nimeä on suomalaistettu muotoihin Väre ja Raita.
Noin 400 suomalaisella on...
Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa.
Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden...
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
Pitkään luettelointityötä tehnyt kollega osasi kertoa, että tässä on varmaankin kyseessä ns. ”esiö”. Teoksessa Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. Helsingin yliopiston kirjasto, 2006, on seuraavanlainen määritelmä käsitteelle: Esiö= ”Julkaisun nimiösivu(t) (tai nimiösivun vastine) kääntöpuolineen ja kaikki nimiösivu(j)a (tai nimiösivun vastinetta) edeltävät sivut.” Englanniksi ”esiö” on ”preliminaries”, ruotsiksi ”försättsblad”
Nimiösivu taas on määritelty Kansalliskirjaston sivulla seuraavasti: Nimiösivu on julkaisun alussa oleva sivu, jossa tulee ilmoittaa vähintään seuraavat julkaisun tunnistamiseen tarvittavat tiedot: tekijä / tekijät, nimeke / nimekkeet (julkaisun nimi, esim. Seitsemän veljestä), osan numero ja...
Kyllä laulun tuomio on varmasti ihan lain mukainen... Vanki on alta kahdenkymmenen, hän on vangittuna "vuotta kaksitoista" mutta tuomion alkamisajankohdasta ei mainita mitään. Ilmeisesti hänet on siis aivan lähiaikoina tuomittu 12 vuodeksi eikä hän suinkaan ole istunut vangittuna 12 vuotta.
Laulussahan todetaan myös "Suljettu on mun nuoruuteni aika / Nyt tähän synkkään vankikomeroon" eli nuoruutensa hän joutuu viettämään vankilassa. Hän kertoo myös miten "Sain nauttia vain hetken nuoruudesta / Kun maailman ilot minut vietteli" ja lopulta pyytää äidiltään anteeksi "kaikki kurjat rikokseni".
Mies on siis hyvin nuorena viettänyt huonoa elämää ja tehnyt rikoksia, saanut siitä 12 vuoden vankilatuomion ja istuu nyt sitä.....
Alkuaan pelipalikkaa, nykyään myös arpakuutiota merkitsevällä noppa-sanalla on vastine ainoastaan karjalassa. Sanavartalon alkuperä on epäselvä. Mahdollisesti sana on deskriptiivissävyisen nopata-verbin (> nopea) yhteyteen kuuluva johdos. Noppa on ensi kertaa mainittu kivienheittopelin merkityksessä Kustaa Renvallin sanakirjassa 1826.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004.
Hei,
Mistä on pienet tytöt tehty -loru on alunperin englantilainen lastenloru, jonka Kirsi Kunnas suomensi. Loru on ilmestynyt Kunnaksen teoksessa Hanhiemon iloinen lipas (WSOY 1954). Teoksessa on runoja, jotka Kunnas on vapaasti riimitellyt vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista (alkuteos The Tall Book of Mother Goose, 1942).
Suomen tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) neljännen pykälän mukaan:
"Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.
Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen...
Välittömästi ja heti tarkoittavat kielitoimiston sanakirjan (Kotimaisten kielten keskuksen suomen kielen sanakirja) mukaan samaa asiaa Tosin näillä sanoilla on eri yhteydessä myös toisia merkityksiä (kohdat 2 ja 3)
.
Kirja on vapaasti verkossa luettavissa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Ohessa kopioitu em. verkkojulkaisusta (Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. URN:NBN:fi:kotus-201433, ISSN 2323-3370. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu)
Haettiin "välittömästi-" Kielitoimiston sanakirjasta
"1. väliasteettomasti, -vaiheettomasti, suoraan, suoranaisesti, heti; us. luontevammin toisin....
Kyseessä on todellakin Kasevan biisi nimeltään "Striptease-tanssija". Se on ilmestynyt levyllä "Silloin kun" (1974). CD-versio on ilmestynyt 1991. Levyn saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Termin määrittely hieman vaihtelee tieteenalasta riippuen.
Wikipedia kertoo:"käsitteellinen viitekehys on analyyttinen työkalu, jolla on useita muunnelmia ja asiayhteyksiä. Sitä voidaan soveltaa eri työryhmiin, joissa tarvitaan kokonaiskuvaa. Sitä käytetään käsitteellisten erojen tekemiseen ja ideoiden järjestämiseen. Vahvat käsitteelliset kehykset vangitsevat jotain todellista ja tekevät tämän tavalla, joka on helppo muistaa ja soveltaa." https://fi.regionkosice.com/wiki/Conceptual_framework
Tieteen termipankki liittää termin filosofiaan. https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?search=k%C3%A4sitteellinen%20viitekehys&profile=default&title=Toiminnot%3AHaku&fulltext=1
Kielitoimiston sanakirja määrittelee...
Uusia kuvaketiedostoja Windowsiin voi ladata internetistä. Latauspaikkoja löytää esimerkiksi kirjoittamalla Googleen "free desktop icons". Kuvaketiedostot ovat joko .ico tai .icl -päätteisiä tiedostoja. Ico-tiedostot sisältävät yksittäisen kuvakkeen ja icl-tiedostot kokonaisen ryhmän kuvakkeita. Windowsin kuvakkeiden käsittelyä varten on myös omia ohjelmia, kuten ilmainen IconTweaker.
Kaikista kotimaisista painotuotteista, ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista sekä verkkoaineistoista lähetetään maksuttomat kappaleet Kansalliskirjastolle. Kansalliskirjaston oikeus vapaakappaleisiin perustuu Lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä. Kirjoja Kansalliskirjastoon lähetetään kuusi kappaletta, samoin jäsenlehtiä. Suomessa vapaakappaleiden lähettämisestä Kansalliskirjastolle vastaa tuotteen valmistaja, kuten kirjapaino. Ulkomailla valmistettujen kotimaiseen levitykseen tarkoitettujen painotuotteiden ja tallenteiden luovutusvelvollisuus kuuluu julkaisijalle tai maahantuojalle.
Lisätietoja:
http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/vapaakappaleet.html
Litja-nimi on sukunimenä huomattavasti tavallisempi kuin etunimenä. Litja-etunimen on saanut 7 suomalaista, sukunimenä se on 386:lla (Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Litja on Karjalan Antreassa vakiintunut sukunimeksi kreikkalaisesta ristimänimestä Lyydia.
Virginia-nimi tulee latinasta ja merkitsee sekä Virginiuksen sukuun kuuluvaa naista että neitsyttä.
Etunimikirjoissa ei ole mainintaa nimestä Unnu. Sen sijaan Eeva Riihosen "Mikä lapselle nimeksi?"-teoksessa mainitaan nimet Unna ja Unni. Nimet ovat teoksessa tulkittu saamen kielisiksi lainoiksi, sillä unna merkitsee saameksi 'pientä' tai 'pikkuista'. Riihonen antaa teoksessaan nimille myös toisen selityksen eli nimet voivat olla myös muunnos muinaispohjoismaisesta nimestä Unn, joka oli johdettu puolestaan vanhasta 'rakastaa'-verbistä. Muinaispohjoismaisessa tarinaperinteessä Unn oli merenkuninkaan tytär.
Lähde: Riihonen, Eeva "Mikä lapselle nimeksi!". Tammi: 1992.
