Terve ihmissilmä kykenee erottamaan useita miljoonia värejä ja sävyjä (2-10 miljoonaa tai enemmän lähteestä riippuen). Näin paljon siis on värejä, jos väri määritellään valoksi, joka heijastuu eri aallonpituuksilla silmän verkkokalvolle aivojen tulkittavaksi. Kaikkia värejä ei ihminen pysty näkemään. Ultravioletilla on liian matala taajuus ihmissilmälle, mutta linnut kyllä näkevät sen.
Väriaineiden, pigmenttien lukumäärä on kasvanut nykyteknologian ansiosta. Digitaalisten värien määrä saattaa jopa ylittää ihmisen havaintokyvyn.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4ri
https://www.leparisien.fr/culture-loisirs/combien-pouvons-nous-distingu…
http://www.encyclopedie-incomplete.com/?Combien-de-Couleurs-l-Oeil-Huma…
https://fi.wikipedia.org...
Vaikka maininta Tuomiojan vuonna 1983 alle kolmessa tunnissa juoksemasta maratonista löytyy monestakin lähteestä, yhdessäkään niistä ei valitettavasti kerrota sitä, missä hän tämän maratonennätyksensä on juossut. Moni näistä mainitsee täsmällisen ennätysajankin (2.59,27), joka löytyy myös Tuomiojan verkkosivun (Tuomioja.org) 'Kuka E.T.?'-osiosta. Niistä vuonna 1983 juostuista maratoneista, joiden tuloslistauksia tutkin (mm. Helsinki City Marathon), en Tuomiojan suoritusta onnistunut löytämään. On kuitenkin huomattava, että aniharvasta kilpailusta oli täydellinen tulosluettelo käytettävissäni.
Hyvin dokumentoitu kolmen tunnin alitus Tuomiojan juoksuhistoriasta löytyy vuoden 1972 Impivaaran maastomaratonilta, jossa tosin juostiin...
1990-luvulla Andersenin Villijoutsenet televisioitiin sarjamuodossa ainakin venäläisten klassikkoanimaatioiden sarjassa Kultaiset sadut vuonna 1997. Villijoutsenissa oli kolme osaa, esitykset TV1:n ohjelmistossa sunnuntai-iltaisin 27.4., 4.5. ja 11.5., uusinnat lauantaiaamuina 3.5., 10.5. ja 17.5.
Vuoden 1968 markan kolikoista on toistaiseksi tuoreimmassa Numismaattisen aikakauslehden julkaisemassa rahaluettelossa noteerattu vain kahteen ylimpään kuntoluokkaan kuuluvat rahat. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen markka on sen mukaan kolmen euron arvoinen ja raha, jossa "ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut", on arvoltaan yhden euron. Tätä huonompikuntoisilla kolikoilla ei ole keräilyarvoa.
Vaihtoautojen hintoja vuosikymmenien takaa on melkoisen mahdoton selvittää. Pasilan kirjastossa on kuitenkin mikrofilmattuna esimerkiksi 1960- ja 1970-luvun Helsingin sanomat, joista voisit tulla selaamaan mahdollisia vaihtoautoilmoituksia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Uutena Toyota Corona (Mk II 2000) maksoi vuonna 1973 23 900 mk vuoden 1973 lehtien mukaan (Tuulilasi 12/1973, Tekniikan maailma 4/1973). Suomen Kuvalehdessä 13-14/1966 olleen Autonova Oy:n mainoksen mukaan Fiat 600 ohjehinta oli 5 100 mk.
Rispaantua tai rispata tulee ruotsin kielen sanasta rispa sig, joka tarkoittaa 'raapaista, raapia, naarmuttaa' sekä kankaasta puhuttaessa 'rispaantua, rispata, liestyä, purkaantua, purkautua'.
Ruotsin kielessä sana on germaanista lainaa.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (SKS,2000)
Ruotsi-suomi-suursanakirja (toim. Ilse Cantell et al., WSOY, 2007)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
http://runeberg.org/svetym/1089.html
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin...
Ford Escort 1970 vuosimallin korjausopasta ei ole Oulun kaupunginkirjaston kokoelmassa. Sellaisia on kuitenkin muiden kirjastojen kokoelmissa, ja niitä voi kaukolainata.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi seuraava teos:
Haynes, J. H., Ford Escort owners workshop manual: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974, ISBN: 0-85696-171-x
Kouvolan kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyi:
Haynes, J. H.: Ford Escort: all 1100 & 1300 models 1968 to 1974,
ISBN: 0-85696-171-x
Tulee mieleen Jack Londonin Susikoira. - Kajaanin kirjastossa on aianakin Otavan painos vuodelta 1990. Takakannen tekstin mukaan:
"Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira - ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvä että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus, vaan ihminen joka lopulta ymmärsi sitä."
Wikipediassa sitä kuvataan näin:
"Valkohammas on osaksi susi ja osaksi koira. Jack saa apua Alex Larson nimiseltä mieheltä, joka tunsi Jackin isän ja suostuu viemään tämän hänen isänsä vanhalle kaivaukselle. Matkalla hän käy intiaaniheimon kylässä, jossa hän näkee susikoiran nimeltä Valkohammas. Jack kiintyy koiraan, mutta jatkaa silti...
Laulu on nimeltään Myyrälaulu. Sen on sanoittanut Aila Nissinen ja säveltänyt Sirkka Valkola-Laine.
Laulu kertoo Myyrä Matikaisesta ja se alkaa sanoin: "Kas myyrä Matikainen, hän pientareella tuolla tallustaa..." Aila Nissinen on kirjoittanut myös Myyrä Matikaisesta kertovia satukirjoja.
Laulu löytyy useilta hieman vanhemmilta cd-levyiltä ja nuottikirjoista, esimerkiksi:
Valkola-Laine, Sirkka: Lapset juhlivat : Laululeikkejä. 2 (1965)
Valkola-Laine, Sirkka: Pilvileikki : ja muita lastenlauluja. (1975)
Pääset kuuntelemaan laulun myös YouTubessa haulla "Myyrälaulu".
Jonkinlaisen selityksen tähän antaa Lauri Hakulinen kirjassa Suomen kielen rakenne ja kehitys (1979). Kirjan alussa Hakulinen kirjoittaa, että läpikäyvänä periaatteena suomen foneemien (konsonanttien ja vokaalien) sanoiksi rakentumisessa on jäntevää puhe-elimen käyttöä edellyttävien äännösten karttamien. Pyritään siis helppoon ääntämiseen. Ilmauksia tästä piirteestä ovat seuraavat: vokaalisointu, sanan alussa ei esiinny konsonanttiyhtymää, eikä paljon tavujen lopussakaan, sanojen lopussa ei koskaan myöskään ole konsonattiyhtymää.
Sananloppuisina konsonantteina esiintyy nykysuomessa joitain huudahduksia lukuunottamatta vain seuraavat (yleisyysjärjestyksessä lueteltuina): n, t, s, r, l, jotka ovat helpoimmin äännettäviä kaikista...
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
Netistä muistovärssyjä löytyy seuraavilta sivuilta
Positiivarit, http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?1fcb43be-44d2-4e8c-8ed2-b3e2c11…
Helsingin hautauspalvelu, http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka, http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria-hautaustoimistot, http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo, http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Aihepiiristä löytyy myös kirjallisuutta, jota kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastostanne. Aforismi- ja värssykokoelmia : 1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun (1969) 2.Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun (edellisen teokset 3. uudistettu versio 1994) 3.Ssanoista kauneimmat :...
Tyhjännaurajasta on kysytty aikaisemminkin: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-tyhjannauraja-kaikki-tiedamme
Kirjoista ja kirjaston käytössä olevista tietokannosta (mm. Kielikello) ei löytynyt mainintaa tyhjännaurajasta, mutta teoksesta Suomen kansan sananlaskuja / kirjaksi koonnut Elias Lönnrot löytyy sananlasku: "Räkänenestä mies tulepi, vaan ei tyhjän itkiästä".
Lönnrotin kokoelmasta löytyy ilmeisesti useampi versio tästä sananlaskusta, esimerkiksi tällainen: ”Mies tulee räkänenästä, toinen toljan tohjanasta, vaan ei tyhjän naurajasta”. (Lähde: https://www.tinfo.fi/fi/Sen_edestaan_loytaa ) Valitettavasti en saanut kys. teosta käsiini, joten en voi tarkistaa sen sisältöä.
Lönnrotin kirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1842 SKS:n...
Tampereen suojellut rakennukset saa näkyviin kaupungin karttapalvelussa osoitteessa https://kartat.tampere.fi/oskari/. Valitse vasemman reunan valikosta "karttatasot", sitten esiin tulevasta valikosta "kaavoitus" ja vielä "asemakaava". Valitse sitten sen alla näkyvistä vaihtoehdoista "Asemakaavojen rakennus- ja rakennekohtainen suojelu (julkinen)" aktiiviseksi. Suojellut rakennukset on merkitty karttapohjaan oranssilla värillä. Sivun alalaidasta voi vaihtaa pohjaksi ilmakuvan, josta merkintä erottuu paremmin.
Olet lähettänyt kysymyksesi Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun, mutta et karro tarkemmin, millaista vastausta niihin etsit. Et varmaan kuitenkaan oleta, että kirjastonhoitajan pätevyys antaisi valmiuden antaa suoria, ehdottomia ja paikkansa pitäviä vastauksia esittämiesi kaltaisiin kysymyksiin? Tuskin myöskään haluat kuulla kysymyksiisi vastaavan kirjastonhoitajan omaa, yksilöllistä näkemystä asiasta - sehän olisi kuitenkin vain yhden ihmisen mielipide.
Kirjastonhoitaja pystyy kuitenkin sanomaan, että esittämiisi kysymyksiin ihminen on etsinyt vastausta loputtomasti, ja eri ihmiset ovat löytäneet niihin kukin itselleen sopivat vastaukset - tai sitten olleet löytämättä. Tästä todistaa maailmankirjallisuus, joka on täynnä sekä...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista löytyisivät ainakin seuraavat torppareita ja torpparilaitosta käsittelevät teokset:
- Gylling, Edvard: Suomen torpparilaitoksen kehityksen pääpiirteet ruotsinvallan aikana : tutkimus. Helsinki : Puromiehen kirjapaino, 1909 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Peltonen, Matti: Talolliset ja torpparit : vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. Helsinki : Suomen historiallinen seura, 1992 (Väitöskirja - Helsingin yliopisto)
- Haatio, Toivo: Torpat ja torpparit. Espoo : 2005
- Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. (1961)
- Rasila, Viljo: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe. (1970)
- Niemelä, Jari: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Helsinki : Suomalaisen...
Ehdotan seuraavia teoksia: Iisa, Katariina: Kielenhuollon käsikirja, useita painoksia, uusin v.2006, Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Viestillä tulokseen, 1997.Ensimmäinen teos käsittelee suomen kielen oikeakielisyyttä, oikeinkirjoitusta ja tekstilajeja. Jälkimmäinen käsittelee vastaavia asioita yhteisöjen, yritysten ja työyhteisöjen näkökulmasta.
Yleisesti työelämässä tarvittavien kirjoittamis- ja viestintätaitojen harjoitteluun voisi käyttää teosta Viestintätaito: opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin, Repo,Irma, 2003.
Sosiaali- ja terveysalan suomen kielen harjoitteluun voisi käyttää teosta Ammattisuomen työkirja sosiaali- ja terveysalalle, Milja Husu, (et al.) 1996.
Erityisesti kirjoittamisen harjoitteluun on olemassa...
Näissä tietokirjoissa käsitellään aihetta lapsen pelot:
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
PUNAMÄKI, Raija-Leena. Konfliktin lapset. 1981.
SIHVOLA, Seija Lapsen terveys ja...
Aikuinen yli 15-vuotias tarvitsee kuvallisen, virallisen henkilötodistuksen korttia hakiessaan. Ensimmäinen kortti ei maksa mitään, jos kortti on kadonnut tai hankkii uuden jo olemassaolevan tilalle, se maksaa 3 euroa.
Lapsi tarvitsee aina vanhemman tai muun aikuisen takaajaksi kortilleen.Lapsen kortti on myös ilmainen, mutta kadonnut maksaa 2 euroa. Kirjaston sivulta osoitteesta:http://www.lib.hel.fi/ kohdasta lomakkeet löytyy
lomake lapsen kortin hankintaa varten.
