Lila-nimen taustasta on olemassa erilaisia tulkintoja. Se voidaan nähdä pidentymänä tai muunnoksena Elisabetin hellittelymuodoista, kuten Lil, Lill, Lily, Lilly, Lilian ja Lillian, tai lyhentymänä lila-loppuisista nimistä, kuten Delila. Joissakin maissa nimen alkuperänä pidetään Leilaa. Suomessa Lila liittyy väriin liila ja sitä kautta nimeen Liila, joka naisennimenä on myös kansanomainen muunnos nimestä Delila.
Delilan merkitystä ei tiedetä varmasti, mutta tämän alkuperältään heprealaisen naisennimen on selitetty tarkoittavan muun muassa "hentoa, herkkää" tai "riutuvaa, kaihoisaa". Elisabetin tausta on niin ikään hepreassa ja naisennimessä Elisheba, joka tarkoittaa "Jumala on valani". Leila on alkuaan arabialainen ja...
Eläimillä on hyvin monentyyppisiä silmiä. Kaksi yleisintä rakennetta ovat selkärankaisilla tavattavat verkkokalvolliset silmät ja muun muassa hyönteisillä esiintyvät verkkosilmät. Olennaisin nisäkkäiden ja lintujen silmien välinen ero on se, että linnunsilmä ei juuri koskaan ole nisäkkäiden silmän tapaan muodoltaan pyöreä, vaikka linnuillakin verkkokalvon peittämä alue on ympyrän kaaren osa.
Nisäkkäiden ja lintujen verkkokalvollisen silmän uloin kerros, kovakalvo, on läpinäkymätöntä tukikudosta. Silmän etumaista osaa peittää sarveiskalvo. Sarveiskalvo on läpinäkyvä ja muodoltaan ulospäin kaareva, minkä ansiosta valo taittuu sen läpi. Monilla nisäkkäillä silmän suojana on lisäksi läpinäkyvä kalvo, vilkkuluomi. Ihmisen ja useimpien muiden...
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (...
Luettelo äänikirjoista löytyy varsin näppärästi hakusanalla ”äänikirjat”, mutta sana on siis kirjoitettava monikkoon. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia (esim. aineisto, kokoelma, kieli), joilla voit rajata saamaasi tulosta. Voit rajata listan esimerkiksi vain suomenkielisiin CD:lle tallennettuihin aikuisten äänikirjoihin. Jos haluat etsiä vain äänikirjoja, joilla on kaunokirjallisuutta, kirjoita sanan ”äänikirjat” perään ”kaunokirjallisuus”.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
Kuulennoista kiinnostuneelle hyvä johdatus aiheeseen on Ilpo Lagerstedtin kirja Rakettimiehiä : kilpajuoksu Kuuhun (Karisto, 2008). Kuuhun ensimmäisenä laskeutuneen Apollo 11 -lennon vaiheista yksityiskohtaisemmin kertoo puolestaan Peter Ryanin Kuun valloitus : Apollo 11:n vaiheet (Karisto, 1969).
Neil Armstrongin laskeutuminen on kuvattu kuumodulin laskeutumisjalustassa olevaan rahtitilaan (MESA) sijoitetulla tv-kameralla. Kun MESA (modularized equipment stowage assembly) oli laskettu oikeaan asemaan modulin laskeutumisportaiden alapään vasemmalle puolelle Armstrong poisti suojuksen säilytystilaan sijoitetun laitteiston päältä vetämällä siihen kiinnitetystä narusta, mikä käynnisti kameran ja se alkoi välittää kuvaa hänen laskeutumisestaan...
Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta.
Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun...
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Kappaleen Katso luontoa ja huomaa on säveltänyt Matti Siitonen, sanoittanut Vexi Salmi ja sovittanut Markku Johansson.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622829#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Mikko Moilanen kertoo kirjassaan Suomen pyövelit (Docendo, 2019), että raippa- tai vitsapari oli kahdesta lehtipuun oksasta yhteenpunottu reilun metrin pituinen lyöntiväline. Yhdellä parilla lyötiin kolme kertaa, sen jälkeen piiskaaja otti käyttöön uuden parin. Tämän mukaan nimitys raippapari kuvastaa itse raippaa eikä lyöntien määrää.
Michael Allabyn Dictionary of Zoology -teoksen (s.v. camelidae) mukaan kameleiden heimoon kuuluvat dromedaari (Camelus dromedarius), guanako (Lama guanicoe), kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus), laama (Lama glama) ja Vikunja (Vicugna vicugna).
Tauskin Sinä vain on Syksyn sävel-kilpailujen satoa. Tauski Peltonen on
sekä säveltänyt laulun että tehnyt siihen sanat. Tampereen nuottikokoelmista
ei kappaletta löytynyt.
Kysymykseen ei liene "oikeita" tai "vääriä" vastauksia, koska niin moni asia todennäköisesti vaikuttaa siihen, miksi ihmiset kannattavat erilaisia uskomusjärjestelmiä. Seuraavat ehdotukset lienevät ainakin todennäköisiä tekijöitä. Oletan tässä, että kysyjä tarkoittaa uskontoja ja kirkkoja (uskonnon piirteet määrittelevä yhteisö) yleisesti, ei jotain tiettyä näkemystä.
1. Uskonnon/kirkon perinteinen rooli yhteiskunnassa. Mitä tiiviimmin valtio ja uskonto ovat historiallisesti kietoutuneet toisiinsa, sitä laajemmin uskonto vaikuttaa ihmisten elämään ja voi sitä kautta saada roolin itsestäänselvyytenä. Moni "kannattaa" sitä uskontoa, johon on elämänsä aikana tottunut, eikä ajattele asiaa sen enempää. Valtauskonnolla on taipumus saada...
Teoksessa Edlund Lars-Erik: Lånord i svenskan mainitaan ainakin:
- kängä (tarkoittanee samaa kuin suomen "mono")
- mittayksikkö kappe "kappa"
- rappakalja
- pjäxa "pieksu"
- kola (av)(dö)
- hyvens (bra)
- sauna
Tähän voisi lisätä vaikka stavgång "sauvakävely"
Teos Benckert, Karl-Axel: 100 finska ord i svenska språket. 1979. löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ainakin Opiskelijakirjastosta
Hakusananoilla Marseille ja Porcelain Internetistä löytyy runsaasti tietoa henkilöstä Armand Marseille.Hän posliinitehtailijan poika, joka keskittyi valmistamaan posliinisia nukenpäitä.
Nykyisin nämä nukenpäät ovat suosittuja antiikin keräilykohteita.
Marseillesin kaupungissa ovat puolestaan sijainneet posliinitehtaat (Chinoiseries), joissa valmistettiin
aasialaisiin aiheisiin perustuvaa posliinia.
Aiheesta löytyy Internetissä mm.
seuraava sivu : http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
http://www.noteaccess.com/APPROACHES/DecorativeAA/PFrench.htm
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Nykypäivänä mainitsemaasi muotoa 'Mrs. Jack Taylor' ei enää käytetä kuin harvoin, mutta entisaikaan se oli tapana. Nykypäivänä voidaan käyttää pariskuntaa esiteltäessä muotoa 'Mr. and Mrs. Jack Taylor', mutta vaimoa esiteltäessä muoto on 'Mrs. Elizabeth Taylor' tai mahdollisesti 'Doctor Taylor', jne. Nykypäivänä ei ole myöskään olennaista onko nainen naimisissa vai ei, joten muotojen 'Ms.' ja 'Mrs.' merkitys on nykyään olematon.
Käytäntöjen taustalla on pitkälle 1900-luvulle jatkunut käytäntö, jossa aviomies ajateltiin perheen ja pariskunnan keskeisenä hahmona. Kyse on siis patriarkaalisesta tavasta, joka on nykypäivänä liudentunut vähitellen pois yhteiskunnan kaikilta tasoilta. Vastaavanlaisia tapoja puhutella löytyy myös muista Euroopan...
