Tokihan ilmaisia e-kirjojen lukuohjelmia on. Niitä ovat esimerkiksi Helmet-kirjastojen e-kirjapalveluissa käytettävät Adobe Digital Edition, jonka voi ladata osoitteesta http://www.adobe.com/fi/products/digital-editions/download.html, ja Bluefire Reader, jonka saa osoitteesta http://www.bluefirereader.com/windows-app.html.
Helmet-kirjastojen e-kirjat ovat asiakkaille ilmaisia. Niistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(….
Jos kaipaat ilmaisia ja vapaasti käytettäviä e-kirjoja, vanhoja tekijänoikeuksista vapaita teoksia löytyy suomeksi runsaasti Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi.
Voisit lähettää runosi Betalukijapalveluun.
Sieltä saat asiantuntevaa palautetta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Kirj…
Kyllähän ensimmäisenä mieleen tulee Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia. Kirjassa kerrotaan ruuhkabussissa tapahtunut pikku sattumus 99 kertaa tyylilajia vaihdellen. Alkuteos on ilmestynyt 1947, suomennos 1991. Sitä on etsitty muutamaan otteeseen palvelussamme https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tyyliharjoituksia
Aikaisemmissa vastauksissa mainittu myös ainakin Georges Perecin Elämä: käyttöohje. Se taas koostuu 99 luvusta, joista kukin kertoo yhden pariisilaisen kerrostalon huoneesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Elämä:_Käyttöohje
Eräässä vastauksessa mainitaan lisäksi vielä nimillä Ilja Ilf ja Jevg. Petrov kirjoitettu Kaksitoista tuolia. Humoristinen romaani, jossa metsästetään anopin kadonneita...
Varmasti vieläkin harrastetaan markkinointikikkoja. sitä, kuinka suuria, on vaikea tietää. Esim. markkinointikikasta 17.2.2003 IS
Markkinoinnilla pyritään paitsi vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, myös luomaan hänelle ostohalukkuutta. www03.edu.fi ja peda.net
Kilpailu ja kuluttajavirasto yrittää pitää mainonnan ja markkinoinnin reiluna ja tunnistettavana. KKV
Muinaisia kieliä tutkii historiallis-kielitieteellinen ala eli komparatiivinen kielitiede.
Se pyrkii havaitsemaan todennäköisiä kehityskulkuja vertailemalla saman kieliryhmän tai kielikunnan kieliä, siis sukulaiskieliä, toisiinsa. Näitä ketjuja voi tutkia myös taaksepäin, ja näin pyrkiä rekonstruoimaan tilanne jonain hetkenä. Kyseessä on rekonstruktio ei siis totuus, vaikka se olisi valistuneen ajattelutyön tulosta.
Kysymyksen Kivi-sitaatti on peräisin Seitsemän veljeksen seitsemännestä luvusta, Simeonin repliikistä, joka seuraa Aapon kertomaa tarinaa "jalosta uskonsankarista, joka istui muutaman ajan vankina Impivaaran luolissa".
Simeoni. Usko ihmeitä tekee. Olenpa varma siitä, ettei miehellä luolassa ollut yhtään lähdettä eikä hedelmällistä puuta ja ettei mikään maalliselle silmälle paistava valo valaisnutkaan hänen kammiotansa, vaan että luja ja järkähtämätön usko tyydytti kaiken hänen ruumiillisen tarpeensa. Hänen henkensä voima oli hänelle raikkaana lähteenä, maistavana hedelmänä ja säteilevänä valkeutena. Mitä sanoi entinen karjatoverini, Tervakosken Tuomas? "Jos sinulla on uskon kilpi ja hengen miekka, niin mene vaikka perkeleitten kanssa...
Kirke oli kreikkalaisen mytologian jumalatar ja velho. Hänet muistetaan erityisesti Homeroksen Odysseiasta, jossa hänen kerrotaan muuttaneen Odysseuksen miehet sioiksi.
Nimen alkuperästä ja merkityksestä on tehty erilaisia oletuksia, mutta tarkkaa tietoa ei ole. Monien lähteiden mukaan se olisi johdettu muinaiskreikan sanasta kírkos. Sanan ensisijaisena merkityksenä on haukka tai petolintu. Erään selityksen mukaan jalohaukat päästelevät kirk-äännettä muistuttavia ääniä. Eri aikoina sana on voinut merkitä myös sutta tai jonkinlaista kiveä. Jalohaukat myös kaartelevat ennen hyökkäystä. Kírkos-sanan vaihtoehtoinen muoto kríkos onkin tarkoittanut ympyrää, rengasta tai vain pyöreää. Tästä...
Matti Johannes Koivulta on tähän mennessä julkaistu seuraavat laulunuotinnokset:
"80-luvun lapset" kokoelmassa Hits: Suomipopin sankarimiehet (F-Kustannus, 2013)
"Jos muutat mielesi" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 3 (F-Kustannus, 2014)
"Tyhjäksi jätetty" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 4 (F-Kustannus, 2015)
"Lupaa ettet lähde koskaan" kokoelmassa SuomiLOVE: laulukirja (F-Kustannus, 2015)
Sivupiiristä/Kirjasammosta löytyy kirjalista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Klikkaamalla listalla olevia kansikuvia, saat lisätietoa niistä. Toivottavasti siltä löytyy mieleistä luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…;
Kappale on Wolfgang Amadeus Mozartin vuonna 1786 säveltämä "Rondo", joka löytyy kirjastojen luetteloista yhtenäistetyllä nimekkeellä "Rondot, piano, KV494, F-duuri". Mozart yhdisti myöhemmin tämän "Rondon" teosluettelonumerolla KV533 oleviin "Allegro und Andante" -osiin. Näistä osista muodostui pianosonaatti nro 15 (Sonaatit, piano, KV533, F-duuri).
Lähteet:
Poroila, Heikki: Aarteista suurin : Wolfgang Amadeus Mozartin sävellykset (Honkakirja, 2020)
Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Wolfgang Amadeus Mozart : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2020):
https://www.musiikkikirjastot.fi/app/uploads/2020/10/Mozart.pdf
Sekä André Groenista että Vihreästä Oksasta on hankala löytää tietoa. Kummastakaan ei ole mainintaa Tuusulan kirjaston tietoteoksissa, eikä internetistäkään ollut tässä kysymyksessä juuri apua.
Fennica-tietokannassa (Suomen kansallisbibliografia) on mainittuna kolme eri teosta, joissa kirjoittajana on André Groen. Kustantamo Vihreä Oksa on puolestaan julkaissut kahdeksan Fennicasta löytyvää kirjaa, näistäkin kaikki vuosien 1943-45 välillä.
André Groenilta löysin seuraavat teokset:
- Fästning med gyllene kanoer (Stockholm : Fritzes bokförlag, 1949).
- Jagande efter vind : roman (övers. av Björn Palm; Helsingfors 1944).
- Tuulen tavoittelua : romaani (Helsinki : Vihreä Oksa, 1946). (Alkuteos on nimeltään De laatste bewoner van het "Huis in...
Hain HelMetistä tekijän nimellä Hännikäinen, Timo ja sain alla olevan teoslistan. Nimellä Hannikainen, Timo en saanut mitään. Kokeilin hakua omalla työkoneellani ja kirjaston asiakaspäätteellä. Molemmissa sain saman tuloksen. Esiintyykö kyseinen ongelma vain tämän nimen kohdalla vai tapahtuuko sama muissakin skandinaavisia merkkejä (ä, å, ö) sisältävissä sanoissa? Ongelma saattaa piillä koneen tai selaimen asetuksissa.
Tässä lista teoksista, jotka ovat Timo Hännikäisen kirjoittamia tai joissa hän ollut kääntäjänä tai toimittajana: Istun vastapäätä : runoja / Timo Hännikäinen - Helsinki : WSOY, 2002., - Kilpailevan lajin muistomerkki : runoja / Timo Hännikäinen. - Turku : Savukeidas, 2005., - Taantumuksellisen uskontunnustus : esseitä /...
Vantaan seurakuntien hautausmaiden hoidosta vastaava henkilö kertoo holvihaudoista seuraavasti:
Holvihaudat ovat 120 cm syviä. Vainajan tuhka jää pysyvästi holvihautaan, tuhkaa ei siirretä haudasta minnekään. Käytäntö on sama kuin uurnahaudassa, tuhka jää pysyvästi hautaan. Hautausmaalla hauta on pysyvä. Kun holvihaudat täyttyvät, ne jäävät ennalleen hautausmaalle.
Kyseessä lienee ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä, joka vaikutti Oulun yliopistossa 1960-luvulta 1990-luvulle ja piti luentoja itse keksimästään tieteenhaarasta muissakin kotimaisissa yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella. Hän ei kuitenkaan koskaan ollut yliopiston kirjoilla oleva opiskelija tai työntekijä. Itse keksimänsä tieteen dosentti mittasi tonttujen päitä yliopiston siivouskomerossa – nyt hänestä on tekeillä elokuva | YleKirjallisuutta: Ola Heikkinen, Ortotopologi Aapo Heikkilä : varjotutkija ja tähtihistorioitsija
Olisiko kyseessä tämä kirja?
Lönnblad, Helvi: Mittee se pellavapiä? : Mykkästen, Zacheusten ja Rissasten vaiheita Pohjois-Savossa 1600-luvulta lähtien sekä kuvaus nuoruudesta 1930- ja 40-lukujen Tuovilanlahdessa
Kirja on saatavilla ainakin Kuopion kaupunginkirjastosta. Voitte tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastonne kautta.
Pelkästään kirjanpidon sanastoa suomi-venäjä ei löydy, mutta näistä sanakirjoista saattaisi olla apua:
Fagradjants, I. V.
Suomalais-venäläinen talouden ja kaupan sanakirja = Finsko-russki ekonomitšeski i kommertšeski slovar. 1998.
Fagradjants, I. V.
Russko-finskij èkonomičeskij i kommerčeskij slovar' = Venäläis-suomalainen talouden ja kaupan sanakirja. 2006.
Boman, Svetlana
Liikejuridiikan sanakirja ja asiakirjamallit : suomi-venäjä-suomi. 1997.
Nälkämaan laulu löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista :
SUURI toivelaulukirja 4. Musiikki Fazer 1984.
PAJAMO, Reino : Lehti puusta variseepi. WSOY 1999.
PAJAMO, Reino : Maakuntalaulumme. WSOY 1987.
KULTAINEN laulukirja. Musiikki Fazer 1989.
ELÄMÄNI lauluja 1. Kirjapaja 1993.
Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Tietämys neandertalinihmisestä muuttuu jatkuvasti mm. uusimman dna- ja geenitutkimuksen myötä. Juha Valste toteaa kirjassaan (2015) että todisteita neandertalinihmisen symbolisesta ajattelusta ja käyttäytymisestä on löytynyt. On pohdittu paljon neandertalinihmisen mahdollisuuksia työkalujen ja korujen käyttöön ja kieleen.
Uutta tietoa aiheesta voi seurata mm. Ylen uusimmista artikkeleista aiheesta ja Tekniikan maailman päivittyvästä teema-artikkelista.
https://yle.fi/uutiset/3-11894011
https://yle.fi/uutiset/3-10089180
https://tekniikanmaailma.fi/teemalehti/tiede/neandertalinihmiset-teknii…
Juha Valste (2015) Neandertalinihminen. Kadonnut lajitoveri. SKS
Svante Pääbo (2015) Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä. Art house...
Pelkästään yöllä syöminen ei lihota, ellei syödyn ruuan ja juomien energiamäärä ole isompi kuin kulutus. Jos syö liikaa kulutukseen nähden ihminen lihoo.
Jos syö sekä yöllä että paivällä, ja enemmän kuin kuluttaa, on todennäköistä että lihoo. Varsinaisesti pelkästään yöllä syöminen ei lihota. Elimistön vuorokausirytmistä jotuen (jos siis elää päivärytmissä) yöllä elimistö ja ruoansulatus on levossa, joten etenkin raskas ruokailu voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Vuorotyöntekijöiden seurantatutkimuksissa vuorotyöläisten on todettu herkästi lihovan. Siihen on todennäköisesti useita syitä: elämä on säännöllisen epäsäännöllistä (ja epäsäännöllisyys elintavoissa voi johtaa siihen, että syö turhan paljon eikä liiku tarpeeksi), kertyvä univaje...
Mats-Eric Nilsson luetteloi kirjassaan Aitoja makuja ympäri eri raaka-aineita vuosikauden mukaan. Siinä kerrotaan muun muassa, että mandariinit ovat parhaimmillaan marraskuusta maaliskuuhun. Muita kausiruokateoksia ovat mm. Tuuli Kaskisen Kausiruokaa - Herkuttelijoille ja ilmaston ystäville ja Ewa Skiöldebrandin Parasta kausiruokaa.
