Termillä kirjastoahdistus voidaan kuvata monenlaisia kirjastoon liittyviä negatiivisia tuntemuksia.Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden (2/2019) pääkirjoituksessa Johanna Lahikainen liittää termin tilanteisiin, joissa asiakas tuntee, ettei osaa toimia oikein kirjastossa. Asiakas saattaa esimerkiksi ajatella, ettei osaa käyttää kirjaston laitteita, etsiä haluamaansa aineistoa, tai että hän on kysymyksiä esittäessään häiriöksi henkilökunnalle. Lisäksi kirjasto saattaa tuntua pelottavalta, sokkelon kaltaiselta paikalta, jossa vain eksyy. Tällaisia tuntemuksia voi hyvin kutsua kirjastoahdistukseksi. Kirjaston henkilökunnan tulisikin pitää huoli, että kirjastoissa vallitsee avoin ja ystävällinen ilmapiiri.Alex Nunes kirjoittaa...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Yrjänheikki” on peräisin isännän nimen sisältävästä talonnimestä. Yksi näistä nimen antaneista henkilöistä on 1600-luvulla elänyt talollinen Heikki Yrjänpoika eli Yrjän Heikki, joka avusti kirjallisen käsikirjan kääntämisessä saameksi ja toimi Torniossa lukkarina. Sukunimeä pidetään pohjoissuomalaisena, ja sitä on esiintynyt eniten Ylitorniolla ja Rovaniemellä.
Sukunimelle ”Näyhä” ei löytynyt edellä mainitusta teoksesta selitystä. ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa II; Suomalais-ugrilainen seura, 1958) tietää kertoa, että verbi ”näyhätä” merkitsee ’lyödä, läimäyttää (esim. ruoskalla)’. Se on esiintynyt vanhoissa sanakirjoissa ja Varsinais-...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen...
Ihan sellaisia teoksia kuin Kirjastonhoidon käsikirja ja Kirjastotyön perusteet ei ole tainnut ilmestyä ainakaan suomenkielisenä. Kirjastotyöhän on muuttunut huomattavasti viime vuosina ja mm. seuraavanlaisia kirjoja on tullut:
- Tiedon tie : johdatus informaatiotutkimukseen /Ilkka Mäkinen, Kirjastopalvelu, 1999.
- Kirjastot verkossa /toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula. Kirjastopalvelu, 1999.
- Kokkonen, Oili: Kirjastot ja uusi kirjatalous. Tampere : Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, 1999.
- Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon. Hki : Kirjastopalvelu, 1999.
- Kivelä, Katja: Neuvonta- ja arkistopalvelun strategia. Hki: Eduskunnan kirjasto, 1999.
- Verkostoituvat kirjastot / Ari Haasio ja Juha Piukkula (...
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa...
Aku Ankka -lehdessä julkaistavien tarinoiden perustuotannosta vastaa tanskalainen Egmont-konserni. Suomalaisen Aku Ankka -lehden toimitus valitsee tarjotusta tuotannosta meillä julkaistavat tarinat. Ylen jutussa vuodelta 2015 todetaan, että Suomen Aku Ankan toimitus hylkää noin neljänneksen Egmontin tarjoamasta tuotannosta. Syynä tälle on suomalaisten lukijoiden tarkka maku. Väkivaltaiset ja oudot tarinat eivät ole suomalaisten lukijoiden mieleen ja virheet tai hahmojen epäluonteenomainen käytös saavat meikäläiseltä lukijakunnalta helposti kritiikkiä. Muissa pohjoismaissa tarinoita ei seulota yhtä tarkasti kuin Suomessa, vaan tanskalaisesta tarjonnasta julkaistaan suurin osa sellaisenaan.
https://yle.fi/uutiset/3-...
En ole tilastotieteilijä, mutta näin se kai menee:
Tilastokeskuksen Kuolleisuus- ja eloonjäämislukuja 1986-2008 -taulukosta (löytyy osoitteesta stat.fi) voidaan todeta, että 100 000 syntyneestä miehestä on 45-vuotiaana hengissä 95 486, ja 60-vuotiaana 86 615. Kyseisen 15 vuoden ajanjaksona miehistä siis kuolee n. 9,3 prosenttia. Näin ollen 1000 miehestä 93 kuolee ja 907 jää nostamaan eläkettä.
Kuinka suuri osa eläkevakuutuksen ottavista miehistä jää eläkkeelle 60 ikävuoteen mennessä, jääkin sitten jonkun viisaamman selvitettäväksi.
Johanna Tuomolan jännitystrilogian kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt. Ilmestymisen ajankohdasta ei ole ennakkotietoa.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kysymyksessäsi viittaat ymmärtääkseni ilmiöön nimeltä fanius tai "fanittaminen". Tein haun ensin Finna.fi:ssä hakusanoilla fanit, fanius, fanikulttuuri ja psykologia. Suomeksi ei juurikaan löytynyt relevantteja teoksia, mutta alla pari lähinnä olevaa:
Loimala P (2002) Nuorten idolit, niiden merkitykset ja fanien persoonallisuus. Pro gradu.
Petrelius J (2023) Fanien kokemuksia idolin vaikutuksista heihin parasosiaalisessa suhteessa. Maisterivaiheen työ.
Hain myös Google Scholar -palvelussa hakusanoilla "fans", "fandom" ja "psychology". Englanniksi aiheesta löytyy useita kirjoituksia, artikkeleita ja tutkimuksia hieman eri näkökulmista. Seuraavista teoksista voisi olla hyötyä, jos haluaa tutkia fanikulttuuria ja...
Selailin Helsingin seudun puhelinluetteloita. Vielä vuoden 1979 luettelosta löytyy Laatuvaunu Ky osoitteesta Itälahdenkatu 25. Vuoden 1980 ja 1981 luetteloissa Laatuvaunu Ky:n kohdalla puolestaan lukee seuraavasti: "ks. Starckjohann & Co Oy Ab. Palontorjunta Niittaajank. 3 B." Vuoden 1982 luettelossa Laatuvaunu Ky:ta ei löydy enää lainkaan.Hs.fi aikakoneen vuoden 1979 juttujen silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Laatuvaunu Ky on vuosikymmenen vaihteessa integroitunut osaksi Starckjohann & Co Oy:ta. Käsiini saamieni tietojen perusteella jää hieman epäselväksi, mitä tässä yhteydessä on tarkalleen tapahtunut Itälahdenkadun Laatuvaunulle. Yksi veikkaus voisi olla, että Laatuvaunun toiminta on lakannut välittömästi...
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen...
Sukunimeä Pöllönen on tavattu koko savokarjalaiselta alueelta. Se on vaihdellut siellä erityisesti nimien Pöllänen ja Pölönen kanssa. Länsi-Suomessa on käytetty runsaasti talon- ja lisänimeä Pöllö, joka voi jossain tapauksissa olla lyhentymä nen- loppuisesta sukunimesta. Pöllä ja Pöllö -nimien taustalla saattaa olla Pekka-nimen kansankielinen rinnakkaisasu Pelle. Nimen yhdistyminen lintuun ja tyhmää ihmistä tarkoittavaan pöllö-sanaan, on mahdollisesti vaikuttanut nimen yleistymiseen, ja myös vähenemiseen, koska 1900-luvun alussa nimeä on vaihdettu toisiin sukunimiin.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
Tämä kirja on tosiaan Suomen julkisissa kirjastoissa varsin harvinainen, mutta Kansalliskirjastossa siihen voi tutustua sekä suomen että ruotsin kielellä. Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastossa on vuoden 1954 suomenkielisestä painoksesta yksi kappale (http://luettelo.helmet.fi/record=b1518645~S9*fin), jota säilytetään työhuoneessa eikä sitä siis voi lainata. On kuitenkin mahdollisuus pyytää kirjastoa tekemään vain 10 sivua laajasta kuvakirjasesta valokopio (maksullinen) tai jos se teknisesti on kirjavarastossa mahdollista, digitaalinen skannauskopio (tekijänoikeuslain 12§:n mukaan tämä on yksityiseen käyttöön laillista). Kannattaa selvittää vaihtoehdot ottamalla suoraan yhteyttä Pasilan kirjavarastoon. Varastossa on avoimet ovat...
Hei!
ABBAn virallisella sivustolla kerrotaan, että ABBAn puoleksi omistaman levy-yhtiön Polar Music Internationalin menestyksen vuoksi syntyi myytti, jonka mukaan levy-yhtiö oli kannattavampi kuin Volvo. Levy-yhtiön käyttöpääoman voitot olivat suuremmat kuin Volvon, mutta dollareilla mitattuna Volvo oli suurempi.
https://abbasite.com/articles/in-focus-polar-music-the-story-of-abbas-record-label/
Tarkempaa vastausta en tähän löytänyt. Löysin enimmäkseen sivustoja, joilla ABBAn mainittiin olleen Volvon jälkeen toiseksi suurin vientituote, mutta näilläkään sivustoilla väitteelle ei ole annettu lähdettä.
https://www.roughguides.com/destinations/europe/sweden/stockholm/swedens-fab-four-abba/
https://www....
Joulun neiet -kappaleen sanoitus tulee Eino Leinon kirjoittamasta samannimisestä runosta. Runo julkaistiin vuonna 1923 Joulutunnelma -lehdessä. Joulun neiet tarkoittaa joulun neitoja, Kielitoimiston sanakirjan mukaan neito on nuori naimaton nainen, tyttö, neitonen, neitsyt, impi.
Kirjastosta runo löytyy mm. runokokoelmasta Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980). Netissä sanohin voi tutustua esim. Kainuun Eino Leino -seuran kotisivulla: https://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino-leinon-runoja/joulu/
Hei!
Lähetimme nuo sinun kysymykset Uimastadionille ja sieltä vastattiin näin:
"Uimastadionin tämän hetken kävijämäärä on n. 130 000. Päiväkohtainen vaihteluväli on reilusta 1000 kävijästä noin 4000 kävijään. Tarkkaa tietoa hiilijalanjäljestä ei ole, mutta kaupungilla on käynnissä projekti, jonka myötä tästä ja muista energiaan liittyvistä asioista saadaan tulevaisuudessa lisätietoa."
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuvissa näkyvät paperipinot ovat valiokunnan jäsenille jaettuja asiaan liittyvien asiakirjojen kopioita. Noita asiakirjoja ovat mm. hallituksen esitys, jolla asia on tullut vireille eduskunnassa (tässä tapauksessa hallituksen esityksessä oli 1002 sivua), muiden valiokuntien sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot sekä valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot. Kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitetut asiakirjat ja niistä jaetut paperikopiot siis liittyivät valiokuntamietinnön valmisteluun ja jaettiin edustajille asiaan perehtymistä ja sen käsittelyä varten. Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei valmistunut pian päättyvän...
