Virallinen täysi-ikäisyyden raja on Yhdysvalloissa osavaltiosta riippuen nykyään joko 18, 19, 20 tai 21 vuotta. Seksuaalisia tekoja koskeava suojaikäraja on osavaltiosta riippuen 16, 17 tai 18 vuotta.
Kuusitoistavuotispäivä ("sweet sixteen") on Yhdysvalloissa ja Kanadassa perinteinen rajapyykki nuoren, erityisesti tytön, aikuistumisessa. Sen viettotavat vaihtelevat: toiset järjestävät isot juhlat, toisille se on tavallinen syntymäpäivä. Ikään liittyviä laillisia asioita ovat suojaikäraja (joissain osavaltioissa) ja oikeus työskennellä täysiaikaisesti (14-16-vuotiaat voivat tehdä vain osa-aikaisia töitä). Pääasiassa kyse on kuitenkin sosiaalisesta siirtymäriitistä. Suomalaisessa kulttuurissa vastaavanlainen asema on ehkä ollut rippikoulun...
Vuoden 2007 Tilastollisen vuosikirjan mukaan suomalaisten virkamiesten lukumäärät ovat seuraavat: Valtio 132 927, Kunnat 328 235, Kuntayhtymät 122 881, Ahvenanmaan maakuntahallitus 2 157.
Väestörekisterikeskuksella on verkkopalvelu, jolla voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Renja nimen on saanut 25 naista v. 1940-59, 45 naista v. 1960-79, 44 naista v. 1980-99 ja 23 naista v. 2000-08. Nimipalvelun mukaan Renjoja on Suomessa yhteensä 140.
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Kappaleen Katso luontoa ja huomaa on säveltänyt Matti Siitonen, sanoittanut Vexi Salmi ja sovittanut Markku Johansson.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622829#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Mikko Moilanen kertoo kirjassaan Suomen pyövelit (Docendo, 2019), että raippa- tai vitsapari oli kahdesta lehtipuun oksasta yhteenpunottu reilun metrin pituinen lyöntiväline. Yhdellä parilla lyötiin kolme kertaa, sen jälkeen piiskaaja otti käyttöön uuden parin. Tämän mukaan nimitys raippapari kuvastaa itse raippaa eikä lyöntien määrää.
Kirjasarjan osat IV ja V ovat mainitun seminaarikurssin seminaaritöitä. Seuraavassa varmuuden vuoksi perustiedot sarjan kaikista osista. Niitä voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta:
Lähde, Heikki K., Ihmisiä Pohjois-Lammin torpissa.
Osa 1 : Jurvaniemi, Kirvesniemi, Lippahainen, Pöytähonka
Osa II : Pietilä, Laurila, Simola
Osa III : Kauppila, Mökkälä, Äijälä, Sakeri, Uotila
Osa lV : Lassila, Mettala, Junnala, Lappala, Alhonen sekä Padasjoen Savi
Osa V : Kalkko, Matoniemi, Riihilahti, Mikkola, Koivula, Koivuniemi, Ankeriasniemi, Kotaniemi
Senja on karjalainen muoto Kseniasta (vieras), Suomen almanakassa 24.1. v:sta 1950. Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle suomeen.
Senna juontuu Crescentiasta, virossa myös Eugenian, Ksenian ja Johannan kutsumamuoto. Sennalla ei ilmeisesti ole omaa nimipäiväänsä almanakassa, mutta eräs tapa on viettää sitä 23.12. Sennin nimipäivänä. Crescentia (latinaksi kasvu varttuminen) on naispuolinen vastine miehennimi Crescens (...
Michael Allabyn Dictionary of Zoology -teoksen (s.v. camelidae) mukaan kameleiden heimoon kuuluvat dromedaari (Camelus dromedarius), guanako (Lama guanicoe), kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus), laama (Lama glama) ja Vikunja (Vicugna vicugna).
Äidin tai isän serkuille ei taida olla omaa nimitystä ollenkaan. Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvällä sivustolla on kaavio sukulaisista. Siinä on mainittu tämä sukulaisuus vain termeillä isän tai äidin serkku. Netissä tuli vastaan termi isoserkku (vrt. isotäti), mutta sitä ei esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja tunne ollenkaan. Ei siis liene mikään virallinen termi, mutta varmaan sovittaessa myös sitä voi käyttää.
Johanna Thydellistä löytyy runsaasti nettisivuja esim. googlen kautta, suomeksi näyttäisi olevan ainakin joitakin kirjaesittelyjä. Hän on syntynyt 14.11.1980 Smoolannin Nässjössä, mutta on elänyt nuoruutensa Värnamossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän on asunut Tukholmassa, jonka yliopistossa hän opiskelee kirjallisuuden- ja elokuvantutkimusta. Jo lukiolaisena hän rupesi kirjoittelemaan paikallisiin sanomalehtiin säännöllisesti ja jatkaa edelleenkin, vaikka ei enää asukaan kotiseudullaan. Rintasyöpään sairastuneen äitinsä hän menetti 13-vuotiaana. Tätä aihetta hän käsittelee esikoisteoksessaan 'Katon kokoinen tähtitaivas', joka sai v. 2003 arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon nuorten- ja lastenkirjallisuuden sarjassa. Varsinainen...
Kumpaakin versiota on julkaisuissa käytetty. Sitä, mikä on "oikea" versio, en osaa sanoa. Laulun sanat ovat muuttuneet muiltakin osin. Myös laulun nimi vaihtelee julkaisuissa: "Kevät-laulu", "Kevätlaulu", "Nyt kevät on", "Tuuli hiljaa henkäilee".
Vanhin julkaisu, josta tämän Olli Vuorisen (tai Wuorisen), alkuperäiseltä nimeltään Olof Bergin (1842-1917), sanoittaman laulun löysin, on nuotti "Kaikuja Keski-Suomesta" (Eurén,1874). Nuotti sisältää Erik August Hagforsin säveltämiä ja sovittamia lauluja. Hagfors toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina vuosina 1863-1893. Olli Vuorinen oli Hagforsin oppilas ja valmistui Jyväskylän seminaarista opettajaksi vuonna 1872. Tässä nuotissa laulun sanat ovat tällaiset:
Kewät-laulu...
Aikaisemman kirjavan käytännön yhdenmukaistamisen mahdollistivat v. 1971 voimaan tulleet Väestökirjalaki (21.2.1969/141) ja -asetus (11.3.1970/198) sekä Asetus syntymän ja kuoleman rekisteröinnistä (23.12.1970/824). Tällöin luotiin syntymäkotikunnan (=lapsen ensimmäinen, äidin kotikunnan mukaan määräytyvä kotikunta) käsite.
Käytännössä Evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous oli jo v. 1959 määrännyt, että lapsi merkittiin äidin seurakunnan kirjoihin ja syntymäpaikaksi merkittiin äidin kirjoillaoloseurakuntaa vastaava kunta. Suomen ortodoksinen kirkko siirtyi vastaavaan menettelyyn v. 1962. Muiden uskonnollisten yhdyskuntien ylläpitämissä rekistereissä käytäntö kaiketi oli kirjava. Uskontokuntiin kuulumattomien siviilirekisteriin (...
Luettelo äänikirjoista löytyy varsin näppärästi hakusanalla ”äänikirjat”, mutta sana on siis kirjoitettava monikkoon. Tulossivun vasemmassa laidassa on rajoittimia (esim. aineisto, kokoelma, kieli), joilla voit rajata saamaasi tulosta. Voit rajata listan esimerkiksi vain suomenkielisiin CD:lle tallennettuihin aikuisten äänikirjoihin. Jos haluat etsiä vain äänikirjoja, joilla on kaunokirjallisuutta, kirjoita sanan ”äänikirjat” perään ”kaunokirjallisuus”.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Olisikohan kyseessä lastenlaulu ”Astupa Polle”? Laulu alkaa näin:
"Astupa Polle, tässä tulee Olle.
Toivo hän laukkaapi Ruskollaan.
Veikko sitten seuraa, ajaa pientä peuraa.
Ilmari orhilla ratsastaa".
Laulussa on kaksi säkeistöä.
Suomen kansallisdiskografiassa Violassa kappaleesta kerrotaan, että "Astupa Polle" pohjautuu kansansävelmään, jonka on sovittanut Alvar Kosonen (1908 – 1965). Kappaleen on levyttänyt Kauko Käyhkö (1954) ja se on kuultavissa pariltakin äänitteeltä. Laulun sanoittaja on tuntematon.
Painettuja sanoja tai nuottia lauluun ei valitettavasti ole saatavana. ”Astupa Polle” on kuultavana seuraavilta CD-levyiltä:
Wanhanajan lastenlauluja : lauluja kotieläimistä (VL-Musiikki, 2011)
Wanhanajan lastenlauluja : parhaat...
Kuulennoista kiinnostuneelle hyvä johdatus aiheeseen on Ilpo Lagerstedtin kirja Rakettimiehiä : kilpajuoksu Kuuhun (Karisto, 2008). Kuuhun ensimmäisenä laskeutuneen Apollo 11 -lennon vaiheista yksityiskohtaisemmin kertoo puolestaan Peter Ryanin Kuun valloitus : Apollo 11:n vaiheet (Karisto, 1969).
Neil Armstrongin laskeutuminen on kuvattu kuumodulin laskeutumisjalustassa olevaan rahtitilaan (MESA) sijoitetulla tv-kameralla. Kun MESA (modularized equipment stowage assembly) oli laskettu oikeaan asemaan modulin laskeutumisportaiden alapään vasemmalle puolelle Armstrong poisti suojuksen säilytystilaan sijoitetun laitteiston päältä vetämällä siihen kiinnitetystä narusta, mikä käynnisti kameran ja se alkoi välittää kuvaa hänen laskeutumisestaan...
Elina Karjalaisen Ilmapallossa -runo (alkaa sanoilla "Ilmapallon korista..") löytyy kirjasta Taivastelija. Kirjan sekä siis runon julkaisuvuosi on 1986.
Kysymiäsi kahta muuta runoa emme ole onnistuneet löytämään painetuista lähteistä.
Elefantti -runo puolestaan löytyy ainakin Taikurin hatun lorupankki -blogin sivuilta, ilman tekijätietoja: http://lorupankki.blogspot.com/2008_06_01_archive.html
Runojen hakemiseen ei ole olemassa tuollaista kuvaamasi palvelua, ikävä kyllä! Kirjastossa käytämme hakemiseen erilaisia hakuteoksia kuten Pikku Pegasosta sekä Mervi Kosken toimittamia Lastenrunojen hakemistoa 1 ja 2. Ainoastaan käännösrunoista on olemassa tietokanta, Linkki maailman runouteen, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kielitoimioston ohjeissa sanotaan, että kun yhdyssanan tai sanaliiton ensimmäinen osa on genetiivisssä, sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on usein mahdollista. Yhteen kirjoitettuna kokonaisuus on voi olla termimäisempi, erilleen kirjoitettuna sanat luonnehtivat ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin. Kakun täytteen tapauksessa kuitenkin sanaliitto, siis erilleen kirjoitettuna lienee useimmissa tapauksissa perustellumpi ja luontevampi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/121
Litja-nimi on sukunimenä huomattavasti tavallisempi kuin etunimenä. Litja-etunimen on saanut 7 suomalaista, sukunimenä se on 386:lla (Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mikkosen ja Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Litja on Karjalan Antreassa vakiintunut sukunimeksi kreikkalaisesta ristimänimestä Lyydia.
Virginia-nimi tulee latinasta ja merkitsee sekä Virginiuksen sukuun kuuluvaa naista että neitsyttä.
Löydät tiedon Internetin kautta näin: valitse kirjaston etusivulta linkkki Kirjat ja muu aineisto (osoite on http://www.libplussa.fi). Valitse Helsinki. Koska valmiiksi on valittuna kohta "Nimeke", voit vain kirjoittaa hakuruutuun kirjan nimen, Aavelinnan arvoitus. Klikkaa vielä painiketta Hae.
Saat esiin kirjan tiedot ja niiden alapuolella on linkki, josta saatavuustiedot löytyvät. Jos kirja on vapaana jossakin kirjastossa, voit soittaa sinne ja pyytää lähettämään lähimpään kirjastoon. Kirjastojen puhelinnumerot löydät myös kirjaston etusivulta, linkistä Kirjaston toimipisteet / yhteystiedot lyhyesti.
