Elokuva Meri sisälläni on tositapahtumiin perustuva kertomus kirjailija Ramon Sampedron elämästä ja se perustunee hänen teokseensa Cartas des el infierno. Kirjaa on saatavana kirjastoissa vain espanjankielisenä eikä sitä ole käännetty suomen kielelle ainakaan vielä.
Sähke eli sähkösanoma välitetään sähköttämällä eli morsettamalla. Isoille ja pienille kirjaimille ei ole erikseen omaa koodia. Pisteelle on oma koodinsa, mutta todennäköisesti paperille tulostettu sähke on haluttu lukijan kannalta yksiselitteiseksi STOP-sanan käyttämisellä pisteen sijasta, kun isoilla ja pienillä kirjaimilla ei lauseen alkua ole voinut ilmaista. Edellä todettu on omaa päätelmääni, en löytänyt käytännölle mistään täsmällistä selitystä.
Heikki Poroila
Hei
Kysyin asiaa eräältä kustantajalta ja sieltä luvattiin palata asiaan, mutta mitään ei ole ainakaan vielä kuulunut.
Alla ote Kansalliskirjaston sivustolta, josta käsittääkseni käy ilmi, että painotaloilla on velvollisuus lähettää vapaakappaleet.
"Julkaisujen valmistaja on velvollinen lähettämään vapaakappaleet valmistamistaan painotuotteista ja tallenteista. Velvollisuus perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007 (kulttuuriaineistolaki). Julkaisut kuuluvat luovutusvelvollisuuden piiriin riippumatta siitä onko niillä tunnistetta (esim. ISBN, ISSN, ISMN)."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/tiedote-julkaisujen-valmistajille-1442014
Sveitsiläisen Peter Bichselin novelli Pöytä on pöytä (kokoelmasta Lastentarinoita) oli äidinkielen ylioppilaskokeen I osan oheismateriaalina keväällä 1994.
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata...
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%....
Tilasto vuodelta 2018:
Brasilia, Kongo, Indonesia, Kolumbia, Bolivia, Malesia, Peru, Madagascar, Papua Uusi Guinea ja Kamerun
Tämä listaus löytyy Mighty Earth sivulta https://www.mightyearth.org/2019/04/30/heres-what-deforestation-looks-l…
Maailman Pankin karttaesitys
https://www.geospatialworld.net/blogs/world-banks-interactive-map-shows-deforestation-severe/
Nykysuomen sanakirjan mukaan liukku on onttoon puuhun tehty linnunpesän tila.
Suomen murteiden sanakirja kertoo, että sana liukku on tarkoittanut (pesä)koloa, onkaloa tai vesilinnun munituspönttöä lähinnä Keski- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa sekä Rautjärvellä.
Suomen murteiden sanakirja on kartta alueista, joilla sanaa on tavattu
Liukku-sana Suomen murteiden sanakirjassa
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
Suomen valtiopäiväasiakirjat. Käytön opas. v. 2005. "Asiakirjat ilmestyivät suomenkielisinä ja ruotsinkielisinä vuosien 1963-1964 valtiopäiviltä lähtien, mutta säätyjen pöytäkirjoista osa ilmestyi vain ruotsiksi vielä 1905-1906 valtiopäivillä.
Valtiopäiväasiskirjat ovat suomeksi ja ruotsiksi mutta 1800-lopulla valtiopäiviltä on löytynyt muutama saapunut venäjänkielinen asiskirja/kirjelmä tms.
V. 1900 on Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelmassa No 22 "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinanmaan hallintovirastoissa"
Osmo Jussilan tutkimuksessa "Suomen Suuriruhtinaskunta 1809-1917 on käsitelty venäjän kielen asemaa Suomessa mm. s. 142....
Jytky on substantiivi tai adjektiivi, jonka merkitykset Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997) ovat suuri, vankka, jykevä, mahtava; murikka, möhkäle.
Jytkytty on passiivin toisen partisiipin verbimuoto. Nykysuomen sanakirjassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 8. p. 1983) on kaksi jytky-sanaan liittyvää verbiä: jytkiä (tutista, tärähdellä) ja jytkyttää (jyskyttää, nytkyttää). Kummastakaan näistä verbeistä ei voi olla kyse. Jytkiä-verbin passiivin toisen partisiipin muoto olisi jytkitty ja jytkyttää-verbistä muoto olisi jytkytetty.
Jytkytty olisi taivutusmuoto verbistä jytkyä (vertaa hytkyä, hytkytty). Jytkyä-verbiä en löytänyt mistään nykyaikaisista sanakirjoista....
Kanerva-kuoron LP-levyllä ”Soi laulumme” laulu on nimellä ”Ärjyen laaja Dnjepri huokaa”. Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Laulun alkuperäinen nimi on "Reve ta stohne Dnipr šyrokyi". Levyn takakansitekstin mukaan suomennoksen on tehnyt Mauno Saksanen. Tämä suomennos sisältyy ”Kansan laulukirjaan” (Kansankulttuuri, 1963 ja 1974). Laulukirjassa on laulun suomenkieliset sanat ja alkuperäisen sanoittajan nimi (Taras Ševtšenko), mutta ei suomennoksen tekijän nimeä.
Mainittakoon, että "Soi laulumme" -levyllä on myös "Laulu Dnjepriltä", joka muissa lähteissä esiintyy myös nimillä "Laulu Dnjepristä" tai "Laulu Dnepristä". Se alkaa: "Kotiseutunain oli rannat nuo". Takakansitekstin mukaan sen on suomentanut V. Arti.
Kirjastonhoitaja tai -virkailija etsivänä on harvinaisempi hahmo dekkareissa.
Tapahtumapaikkana kirjaston on kyllä monissa kirjoissa ja kirjastolainen uhrina tai osallisena on myös yleinen.
Löysin vain kaksi:
Essi Aron Pimeässä kasvaneet, jossa kirjastonhoitaja Immi alkaa selvitellä rikosta.
ja Saraleena Aarnitaipaleen Kirjailijan murhan, jossa Kirjastonhoitaja Anna Maljakova ratkoo kollegansa murhaa.
TV-sarjoissa kirjastonhoitajat ovat aktiivisempia salapoliiseja esim. Auroran murhakerho.
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Vakuutuskirjasto on nykyään nimeltään Finanssialan Keskusliiton tietopalvelu. Sen osoite on Bulevardi 28, 00120 Helsinki.
http://www.fkl.fi/asp/system/empty.asp?P=2307&VID=default&SID=794597969…
Voit hakea aiheestasi tietoa Tampereen kaupungin kirjaston PIKI-verkkokirjastosta http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Kokoelmistamme löytyy runsaasti aiheestasi kirjallisuutta niin suomeksi kuin muillakin kielillä.
Tässä vinkki kuinka haku kannattaa tehdä. Lisää ohjeita
sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/thintr.htm
Valitse PIKI-verkkokirjastossa pudotusvalikosta kohta/kohdat asiasana ja kirjoita sinne joko jokin seuraavista sanoista tai kahdelle valikkoriville useampi hakusana (vain yksi sana rivilleen).
Lisäksi kannattaa alempaa valita kohdat tietokirjallisuus ja kohdasta Kirjasto Tampereen kaupunginkirjasto. Hakua voi vielä rajata valitsemalla kieleksi suomen kielen tai rajaamalla haun tietyllä aikavälillä julkaistuun kirjallisuuteen....
Lypsylehmärodut jakautuvat seuraavasti:
Ayrshire (Ay) Suomen tärkein lypsykarjarotu. Noin 63% suomalaisista lehmistä on Ay-rotuisia.
Holstein (Fr) Maailman tärkein lypsykarjarotu. Noin 36% suomalaisista lehmistä on Fr-rotuisia
Suomenkarja (Sk)Suomenkarjan osuus lypsylehmistä on vähäinen, noin 1%. Suomenkarjaa on kolme eri tyyppiä; ruskea länsisuomalainen, valkoselkäinen itäsuomalainen eli kyyttö ja täysin valkoinen pohjoissuomalainen tyypp. Eniten näistä kolmesta on tällä hetkellä länsisuomalaista tyyppiä.
Lihantuotannossa olevien nautojen yleisimmät rodut ovat ayrshire, friisiläinen, limousin, aberdeen angus, hereford, charolais, simmental ja Blonde d'Aquitaine. Viimeksi mainittua on vain noin 1,5 % lihanaudoista. Maitorodut ayrshire ja...
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole alaikärajaa kirjastokortin hankintaan vaan vanhemmat voivat päättää, milloin kortin hankinta on paikallaan. Alle 15-vuotias tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan tai takaajan kirjallisen suostumuksen. Ilmoittautumislomakkeita saa kaikista kirjastoista.
Kiuruvedellä toimi 18.6.1941-25.10.1942 Jalkaväen koulutuskeskus 14 (Jv.koul.K 14). Koulutuskeskuksen sotapäiväkirjat ovat säilyneet, ja niistä saa melko tarkan kuvan keskuksen toiminnasta. Digitoidut koulutuskeskuksen alaosastojen sotapäiväkirjat löytää kätevimmin Sotasampo-palvelun kautta. Koulutuskeskuksella oli myös oma lyhytikäinen lehtensä, jonka numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Omaa historiikkia koulutuskekuksella ei ole, mutta yleisellä tasolla jatkosodan aikaisten koulutuskeskuksien toimintaa kuvataan esimerkiksi teoksessa Suomen sota 1941-1945: 9, Merivoimat, ilmavoimat, kotijoukot ja naisjärjestöt. Helsinki, Sotateos 1960.
Kirjastoista lainattavilla kuvatallenteilla (dvd- ja blu-ray-levyillä) täytyy olla tekijänoikeuslain velvoittamat kirjasto-oikeudet, joita hankkivat elokuvien maahantuojat. Lisäksi kirjastot päättävät itse kokoelmiensa sisällöstä hankintamäärärahojensa ja kokoelmalinjaustensa puitteissa.
Kirjasto voi siis päättää olla ottamatta tiettyä tv-sarjaa tai elokuvaa kokoelmaansa tai sitä ei ole ollut tarjolla kirjasto-oikeuksin varustettuna. Useimmat kirjastot ottavat vastaan hankintaehdotuksia asiakkailtaan, eli voit ehdottaa sarjaa hankittavaksi omaan kirjastoosi.
Olisikohan kyseessä Vakoilijan käsikirja, josta on otettu uusia painoksiakin?
TEOS Vakoilijan käsikirja / kuvittanut Colin King ; [kirjoittaneet] Falcon Travis ... [et al.] ; [suomentanut Marvi Jalo]
PAINOS 8. uudistettu painos
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 2008
ULKOASU 192 sivua : kuvitettu ; 21 cm