Rahan arvosta on usein kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia kysymyksiä ja vastauksia voi selailla palvelun arkistossa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx . Kirjoita hakusanaksi: rahanarvo.
Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä. Mm. Rahaliike Holmasto tarjoaa maksullista vanhojen rahojen arviointia. Tässä yhteystiedot:
Rahaliike HOLMASTO
Aleksanterinkatu 50
00100 Helsinki
FINLAND
Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min)
info@holmasto.com
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on vuoden 1966 täysin virheettömälle 5-pennin kolikolle annettu arvoksi 5 euroa, 1967 kolikolle 2 euroa ja 1975 kolikolle 0,50 euroa....
Saat kirjastokortin kotipaikkasi kirjastosta. Ota kuvallinen henkilötodistus mukaan. Yleensä kortin voi saada myös muiden kuntien kirjastoon, kun menee sen henkilökohtaisesti hakemaan.
Kirjoja ei voi lainata ilman voimassaolevaa kirjastokorttia. Monissa kunnissa voi lainata myös, jos kortti on unohtunut kotiin, jos lainaajatiedot löytyvät kirjaston tietokannasta. Mukana on kuitenkin oltava henkilötodistus.
Kirjastoilla on säännöt, joista löytyvät mm. kirjastokorttiin liittyvät asiat. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjastokorttiasiat löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Lisätietoja Johannes nimestä on Kirjastot.fi -palvelun arkistossa https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-johannes-nimen-alkuperas….
Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä.
Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Sukututkimusseuran kirjastosta löytyy kaksi kirjaa Turusten suvusta:
Juho Turusen suku
Martti Turunen
[Joensuu] : [M. Turunen], [2004]. - 107 s. : kuv., kartt.
Moniste
Sukumme taivallus : Puutosmäen Paavo Matinpoika Turusen sukua 1500-luvulta alkaen
Heikki A. Turunen
[Vuorela] : [Heikki A. Turunen], 2008. - 202, [81], 13 s. : kuv., kartt. ; 30 cm
ISBN 978-952-92-4742-4 (nid.)
Moniste
Sukututkimusseuran kirjastosta saa kaukolainoja, maksu on 9,50 euroa.
Air on tässä tapauksessa ranskaa ja tarkoittaa sävelmää tai laulua. Se oli barokin aikana yksinkertaisen laulu- tai soitinsävellyksen yleisnimitys. Barokin ajan sarjoissa air usein muodostaa vastakohdan sarjan tanssillisille osille.
Myös Bachin kuuluisa ”Air” on sarjan osa. Se on yksi osa alkusoitosta tai sarjasta kamariorkesterille. Koko teoksen numero Bachin teosluettelossa (Bach-Werke-Verzeichnis, lyhennetään BWV) on 1068 ja nimi on ”Ouvertüre D-dur”. Kirjastojen luetteloissa tästä teoksesta käytetään yhtenäistettyä nimekettä ”Alkusoitot, kamariorkesteri, BWV1068, D-duuri”. ”Ouvertüre” tarkoittaa tässä orkesterisarjaa, jonka ensimmäinen osa on ”Ouverture”, joka on rakenteeltaan ranskalainen alkusoitto. Teoksen muut osat ovat ”Air...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Egotrippi-yhtyeen Knipin säveltämän ja Mariskan sanoittaman Mestaripiirroksen nuotit löytyvät kolmesta eri nuottikokoelmasta:
Pop tänään. Vol. 3
Suomi Love : laulukirja
Vain elämää : suurenmoisia lauluja
Nuottien saatavuus Vaski-kirjastoista selviää oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22mestaripiirros%22&type…
Saamenkielisessä almanakassa Unni on saanut oman päivänsä 26.11. (Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja, WSOY 1999).
Unni on saamenkielinen adjektiivi, joka suomeksi merkitsee 'pieni, vähäinen' (Sammallahti, Pekka Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja, Jorgaleaddji 1989)
Sanot kysymyksessäsi, että olet kiinnostunut yliopistotasoisista kirjastoalan opinnoista. Kerron vastauksessani yliopisto-opinnoista, mutta kerron myös laajemmin korkeakoulutasoisten kirjastoalan opintojen suorittamisesta, sillä mainitset tavoitteeksesi pätevöityä töihin kirjastoalalle, eikä yleistä kirjastoa koskeva lainsäädäntö aseta erityisiä vaatimuksia sille, missä kirjaston työntekijä on suorittanut 60op arvoiset kirjastoalan korkeakouluopinnot.Ammattikorkeakouluista Turun AMK ja Seinäjoen AMK tarjoavat kirjastoalan "korkeakouludiplomia", jotka ovat viime vuosina pyörineet 1-2 kertaa vuodessa. Molempien diplomien edellinen haku oli pari kuukautta sitten, joten uutta ei ole aivan heti alkamassa. Ainakin Seinäjoen AMK on kuitenkin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
DMCA (Digital Millenium Copyright Act) on vuonna 1998 Yhdysvalloissa voimaan tullut laki, joka valvoo tekijänoikeuksin suojatun materiaalin oikeuksia ja kieltää mm. kopiosuojauksen purkuun tarkoitettujen välineiden jakelun ja käytön sekä pyrkii velvoittamaan Internet-palvelujen tarjoajat ja sivustot poistamaan tekijänoikeuksia loukkaavan materiaalin oikeudenhaltijan pyynnöstä.
Yhdysvaltojen runsaasti oikeusjuttuja poikineella digitaalisia oikeuksia koskevalla lainsäädännölla ei luonnollisestikaan ole valtaa Suomessa. Meillä on oma tekijänoikeuslaki, joka on päivitetty digitaaliseen ympäristöön soveltuvaksi ja EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaiseksi v. 2006 (ns. Lex Karpela). Monilta osin EU:n direktiivi ja siis oma lainsäädäntömme on...
Hilja Karhulalta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole julkaistu yhtään kirjaa. Joitakin hänen runojaan on sävelletty, mutta ei kysymäsi nimistä.
Vaikea risti -runo löytyy Internetin kautta useastakin osoitteesta, mm. Polvijärven vapaaseurakunnan sivuilta:
http://www.polvijarvi.svk.fi/?sid=12&tid=1210
Tällä sivulla runon tekijäksi mainitaan "tuntematon", joillakin sivuilla taas Hilja Karhula. Runo siis löytyy, mutta tekijästä ei taida olla varmuutta.
Kotimaisten kielten keskuksen Kirsti Aapala ja Klaas Ruppel ovat vastanneet samaiseen kysymykseen. Heidän mukaansa "kimppu" palautuu sanaan "nippu", jolla viitataan joukkoon yhdessä olevia asioita. Ihmisten tai asioiden kimppu tai nippu muodostuu, kun he tai ne ovat kiinni toisissaan tai tarttuvat kiinni toisiinsa. Sanonta "käydä kimppuun" on ennen kaikkea kuvainnollinen ilmaisu, eikä ihmisellä siten ole varsinaista kimppua esimerkiksi kehossaan.
Lähde: Kotus
http://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ka… (haettu 31.12.2015)
Ian Fleming (1908 – 1964) on kirjoittanut 12 James Bond –romaania ja kaksi novellikokoelmaa, jotka toimivat lähtökohtana 16 Bond -elokuvalle tai ainakin antaneet elokuville nimensä.
Casino Royale (Gummerus 1963) (Casino Royale, 1953)
Elä ja anna toisten kuolla (Gummerus 1966; myös nimellä Anna toisten kukkien kuolla, Jalava 2003) (Live and Let Die, 1954)
Kuuraketti (Gummerus 1965) (Moonraker, 1955)
Timantit ovat ikuisia (Gummerus 1966) (Diamonds Are Forever, 1956)
James Bond Istanbulissa (Gummerus, 1966) (From Russia, with Love, 1957)
Tohtori No (Gummerus 1963) (Dr. No, 1958)
007 ja Kultasormi (Gummerus 1965) (Goldfinger, 1959)
Pallosalama (Gummerus 1962) (Thunderball, 1961)
007 rakastettuni (Gummerus 1966) (The Spy Who Loved Me,...
Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö:
Sipilä, Leppäkoski
Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä.
Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146…
Samoin tästä osoitteesta:
http...
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa on lukumäärä
http://tilastokeskus.fi/til/asyta/2009/asyta_2009_2010-09-24_fi.pdf sivulla kolme 79 149 yhtiötä.
Isännöintiliiton sivuilta saa vielä nämä tiedot http://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannointialasuomessa. Isännöintiliiton arvion tarkempaa tasoa ei ole saatavissa.
Orlando on italialainen muoto Roland-nimestä.
Roland (tulee muinaissaksan sanoista hruod = maine + nand = rohkea tai land = maa ; toisen tulkinnan mukaan kelttiläinen nimi, merkitsee miekkamiestä) oli keskiajan taruissa Bretagnen maakreivi, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan. Tähän perimätietoon perustuu mm. Ranskassa ja Saksassa keskiajalla levinnyt eeppinen runoelma Rolandin laulu. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Rolland, Englannissa Rowland ja Italiassa myös Rolando.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.behindthename.com/
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Haukotuksesta on olemassa hyvin vähän varmaa tietoa. Se on erikoinen hengitysrefleksi, jonka syytä ei tiedetä.
Tutkija Miiamaaria Kujala on väitöskirjassaan Social perception and cognition - processing of gestures, postures and facial expressions in the human brain (2010) esittänyt, että haukotuksen tarttumisen taustalla on "aivojen tunnetietokoneeksi" kutsutun mantelitumakkeen toiminta. Haukottelevien kasvojen havaitseminen aktivoi ohimolohkon alueita. Mitä heikompaa mantelitumakkeen aktivaatio on havainnon aikana, sitä enemmän tuntee tarvetta haukotella itse katsellessaan haukottelevia kasvoja. Haukottelu ei tartu suun aukomisesta, joten kyseessä ei ole pelkkä peilautumisreaktio, vaan aivoaktivaatio on yhteydessä havainnoitsijan...
