Sihvoin ja Sihvomaa ovat niin harvinaisia sukunimiä, ettei niiden selitystä löydy nimikirjoista. Nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Sihvoin –nimisiä on 8 miestä ja 8 naista, Sihvomaa –nimisiä 5 miestä ja 8 naista. Kumpikin sukunimi on kuitenkin ilmeisesti johdettu nimestä Sihvo, johon sanotaan sisältyvän miehen etunimi Sihvo, jota on Suomessa käytetty Sigfridin ja Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeksi Sihvo on voinut siirtyä suvun kantaisän tai talon nimestä. Ensimmäiset tiedot sukunimestä ovat 1580-luvun Käkisalmesta. Sihvo sukunimeä on lähinnä etelä-karjalainen. (Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000). Nykyisen lainsäädännön mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet on suojattu.
Suomalaisessa fraasisanakirjassa, Otava, 1981, mainitaan kyseinen lause: Paskareisu (tosiaan tässä muodossa), vaan tulipahan tehtyä, suomalaisen sotilaan arvio Syväriltä palattua. Sanonnan esiintymiseen Tuntemattomassa sotilaassa ei viitata.
Selasimme myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan viimeisiä kappaleita, mutta kyseistä lausetta ei löytynyt.
Sanonta voi kuitenkin esiintyä muualla teoksessa tai esimerkiksi teoksen elokuvaversioissa.
Etunimien alkuperää käsittelevien kirjojen mukaan etunimet Sinja, Sinje ja Sinna ovat Sina-nimen muunnoksia.
Itäiseen nimiperinteeseen liittyvän ortodoksisen kristillisyyden ja kulttuurin piirissä Sina ja Sinja -nimet on johdettu pitemmistä pyhimys- ja marttyyrinimistä Sinaida ja Zinaida tai Zenaida.
Ortodoksikalenterissa Sinaidan ja siten myös Sinan ja Sinjan nimipäivä on 11.10, joka lokakuun 11. voisi siis olla hyvä ehdokas myös Sinjan nimipäiväksi Suomessa. Alunperin kreikankielestä johdettu Sinaida/Zinaida-nimi on tarkoittanut Zeus-jumalan näköistä tai Zeuksen tytärtä.
Läntiseen nimiperinteeseen liittyvässä yleisimmin Suomessa käytetyssä nimipäiväkalenterissa Sinjalla tai Sinalla ei tosiaan ole omaa nimipäivää.
Sinan ajatellaan...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy rokotusohjeita. Ohjeiden mukaan pistoskohtaa ei yleensä tarvitse puhdistaa antiseptisella aineella. Jos ihon puhdistaa, pitää antaa antiseptisen aineen kuivua iholla riittävän kauan ennen rokottamista. Esimerkiksi sprii haihtuu parissa minuutissa.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/rokottamisen-vaiheet/rokotustekniikat
Postinumero 00590 tuli käyttöön vuoden 2009 alussa kun Lounais-Sipoo liitettiin Helsinkin. Silloin posti otti Uudellamaalla käyttöön yhdeksän uutta postinumeroa. Helsinkiin liitettävän Sipoon lounaisosan uudeksi postinumeroksi tuli 00890 ja 01100 Itäsalmi lakkautettiin.
Länsisatamasta (nyk. Jätkäsaari) tuli postinumeroalue 00220 Helsinki. Hanasaaren ja Sompasaaren alueesta (nyk. Kalasatama) tuli 00540 Helsinki. Kruunuvuoren ranta, öljysataman alue, Tullisaari, Tahvonlahti ja Kaitalahti saivat postinumerokseen 00590 Helsinki.
Helsingin Sanomat 12.12.2008
Tarkemmin postinumeromuutoksista voi kysyä Postimuseolta https://kysymuseolta.fi/postimuseo/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjan mukaan
vanhimmat tiedot Tuovisista ovat Savosta 1500-luvulta (Antti Tooffuin). Nimen kirjoitusasu on vaihdellut: Toowin, Toffinen, Tuofuinen, Tuowinen. Nimen on arveltu syntyneen skandinaavisesta nimestä Tove. On myös arveltu, että Tuovisen taustalla voisi olla nimi David savolaisittain eli Tuavetti, Tuovikka.
Suomessa kaksoiskansalaisuus eli monikansalaisuus on mahdollista:
https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28fi%29
Kansalaisuuslaki (359/2003)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359
Viron kansalaisuuden menettää, jos ottaa jonkin toisen maan kansalaisuuden:
https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-citizenship
is lost by way of release of Estonian citizenship, depriving one of citizenship or by accepting the citizenship of another country.
Ulkomaalaisten työskentelyä jne. Virossa helpottaa e-recidency:
https://www.e-resident.gov.ee/
Kyseessä ei ole kansalaisuus.
Asian hyväksymiseen liittyvä tiedote Riigikogun sivuilla:
https://m.riigikogu....
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla, http://www.kotus.fi , suositellaan vaihtoehtoa Yhdysvallat, Amerikan yhdysvallat, ks. http://www.kotus.fi/files/519/maidennimet03.pdf .
Saamenkielisessä almanakassa Unni on saanut oman päivänsä 26.11. (Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja, WSOY 1999).
Unni on saamenkielinen adjektiivi, joka suomeksi merkitsee 'pieni, vähäinen' (Sammallahti, Pekka Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja, Jorgaleaddji 1989)
Kettu on koiraeläin, eli se on läheisempää sukua koiralle kuin kissalle. Kettu kuuluu koiraeläinten kettujen sukuun. Lähteitä alla:
http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat/koiraelaimet
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/alakoulu/Biologia_maantieto_5_6…
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/?c=Felidae
Vain tarpeeksi läheistä sukua toisilleen olevat eläinlajit voivat risteytyä. Kissa ja kettu eivät voi, mutta eivät myöskään koira ja kettu, vaikka ovatkin molemmat koiraeläimiä, mutta eivät kuitenkaan riittävän läheisiä sukulaisia.
http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/voivatko_kettu_ja_koira_risteytya
Palautusluukku on kirjaston C-portaassa, pääsisäänkäynnistä vasemmalle. Avoinna: ma-pe 7.30-8.15 ja 20-21, la klo 7.30-10 ja 16 -18, su klo 11.30-12. Palautusluukkuun palautettujen kirjojen palautuspäivä kirjastojärjestelmässä on kirjaston seuraava ensimmäinen aukiolopäivä.
Sellon kirjasto on avoinna lauantaisin klo 10–16 ja sunnuntaisin 12-18. Ks.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Orlando on italialainen muoto Roland-nimestä.
Roland (tulee muinaissaksan sanoista hruod = maine + nand = rohkea tai land = maa ; toisen tulkinnan mukaan kelttiläinen nimi, merkitsee miekkamiestä) oli keskiajan taruissa Bretagnen maakreivi, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan. Tähän perimätietoon perustuu mm. Ranskassa ja Saksassa keskiajalla levinnyt eeppinen runoelma Rolandin laulu. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Rolland, Englannissa Rowland ja Italiassa myös Rolando.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.behindthename.com/
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
Joulukalenterissa esitettyjä lauluja ei ole levytetty. Satu on julkaistu kirjana sekä äänikirjana, jolle kirjan tarinat on luettu. Äänikirjan on julkaissut Lasten parhaat-kirjakerho v. 2006.
Ei ole. Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen ja opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646
Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se...
