Maistraatin nimipalvelun mukaan vuodesta 1899 vuoteen 2007 179 pojalle on annettu etunimeksi Jaako. Jaakko on nimen Jaakob suomalainen muunnelma. Jaakob merkitsee ’Jumala suojelkoon’. Se mainittiin jo Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-1883, ja tuli almanakkaan vuonna 1890. Lyhyempää muotoa Jaako käytettiin Suomessa jo 1400-luvulla. Se on nimen Jaakob länsisuomalainen muunnos. Uuden vuosituhannen alkuvuosina tämä nimen vanhempi versio tuntuu kiinnostavan, vaikka sen vuonna 2006 sai vain 12 poikaa.
Lähde: Saarikalle, Anne – Suomalainen Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus.2007
Nimen Jaako käyttöön sukunimenä on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa.
Kysymys: Mistä Jaako nimi on peräisin ja mitä se...
Suomen evankelisluterilaisen kirkon mukaan:"Ehtoollinen on toinen luterilaisen kirkon pyhistä toimituksista eli sakramenteista. Jeesus itse on käskenyt seuraajiaan nauttimaan leipää ja viiniä hänen muistokseen."https://evl.fi/kirkossa/messu-eli-jumalanpalvelus/ehtoollinen
Raamatussa sanotaan: "Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: 'Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. '
Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: 'Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun...
Kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä alun perin ilmeisesti sotilaskielestä peräisin oleva sanonta on liittynyt nimenomaisesti hymyilemättömyyteen. Jari Tammen Suuri haistattelusanakirja mainitsee tämän hymynhyydytyskäskyn muodossa "hymy pyllyyn". Hymy pyllyyn oli myös tv-viihdesarjan nimi. Siinä tunnetut näyttelijät yrittivät juontaja Maria Sidin johdolla saada yleisön joukosta valitun katsojan nauramaan. Katsoja puolestaan yritti olla nauramatta. Onnistumisesta oli luvassa rahapalkinto.
Voisi kuitenkin otaksua, että kysymyksessä tarkoitetussa merkityksessä "hymy takapuolessa" on jonkinlainen tehostettu versio perinteisemmästä sanonnasta "hymyillä suu korvissa".
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Valma on suomalainen nimi, jota ei tunneta muissa kielissä. Valma on mahdollisesti luonnonaiheinen nimi, kukan nimestä valmu eli unikko.
Natalialla on hieno alkuperä. Nimi on latinaa ja oli alunperin natalis domini, eli Herran syntymä tai Joulupäivä.
Nataliamuotoa käytetään espanjan, italian ja puyolan kielissä, muissa usein muotoa Natalie.
Vanja on Ivan-nimen hellyttelymuoto ja on miehennimi mutta sen a-loppuisen muodon vuoksi sitä annetaan ensisijaisesti tytöille Ruotsissa ja Saksassa.
Mukavaa etunimiluettavaa löytyy teoksesta Suuri etunimikirja
kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Katso myös
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.behindthename.com/
Jane Austenin kirjan Ylpeys ja ennakkoluulo "jatko-osa" on Emma Tennantin Epäsäätyinen avioliitto, WSOY 1997 (alkuteokset Pemberley ja An unqual marriage). Kirjaa on kirjastoissa, pääkaupunkiseudun kirjastojen saatavuustiedot näet osoitteessa http://www.libplussa.fi
Pikaisella tiedonhaulla löysin maksumuurin takana olevan lehtiartikkelin ja nostona siitä näkyi maininta, että vanha nimitys raakku tulisi venäjän kielen simpukkaa tarkoittavasta sanasta rakushka. Tutkin asiaa lisää Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka löytyy Kotimaisten kielten keskuksen / Kotuksen sivujen kautta. Siellä hakusana raakku tuotti tuloksen, joka vahvistaa etymologian olevan venäjän kielessä. Sana raakku on myös Kotuksen hyväksymä.Suora linkki Suomen etymologiseen sanakirjaan on https://kaino.kotus.fi/ses/
Pronssiottelun puuttumiseen ei ole mitään virallista selitystä. Todennäköisesti suurin syy on yleinen vähäinen kiinnostus yleisön ja pelaajien taholta. Pronssiottelua ei nähdä riittävän houkuttelevana, kun välierissä hävinneiden joukkueiden suurin panos on jo mennyt. Jalkapallossa pronssimitali ei muutenkaan edes MM-kisoissa ole niin arvostettu kuin monissa muissa urheilulajeissa. Myös pronssiottelun sovittaminen kisaohjelmaan tuo lisähaasteen, jos ottelun täytyy olla päivää ennen finaalia.
Lähde:
http://www.spiegel.de/sport/fussball/fussball-em-2016-warum-gibt-es-kein-spiel-um-platz-drei-a-1102000.html
Lennart Meren teoksen Hopeavalkea mukaan Viron pääkaupungilla on yhdeksäntoista nimeä, joista tunnetuimmat ovat Tallinna, Reval ja Lindanisa ja vähemmän tunnettuja suomalaisten Kesoi, venäläisten Ledenets sekä lättiläisten Danepils. Meri pohtii kymmensivuisessa artikkelissaan "Miten vanha Tallinna on?" eri nimien historiallista taustaa.Kaupunkina Tallinna mainitaan säilyneissä asiakirjoissa ensimmäistä kertaa 1238. Silloin se siis oli jo varmasti olemassa Itämeren maailmassa tunnettuna kaupunkina. Virallisesti Tallinnasta, tai siis tuolloin saksalaisittain Revalista, tuli kaupunki 1248, kun se sai Lyypekin lain kaupunkioikeudet. Tallinnan vironkielinen nimi merkitsee yksinkertaisesti ”tanskalaisten kaupunkia” (taani linn) ja sellaisena...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 1999) mainitaan että Suomessa 1940-luvulla käyttöön tullut Anri on alkuperältään tuntematon naisennimi, mahdollisesti lyhentymä muista samantapaisista (esim. Anitra).
Anitra puolestaan on kirjallista alkuperää oleva nimi, jonka luojaksi katsotaan näytelmäkirjailija Henrik Ibsen. Hänen Peer Gynt-näytelmässään esiintyy arabialainen beduiinipäällikön tytär Anitra. Arabian kielestä tätä nimeä tai sen esikuvaa ei kuitenkaan löydy. Arvellaan että Ibsen on nimeä sorvatessaan ajatellut sen muunnokseksi Anitasta tai sen kantanimestä Anna, joka tarkoittaa armoa.
Sellon kirjaston dia-skannerilla pitäisi onnistua myös negatiivien skannaus. Myös Tapiolan kirjastossa on dia-skanneri, soittamalla kannattaa varmistaa onnistuuko siellä myös negatiivien skannaus.
Helsingissä dia-skannereita löytyy Lasipalatsin kohtaamispaikalta, Itäkeskusksesta, Kontulasta, Malmilta, Pohjois-Haagasta, Töölöstä ja Vuosaaresta. Ennen paikanpäälle menemistä kannattaa varmistaa onnistuuko negatiivien skannaus.
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä.
Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus.
Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta.
Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään...
Yle Arkistosta löytyi tieto, että Heikki ja Kaija –sarjassa on kaksikin tunnussävelmää. Duurista molliksi muuttuvan, ilmeisesti juuri tuo puhallinkvintetoksi kuvailemasi kappale on Leonid Bashmakovin säveltämä. Toinen, iloisempi kappale on Juhani Raiskisen sävellys.
Yle Arkistosta arveltiin, että kappaleet on sävelletty kyseistä sarjaa varten. Kappaleista ei löytynyt mitään tarkempia tietoja, esimerkiksi nimeä tai opusnumeroa.
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Sveitsissä asuu ainakin aspiskyy, joka on sukua kotoiselle kyykäärmellemme. http://switzerland.isyours.com/e/guide/basics/ticks.snakes.html -opas tosin kertoo, että Sveitsin käärmeet eivät ole tappavan myrkyllisiä.
Teoksessa Edlund Lars-Erik: Lånord i svenskan mainitaan ainakin:
- kängä (tarkoittanee samaa kuin suomen "mono")
- mittayksikkö kappe "kappa"
- rappakalja
- pjäxa "pieksu"
- kola (av)(dö)
- hyvens (bra)
- sauna
Tähän voisi lisätä vaikka stavgång "sauvakävely"
Teos Benckert, Karl-Axel: 100 finska ord i svenska språket. 1979. löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta ainakin Opiskelijakirjastosta
Väestörekisterikeskuksella on verkkopalvelu, jolla voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Löydät palvelun osoitteesta: http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Renja nimen on saanut 25 naista v. 1940-59, 45 naista v. 1960-79, 44 naista v. 1980-99 ja 23 naista v. 2000-08. Nimipalvelun mukaan Renjoja on Suomessa yhteensä 140.
Yleisurheilu.fi-sivustolla on Koulussa yleisurheillaan -esite, jossa kerrotaan kiekonheitosta mm. näin: "linkoava heitto kiekon lähtiessä pyörimään etusormen kautta heittosuuntaan."
https://www.yleisurheilu.fi/sites/default/files/h_hetki_koulussayleisurheillaan.pdf
Kalevala on käännetty ensi kerran englanniksi vuonna 1907. Se julkaistiin kirjasarjassa Everyman`s Library. Kääntäjä oli William Forsell Kirby ja kustantaja J.M. Dent & Co ja E.P. Dutton & Co.
Mahtavasta eepoksestamme on olemassa useita käännösversioita mm. Oxford University Pressin pokkariversio, 1989. Sen kääntäjä on Keith Bosley. Myös OTAVA on julkaissut Kalevalan englanniksi vuonna 1988. Sen on kääntänyt Eino Friberg ja kuvittanut Björn Landström.
Termin määrittely hieman vaihtelee tieteenalasta riippuen.
Wikipedia kertoo:"käsitteellinen viitekehys on analyyttinen työkalu, jolla on useita muunnelmia ja asiayhteyksiä. Sitä voidaan soveltaa eri työryhmiin, joissa tarvitaan kokonaiskuvaa. Sitä käytetään käsitteellisten erojen tekemiseen ja ideoiden järjestämiseen. Vahvat käsitteelliset kehykset vangitsevat jotain todellista ja tekevät tämän tavalla, joka on helppo muistaa ja soveltaa." https://fi.regionkosice.com/wiki/Conceptual_framework
Tieteen termipankki liittää termin filosofiaan. https://tieteentermipankki.fi/w/index.php?search=k%C3%A4sitteellinen%20viitekehys&profile=default&title=Toiminnot%3AHaku&fulltext=1
Kielitoimiston sanakirja määrittelee...
