Sanomalehtien mikrofilmejä voi tilata kaukolainaiksi. Montako mikrofilmirullaa tarvitsee tilata riippuu siitä etsiikö yksittäistä lehden numeroa vai haluaako kerralla koko vuoden numerot luettavaksi. Kaukopalvelu on maksullista, Rovaniemellä kaukolainamaksu kotimaasta on 10e.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjastossa tai voit täyttää kirjaston sivuilla lomakkeen: https://www.rovaniemi.fi/Palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto-asiak…
Kaukolainan saapumisesta ilmoitetaan teksitiviestillä tai sähköpostilla.
Rovaniemen pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaitteita, joita voi varata suoraan Varaamon kautta https://varaamo.lapinkirjasto.fi/ tai kirjaston vahtimestarilta. Vahtimestari myös opastaa lukulaitteen käytössä.
Neiti Etsivä -kirjoja ei tosiaankaan ole kaikkia käännetty suomeksi, vaikka näin kirjastonkin näkökulmasta tuntuu siltä, että niille kyllä riittäisi lukijoita. Kustantaja tekee omat ratkaisunsa kirjojen suomentamisesta ja julkaisemisesta todennäköisesti aika pitkälle sen perusteella, miten kannattavaa se on taloudellisesti. Suomessa kustantaja on ollut Tammi. Tässä kustantajan yhteystiedot, mikäli haluat tiedustella sieltä tarkemmin asiaa (www.tammi.fi)
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Neiti Etsivä -sarjoja on ilmestynyt englanniksi vuodesta 1930 alkaen useita, ja näistä Mysteeri-sarjaa on suomennettu.
Tässä wikipedia-lista Nancy Drew -kirjoista (List of Nancy Drew books)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nancy_Drew_books#...
Vapaakirkko eriytyi omaksi kirkokseen vuonna 1923, kun Suomen uskonnonvapauslaki tuli voimaan.
Ehkä vapaakirkkolaiset kastoivat lapsia siihen asti luterilaisen kirkon oppien mukaan, jolloin
lapsilla oli myös kummit. En löytänyt tästä mitään tietoa. Vapaakirkkolaisuuteen kuuluu
olennaisesti aikuiskaste.
Vapaakirkon sivuilla mainitaan myös lasten siunaaminen, joka tapahtuu omassa kodissa:
https://www.svk.fi/lapset/
Vapaakirkon sivuilla on myös yhteystietoja. Sieltä kannattaa kysyä asiasta tarkemmin.
Lähde: Portti : lukion uskonto, kurssi 2 (Otava 2015)
Tämä on peräisin VR:n junien vessojen kylteistä, joissa lukee "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa." Esimerkin tällaisesta kyltistä voi nähdä vaikkapa tästä Suomen Rautatiemuseon Facebook-julkaisusta. Ilmeisesti ainakin joissain näistä kylteistä oli kirjaimia raaputettu tai sotkettu niin, että jäljelle jäävässä tekstissä luki "Käymälää kyttää ain junan kissa." Näin muistelee esimerkiksi Mike Pohjola tässä kolumnissaan Turun Sanomissa. Nähtävästi lausahdus on jäänyt elämään monessa eri muodossa, kuten "Junan vessaa saa käyttää vain junan kissa" tai mainitsemasi "Junan vessaa kyttää ain junan kissa".
Sekä kissanpennut että aikuiset kissat naukuvat huomiota herättääkseen – pennut emolleen, aikuiset kissat ihmisilleen – joten nau'unnan määrä ei välttämättä liity niinkään kissan ikään, vaan enemmänkin siihen, kuinka paljon sillä on asiaa nau'untansa kohteelle. Naukuminen on luontaista, mutta sen käyttö kommunikointiin paljolti opittua, ja tätä kautta se, kuinka paljon kissa naukuu, näyttäytyy mitä suurimmassa määrin yksilöllisenä ominaisuutena.Pienet kissanpennut naukuvat herättääkseen emonsa huomion, kun ne ovat nälissään ja tarvitsevat ruokaa tai peloissaan ja tarvitsevat lohtua. Kasvaessaan isommiksi pennut kuitenkin lakkaavat kommunikoimasta emon ja muiden kissojen kanssa naukumalla. Ne alkavat käyttää hienostuneempaa...
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-suomessa-alueita-jotka-eivat?from=term/200735&language_content_entity=fi
Nykyisen Suomen alueet ovat siis olleet osa Ruotsia.
Timi on Timon kutsumamuoto. Timo taas on lyhentymä kreikan nimestä Timotheus ”Jumalaa pelkäävä”. Muita Timon kutsumamuotoja ovat Timppa ja Tim.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Kirjaston käytössä oleva MOT Kielipalvelu antaa sanalle munkkipossu käännöksen square-shaped doughnut (Am donut) filled with jamIltasanomat / Menaiset kertoo lörtsyn osalta seuraavaa: ”Tätä perinteistä savonlinnalaista herkkua ei juuri Suomen ulkopuolella tarjoilla, joten ei siis ole ihme, että muissa kielissä tätä ruokalajia kuvaava sana loistaa poissaolollaan. Jonkinlainen korvaava, joskin ontuva sana lörtsylle voisi olla ”sloppy meat pie”. Lörtsy kuuluukin niihin sanoihin, jotka vain kyseiseen tuotteeseen tutustunut voi ymmärtää.”https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009220390.htmlMot Kielipalvelu antaa termille litteä lihapiirakka käännöksen flat meat pie.
Et määritellyt tarkemmin tarvitsetko tietoa sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta Suomessa vai myös muualla maailmassa. Nämä hakutulokset ovat Suomen näkökulmasta. Jos tarvitset tietoa myös muista maista, ota yhteyttä oppilaitoksesi kirjastoon tai Seinäjoen kaupunginkirjastoon.
Joitakin tilastoja sanomalehtien kustantamisesta ja jakelusta löytyy teoksesta Joukkoviestimet 2000. Kirjasta Lehti luukussa? löytyy tietoa sanomalehtien jakelusta (valitettavasti vuodelta 1989), samoin kuin Asta Bäckin teoksesta, Sanomalehtien jakelujärjestelmien tehostamismahdollisuudet :tutkimusraportti (1993)
Uudempaa tietoa löytyy lehtiartikkeleista:
Bäck: Sanomalehtien jakelupiirit tietokoneelle, Suomen lehdistö 2/96
Ylinen: Digitaalinen jakokirja siintää...
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Tässä joitakin kirjoja, jotka käsittelevät valehtelemista ja jotka voisivat sopia lapsellesi:
Harrin unelmaloma / kirjoittanut Chris Powling (helppolukuinen kirja)
Hermanni Hiiri huijaa / kuvitus: Marco Campanella (tämä on erityisen suosittu)
Pinokkio (monia eri versioita)
Roosan pikku valhe / teksti ja kuvitus: Laura Rankin
Saara ja pikku kummitukset / kertonut Thierry Robberecht
Valheella on lyhyet jäljet / kirjoittanut ja kuvittanut Hans Wilhelm
Viaton valhe / kirjoittanut Kitty Richard
Älä narraa, Emma! / Pirkko Harainen, Leena Lumme
Kannattaa vaikka lainata niistä muutama ja katsoa, olisivatko ne sellaisia, jotka tuntuisivat hyviltä iltasaduiksi luettavina.
Tämä Maija Sakin toimittama kirja on Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan:
https://jyu.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+lapsuutemme+kyl…
Kirjastossa on nyt korona-aikana rajoitetut palvelut, lisätietoa alta:
https://kirjasto.jyu.fi/fi/ajankohtaista/koronatiedotteet/kirjasto-maal…
Kirja on lainakappaleena muutamissa kirjastoissa muualla Suomessa. Voit kysyä kirjaa kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=maija+sakki+%22lapsuutemme+…
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu
"Aakkosloru" sisältyy Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapiseen" (Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman; WSOY, 1968) ja samojen tekijöiden kirjaan "Aikamme lukukirja. 1, Peruskoulun 1. luokan kevätlukukauden kirja" (WSOY, 1973). Runo alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli kerran pelkkä c".Runon on säveltänyt Matti Murto. "Aapisloru" sisältyy hänen teokseensa "Aapiskaikuja, op5", joka on sarja lapsikuorolle ja jousiorkesterille (Sulasol, 1980).Runosta on hiukan erilainen versio esimerkiksi kirjoissa Kunnas, Kirsi: "Tiitiäisen tuluskukkaro" (WSOY, [2000]) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Otava, [2021]). Se alkaa: "A oli aari, B oli baari, C oli Ceylonin saari".
Kaupoissa saa myydä ainoastaan kasvatettujen lintujen munia. Näistä yleisin on kana, mutta sen lisäksi myynnissä voi olla esimerkiksi viiriäisen, hanhen, ankan tai helmikanan munia. Sekä kanan että muiden lintujen munien tuotantoon ja myyntiin liittyvästä lainsäädännöstä löytyy tietoa mm. Ruokaviraston sivuilta: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/oppaat/munien-myynti/kananmunien-ja-muiden-linnunmunien-tuotanto-ja-myynti/. Luonnonvaraisten lintujen munia ei saa kerätä. Myös rauhoittamattomat lintulajit ovat rauhoitettuja pesimäaikaan (ks. Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930666#P25a).
Hyvä ahdistunut. Olet ilmeisesti lykännyt myöhässä olevien kirjojen palautusta
kuin jonkin ikävän tehtävän suorittamista yleensä lykätään. Se on perin inhimillistä.
Nyt sinun on kuitenkin tartuttava härkää sarvista ja tehtävä näin: 1. Palauta kirjat siihen kirjastoon
mistä olet ne lainannut. 2. Jos sinulla ei ole rahaa maksaa myöhästymismaksuja,
neuvottele siitä mitä tulisi tehdä. 3. Lainausoikeuden saat kun maksut on maksettu, mutta
olo helpottuu huomattavasti kun saat kirjat palautettua.
Eri kaupungeissa on tosiaan erilaiset käytännöt aineiston perinnän suhteen. Esimerkiksi
juuri Vantaalla aineiston perintä
siirtyy määrätyssä vaiheessa yksityisen perintätoimiston tehtäväksi ja siksi
perintäkirjeiden sävykin muuttuu. Huomaa myös se, että...
Televisioviihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo s. 1946 on hakeutunut alalle jo parikymppisenä, käytännössä heti ylioppilaaksi valmistuttuaan . Helsingin Sanomat haastatteli 60-vuotiasta Pyysaloa 1.6.2006 ja päivänsankari kertoi uransa alusta näin: "Vuoden 1966 alussa Yle oli laajentanut toimintaansa, ja tuli alueradiot. Olin tehnyt koulussa konventteja, ja Ylen aluepäällikkö Asko Kantola soitti minulle, että tulenko tekemään radio-ohjelmaa. Vastasin, mikä ettei, totta kai."
Lukion jälkeen Pyysalo oli ilmoittautunut Helsingin yliopistoon venäjän kielen opiskelijaksi, mutta opintojen aloitus jäi, kun eteen tuli uusia työmahdollisuuksia. Vuonna 1969 MTV tarjosi hänelle toimittajan paikkaa.
Helsingin Sanomat 1.6.2006
https://fi.wikipedia....
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007...
Kustaa Vilkunan teoksessa Työ ja ilonpito - Kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä vuodelta 1983 puhutaan karjanlaskiaisista. Vielä nykyäänkin lehmät pääsevät keväisin niityille ja pelloille kesäksi, ja nämä tapahtumat keräävät yleensä paljon yleisöäkin. Vilkunan teoksessa kerrotaan, että karjanlaskiaiset ovat olleet historiassa aina juhlapäiviä. Lehmien uloslaskun yhteydessä on tehty taikoja, joilla koetettiin taata karjan turvallisuutta metsälaitumilla ja lisätä maidonsaantia. Karjan suojelemiseksi on muun muassa lausuttu kauniita sanoja ja runoja. Karjanlaskupäivä on sijainnut kalenterissa noin vapun tienoilla. Vilkunan teoksessa ei mainita erityisesti nuorista kuusista ja koivuista tehtyä kujaa karjanlaskiaisissa. Kirjassa...
