Tilastot laahaavat aina hiukan järjessä, joten tuoreimmat tiedot Suomen väestön määristä ovat vuodelta 2009. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 16–20-vuotiaita 334 196, heistä 170 538 miehiä ja 163 658 naisia. Tarkemmin ikäryhmittäin jakauma menee näin: 16-vuotiaita 65 965, 17-vuotiaita 68 049, 18-vuotiaita 66 980, 19-vuotiaita 67 523 ja 20-vuotiaita 65 679.
Osoitteesta http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=050_vaerak_tau_104_fi&ti=V%E… löytyy tietokanta, jossa ikäjakaumaa voi tarkastella myös kunnittain. Maakunnat saat näkyviin, kun vaihdat ensimmäisen valintataulukon yläpuolella olevasta valikosta kohdan ”Maakunnat 2010”.
Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa toimivan HelMet-kirjastokortin saa käymällä jossakin näiden kirjastojen palvelupisteessä ja esittämällä voimassa olevan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Henkilöllisyyden tarkistamisen vuoksi ei korttia valitettavasti voi saada postitse, vaan se vaatii henkilökohtaista käyntiä. Zinioon pääsee kirjautumaan kirjastokortissa olevalla numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla, joka annetaan kortin tekemisen yhteydessä.
Kamppia lähinnä oleva kirjasto on Kirjasto 10 Postitalossa, aivan Raitatieaseman vieressä. Kirjasto 10:n yhteystiedot ja sijainti löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10. Periaatteessa vielä lähempänä Kamppia on Lasipalatsissa...
"Vain harvat näkevät eron suuren ja julman ja pienen ja leppoisan hulluuden välillä."
Näin päättyy Veikko Huovisen tarina "Hän salasi identiteettinsä", se löytyy Huovisen romaanista Ympäristöministeri - ekotarinoita.
Kapteeni Ällistys voisi olla väännös nimestä Kapteeni Ihme tai vaihtoehtoinen suomennos sen englanninkieliselle alkuperäismuodolle Captain Marvel. Captain Marvel on suomenkielisissä yhteyksissä esiintynyt myös nimellä Kapteeni Marvel. Maaron ja Urja ovat molemmat sarjakuvasankarien suomenkielisiä nimiä: Maaron lienee lukijoille tutumpi Taika-Jiminä, Urja taas tunnetaan paremmin Mustanaamiona.
Lähde:
Heikki Kaukoranta & Jukka Kemppinen, Sarjakuvat
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi varsin hyvin sopia brittiläinen piirroselokuva "Papukaija Kaija ja Liskolinnan vanki" (alkup. "The Talking Parcel") vuodelta 1978.
Elokuva on tarkastettu Suomessa videolevitystä varten syyskuussa 1989.
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
Latinalais-suomalaisen sanakirjan (esim. Salmi-Linkomies, Latinalais-suomalainen sanakirja) mukaan sepultura on suomeksi hautaaminen, hautaus. Hauta taas on latinaksi sepulcrum.
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Oheisen taulukon sarakkeissa on jokaisesta aikavyöhykkeestä maan nimi, maakoodi, aikavyöhykkeen nimi, normaaliaika (talviaika) ja kesäaika sekä niiden alkamisajat:
http://www.kellonaika.fi/aikavyohykkeet.php
Heikki Oja kirjoittaa kirjassaan Aikakirja (Otava 1999) sivulla 106:
"Myös puolenpäivän hetki siirtyy yhä kauemmas klo 12:sta. Päivä on puolessa silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja suoraan etelässä. Suomen normaaliaikaan eli talvikaudella auringon etelässäolo sattuu vähän klo 12:n jälkeen, mutta kesäajan vallitessa vasta klo 13:n ja 13.30:n välillä"
Olisikohan kyseinen dokumentti ollut nimeltään Pienten historia. Tässä neliosaisessa sarjassa tutkittiin maailman menoa lasten näkökulmasta. Radio- ja televisioarkiston ohjelmatietojen mukaan sarjaa esitettiin keväästä 2008 alkaen.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6063131
http://vintti.yle.fi/yle.fi/tv1/juttuarkisto/asia/pienten-historia.html
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
Ilkka Remeksen nuorille kirjoitetut kirjat eivät kuulemma ole yhteydessä aikuisille kirjoitettuihin. Välillä Aaron isä mainitaan, mutta ovat kuitenkin sikäli itsenäisiä kirjoja, että yhteyttä ei ole Antti Korven seikkailuihin. Aaro näyttää myös pysyvän saman ikäisenä kaikkien kirjojen ajan. Aaro-kirjat kannattaa kuitenkin lukea julkaisujärjestyksessä eli
Piraatit. Helsinki: WSOY, 2003.
Musta kobra. Helsinki: WSOY, 2004.
Pimeän pyöveli. Helsinki: WSOY, 2005.
Kirottu koodi. Helsinki: WSOY, 2006.
Hermes. Helsinki: WSOY, 2007.
Draculan ratsu. Helsinki: WSOY, 2008.
Operaatio Solaris. WSOY, 2009.
Riskiraja. WSOY, 2010.
Lisätietoa kirjojen taustoista osoitteesta http://ilkkaremes.wordpress.com/
Kyseessä voisi olla Weilin + Göösin (sittemmin liitetty WSOY:hyn) vuosina 2003-2008 ilmestynyt 8-osainen Satusaari - sarja. Kirjat sisältävät satuja ja runoja, ja osien nimet ovat Lumottu metsä, Salamaja, Unien ranta, Raisulan kylä, Ihmeiden torni, Ystävysten talo, Hulivilivuori ja Satuparaati.
Nesteshampoiden INCI-listassa aqua eli vesi on yleensä ensimmäisenä ainesosana, mikä tarkoittaa että sitä on tuotteessa eniten. Riippuen shampoosta, veden osuus on n. 80-95%. Vedettömyyden lisäksi shampoopalan etu on myös vähempi pakkausjäte.
Kulla-Gulla kirjojen kirjoittaja on Martha Sandwall-Bergström. Sarjan kirjoja on ilmestynyt yhteensä kolmetoista. Suomennoksissa päähenkilö esiintyy nimellä Gulla.
Lisää tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m
1. ja 3. ovat molemmat Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelman runosta Lapsuuden hämärästä:
"Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / -- "
"Avaruus korkea ja syvä kaiken yllä / Avaruus humiseva lehvästössä puun / Avaruus perhossa ja toukan puuhailussa -- "
2. on Lauri Viidan Betonimyllärin päättävästä runosta Luominen:
"Avaruus / Ikuisuus // Taivas täynnä auringoita, / meri täynnä pisaroita, / aallon alla aalto uus."
4. on Kirsi Kunnaksen runosta Metsässä, joka alun perin ilmestyi kokoelmassa Uivat saaret:
"Männyt nousevat ylväinä korkeuteen. / Tämä temppeli on, / ja temppelin kupooli humisee, / minun riemuni siellä humisee -- "
Tarkoittanet hyökyaaltokatastrofia, joka tapahtui 26.12.2004. Lahden pääkirjaston lehtileikekokoelmassa on tähän aiheeseen liittyvää materiaalia. Lisäksi ainakin seuraavat kirjat: 1.Janne Miikkulainen: Tsunami 2.Marika Kataja: Tuhon aalto - suomalaisia Thaimaan tsunamialueella 3.Poliisit ja papit tsunamityössä 4.Anne Puistomäki: Khao Lak. Henkilökohtaisia kokemuksia on myös kirjoissa: Leena Keskiaho: Katastrofista uuteen alkuun ja Pertti Kuoppala: Aren pieni pikkurilli. Tätä tapahtumaa omalta osaltaan käsittelee myös Sauli Niinistö kirjassaan Hiljaisten historia.
Jos haluat tutustua näihin, kysy pääkirjaston tietopalvelusta.
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
