Etsimäsi satu on Oscar Wilden kirjoittama "Onnellinen prinssi", josta on useampia käännöksiä ja kuvituksia.
Erittäin hieno kuvitus ja Kirsi Kunnaksen oivaltava käännös löytyy seuraavasta painoksesta :
Onnellinen prinssi
The happy prince
Kirja
Wilde, Oscar ; Kunnas, Kirsi ; Janecek, Ota
Weilin+Göös 1969.
Ulkoasu
56 sivua : kuvitettu ; 29 cm
Kieli
suomi
Julkaisija
Hki : Weilin+Göös 1969
Nykyaikaisten akkujen keston kannalta olisi parasta, että akun varaus olisi n. 30 prosentissa lataukseen laitettaessa. Kokonaan tyhjäksi nykyaikaisa akkuja ei kannata päästää. Lataus kannattaa yleensä pitää jossain 20-80 prosentin välillä.
Lähde:
https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/3a235688-d03f-4738-859e-0c88d558a184
https://elisa.fi/ideat/10-faktaa-alypuhelimen-akun-lataamisesta/
Suomessa aloitettiin pari vuotta sitten Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari-hanke. Siinä tutkittiin jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. Levät sitovat jätevedessä olevia ravinteita ja kun levät kerätään talteen, saadaan myös vedessä olevia ravinteita pois. https://yle.fi/uutiset/3-11174385
Lannoitustehossa päästiin parhaimmillaan noin puoleen väkilannoitteen tehosta. Levälannoitteet lisäsivät kasvua, mutta leviin sitoutuneet ravinteet liukenivat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2020/05/LOPPURAPORTTI…
Leväbiomassan lannoitusvaikutuksia tutkittiin myös Hämeen ammattikorkeakoulussa....
Virsitutkija Suvi-Päivi Koski kertoo artikkelissaan 20.12.2018 :"Sitä lauletaankin jo yli 300:lla kielellä ainakin arabiaksi, englanniksi, hepreaksi, hindiksi, koreaksi, persiaksi, malajiksi, swahiliksi, turkiksi, zuluksi ja venäjäksi." https://helsinginseurakunnat.fi/oulunkylanvanhakirkko/uutiset/jouluyojuhlayo-juhlavaaherkkyyttajo200vuotta
Sanoituksia löytää netistä hakemalla englanniksi (Silent Night words in Arabic)
Shira net sivustolla sanat on translitteroitu englanniksi. http://www.shira.net/music/arabic-christmas.htm#Silent
Net hymnal org sivustolla sanat ovat arabiaksi kirjoitettuna. http://nethymnal.org/non/ar/silnitar.htm
Somaliankielistä käännöstä oli hieman hankalampi löytää, mutta Christmas...
Leppävaaran aluekirjasto sijaitsee kauppakeskus Sellossa. Leppävaarassa ei ole muita Espoon kaupungin kirjastoja. Kirjastossa on kaksi noutopistettä: Leppävaara aik/Alberga vux ja Leppävaara mus/Alberga mus. Leppävaara aik -noutopiste sijaitsee heti pääsisäänkäynnin kohdalla ja Leppävaara mus -noutopiste musiikkiosastolla (mus = musiikki). Varatessasi aineistoa voit valita noutopisteen.
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)...
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
B. Virtasen luoja on sarjakuvataiteilija Ilkka Heilä, jonka Otavan kirjailijaprofiilissa mainitaan toimistotyön oravanpyörässä vuodesta toiseen sinnittelevän B. Virtasen saaneen alkunsa vuonna 1989. Tässä Seura-lehden haastattelussa Heilä kertoo kehitelleensä sarjakuvan alun perin Uusi Suomi-sanomalehden ja sarjakuvia levittävän Bulls Pressin kilpailuun - voitto meni sivu suun, mutta loppu on historiaa.
Reilun 30 vuoden aikana B. Virtanen on seikkaillut yli neljänkymmenen kotimaisen sanomalehden sivuilla ja ensimmäisen albumiversion julkaisi vuonna 1997 Arktinen Banaani; vuodesta 2019 lähtien julkaisija on ollut Otava. Lisäksi maaliskuusta 2022 alkaen B. Virtasen edesottamuksia voi seurata myös...
Ukrainankielisen wikipedian mukaan Jevhenija Kuznjetsova on syntynyt 30.6.1987.
https://uk.m.wikipedia.org/wiki/%D0%84%D0%B2%D0%B3%D0%B5%D0%BD%D1%96%D1…
Zdeněk Milerin luomasta myyrähahmosta ei liene tässä kyse. Olisitko siis katsonut espanjalaista animaatiota Furi ja maaginen metsä. Helsingin Sanomat esitteli vuonna 2004 tuolloin televisio-ohjelmistossa ollutta elokuvaa: "Päähahmo Furi on pieni, asiaankuuluvan suloinen myyrä, joka on rakastunut ystäväänsä Lindaan. Furi ei vain ole kovin rohkea, ja hän potee myös korkean paikan kammoa." Lehden kriitikko ei suhtautunut kovin arvostavasti animaatioon: "Mistä lähtien myyrät ovat olleet hitaita eläimiä? Hahmot eivät istu taustoihin, ja eritoten siniset (!) myyrät eivät oikein edes erotu, varsinkaan sinisävyisessä metsässä."
Helsingin Sanomat 17.12.2004
https://fi.wikipedia.org/wiki/Furi_ja_maaginen_mets%C3%A4
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Kirjailija Maila Talvion ehdotusta mukaillen Suomen lipun päiväksi nimetyn liputuspäivän taustalla on Suomalaisuuden liiton 1920-luvulla käynnistämä kampanja Suomen lipun saattamiseksi yleisempään käytäntöön. Aiheesta laadittiin sanomalehtikirjoituksia ja vuonna 1926 järjestettiin lippujen alennusmyyntejä ja levitettiin lipputankopiirustuksia. Suunnitteilla oli myös Suomen lipun historiaa ja käyttöä käsittelevä julkaisu. Niin ikään pohdinnan kohteena oli luettelo niistä juhlista ja päivistä, jolloin tulisi liputtaa. Erityiseksi Suomen lipun päiväksi ajateltiin juhannusta tai toukokuun 16. päivää. Ehdolla oli myös tasavaltaisen valtiomuodon säätämispäivä 17.7. Lopulta valinta osui juhannukseen sillä perusteella, ettei päivä...
Itse tuo lausehan on peräisin Raamatusta, Sananlaskujen kirja 4:18, ja esiintyy eri käännöksissä seuraavissa asuissa:
"Mutta vanhurskasten polku on kuin aamurusko, joka kirkastuu kirkastumistaan sydänpäivään saakka." (vuoden 1933 suomennos)
"Oikeamielisten tie on kuin aamun kajo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka."
Lausetta on tietysti saatettu käyttää sitaattina monessakin teoksessa. Toistaiseksi kukaan tämän palvelun vastaajista ei ole löytänyt kirjaa, joka nimenomaan päättyisi tähän lauseeseen, mutta mahtaisikohan kysymyksessä olla viisas ja kaunis, vuonna 1949 ilmestynyt satukirja, Hellevi Takkisen kirjoittama Harmaa sinipiika? Tämän kirjan esipuhe nimittäin päättyy juuri tuohon sitaattiin, hieman vapaasanaisesti...
Jos joulutervehdys on luonteeltaan yksityinen, ei tekijänoikeus sitä säätele. Yritysmaailman joulutervehdykset ovat ehkä rajatapauksia, mutta noin yleisesti ottaen sellaista viestintää, joka ei ole julkista vaan kahdenvälistä, tuskin voinee pitää tekijänoikeudellisesti merkityksellisenä. Sehän ei tule ulkopuolisten tietoonkaan.
Runon ikä ei kuitenkaan ratkaise sen käyttövapautta vaan runon kirjoittajan kuolinvuosi. Jos siitä on yli 70 vuotta eli runoilija on kuollut 1940 tai aikaisemmin, runoa voi käyttää vapaasti. Jos kyseessä ei ole oma käännös, käännös nauttii suojaa siihen asti, kunnes kääntäjän kuolemasta on 70 vuotta.
Yrityksen verkkosivuilla runosta otettu lainaus edellyttää aina tekijän tai perikunnan lupaa, jos tekijänoikeus on...
Jokaisella kirjalla on oma yksilöllinen numeronsa. Suosittua kirjaa voi olla kirjastojen kokoelmissa yhteensä satoja kappaleita ja niillä on tietenkin jokaisella oma yksilöllinen numeronsa, jotta tiedetään mikä kappale milloinkin on kyseessä.
Jos kirja jää palautuksessa rekisteröimättä, niin tietenkin on mahdollista että se päätyy hyllyyn, vaikka on rekisterin mukaan vielä asiakkaalla lainassa. Mutta tällöinkin kirja joko löytyy etsittäessä hyllystä, tai jos se menee uudestaan lainaan, niin uusi laina kumoaa aina vanhan ja kirja poistuu edellisen lainaajan tiedoista automaattisesti.
Loru sisältyy Lasten omaan lukukirjaan, josta on otettu useampikin painos vuosien 1958 ja 1964 välillä. Kirjan toimittivat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola.
Kirja kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa omaan lähikirjastoonne Pasilan kirjavarastosta.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
https://finna.fi
Yleisten kirjastojen tietokannan Frankin mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/ diasarja: Sarre, Ella: Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne on diakuvina ja videokasettina ainoastaan Rovaniemen kaupunginkirjaston saamelaiskokoelmassa, josta ei aineistoa lainata.
Neljän tuulen lakin ohjetta on aikaisemminkin kysytty tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b23983c-cbd… . Siinä mainitaan Suuri käsityölehti 2004:3, s. 68-69, josta ohje lakkiin löytyy.
