Sanonnassa yhdistyvät sana laskea merkytyksessä puhua tms.: antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää. Laskea luikuria. Linkki Kotimaisten keskuksen sanakirjaan
sekä sana luikuri "ark. joutava, perätön puhe, palturi, lööperi. Laskea luikuria." Linkki kielitoimiston sanakirjaan.
Alain Delonin elokuvaa, jonka nimi viittaisi Marseille'hin, ei löytynyt. Muista hänen elokuvistaan esimerkiksi Borsalino sijoittuu Marseille'hin, mutta loppuratkaisu on erilainen. Mieleen tuli ainoastaan Le Cercle rouge (Punainen ympyrä, 1970). Elokuvan loppukohtauksessa Delonin roolihahmo pakenee pellon poikki metsää kohti. Marseille-yhteyskin löytyy.
Tuuleen kirjoitetun tunnussävelmän "Written on the Wind" ovat levyttäneet Four Aces ja Al Alberts, Lorrae Desmond ja The Reg Owen Orchestra, Bob Rosengarden ja Phil Krause sekä suomeksi Olavi Virta ja Ossi Runne orkestereineen. Andy Williams on saattanut esittää kappaleen konsertissa tai televisiossa, mutta hän ei näytä levyttäneen sitä. Mainittujen "Gone with...
Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastoista on lisää sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Omatoimikirjastot
Asiakkaat ovat ottaneet omatoimi-palvelut vastaan tyytyväisinä.
Palvelujen käyttöä seurataan tarkasti, mutta toistaiseksi ei tilastotietoa käytön kasvusta omatoimisuuden myötä ole vielä saatavilla.
Kyseessä on varmaankin Outoja oivalluksia ja huimaavia tarinoita -niminen sarja, jota esitettiin Ylellä vuosina 1999 - 2000. Sarjan ruotsinkielinen nimi on Udda upplevelser och hisnande historier.
Ohjelmasta löytyy lisää tietoa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI:n) ylläpitämän Radio- ja televisioarkiston Ritva-tietokannasta:
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Outoja+oivalluksia+ja+huimaavia+tarinoita+VOD%3AYES&sort=broadcast_asc
Ohjelman osat ovat katseltavissa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä, jotka ovat pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjasto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) ja Eduskunnan kirjasto.
RTVA:n katselupisteet https://rtva.kavi.fi/cms/page/...
Sirviö-nimeä on esiintynyt Pyhäjärvellä (Olli ja Pekka Sirviö) ja Kärsämäellä (Maunu Sirviö) jo 1500-luvulla. Oulusta, Sotkamosta, Kiteeltä ja Nurmeksesta nimeä on löytynyt 1600-luvulta. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet).
Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta voit lukea nimestä lisää http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sirvioe.html
Tällaista kirjallisuutta olikin vaikea löytää kokoelmastamme. Hätä on tarpeen : kulttuuripessimismin nousu 1965-2015 / Tommi Uschanov. 2015 näyttäisi olevan melkein ainoita. Finna-haun tulos antoi myös ehdotukseksi Arthur Schopenhauerin, jonka filosofiaan voi tutustua teoksessa, Arthur Schopenhauer : elämä ja filosofia / J. E. Salomaa WSOY | 1944. Tuo teos on kuitenkin kadonnut Helmetistä.
Suosittelen käyntiä Kansalliskirjastossa, josta löytyy tieteellistä kirjallisuutta.
Haulla pessimismi ja tietokirjallisuus löytyvät teokset Finnassa (Mielensäpahoittajat poistettu hausta).
Silikoni näyttää olevan kiistelty ainesosa, eikä täysin varmoja tuloksia puolesta tai vastaan ole ilmeisesti vielä saatavilla. Silikonia käyttävien valmisteiden sivuilla vakuutellaan sen käytön olevan täysin turvallista, kun taas luonnonmukaisia tuotteita suosivien lähteiden mukaan silikoni on erittäin epäterveellistä.
Kotimaisilta sivuilta löytyy seuraavia keskusteluja ja linkkejä silikonin harmillisuudesta:
http://atopialiitto.fi/node/554
http://www.nicehouse.fi/terveys/keskustelu/nayta.php?id=14793
Englanninkielinen artikkeli:
http://www.naturalpureorganics.com/silicone.htm
Joissain kauneudenhoitotuotteissa on jopa muoviyhdisteitä, jotka ainakin ovat haitallisia mereneläville.
http://www.slate.com/id/2193693/
Terveysasioissa tätä...
Käytäntö Suomen eri kirjastoissa on kaikissa varmaan vähän erilainen. Turun kaupunginkirjasto kilpailuttaa kirjakaupat pyytämällä tarjoukset ja solmii sopimukset valittujen kirjatoimittajien kanssa 1-2 vuodeksi kerrallaan. Tällainen iso kirjanvälittäjä on esimerkiksi Kirjavälitys.
Tarvittaessa voidaan hankintoja tehdä myös muista kirjakaupoista tai vaikka antikvariaateista.
Aiemmin työskenteli veturissa kaksi henkilöä: veturinkuljettaja ja lämmittäjä. Diesel- ja sähköjunien tultua käyttöön lämmittäjää ruvettiin kutsumaan koneapulaiseksi, jonka tehtävä oli veturin ja sen koneiston hoito ja kuljettajan auttaminen. Kahden miehen ajosta luovuttiin vähitellen.
Tiedustelin asiaa Haapamäen museoveturiyhdistys ry:ltä ja sain sitä kautta liikennepäällikkö Hannu Lehikoisen vastauksen:
"Yksinajoon alettiin siirtyä vaiheittain vuonna 1994 (sitä ennen jo Lättähatut, lähiliikenteen sähkömoottorijunat ja vaihtotyö yksinajossa). Yksinajo laajeni henkilöstötilanteen mukaisesti (ketään ei irtisanottu). Esim vaarallisten aineiden kuljetukset olivat pitkään kaksinajossa. Viimeiset kaksinajoa vastineet veturit (...
Santtu Winterin kehittelemän Palikan suurin eroavaisuus suhteessa Mölkkyyn on 13. tyhjä palikka. Tyhjä palikka saa yksinään kaatuessaan edellisen pelaajan kokonaispistemäärän. Tyhjä palikka tuo siis uuden ulottuvuuden perinteiseen Mölkkyyn.
https://www.youtube.com/watch?v=bXBp5ZqxVG4&t=0s
https://www.seattlemag.com/article/lifestyle/palikka-seattles-new-favor…
Radioteatterin kantaviin voimiin kuulunut Antero Alpola käsikirjoitti Johannes Linnankosken novelliin perustuvan kuunnelman Taistelu Heikkilän talosta.
Kuunnelman teksti on julkaistu ainakin kokoomateoksessa Parhaat suomalaiset radiokuunnelmat 1948-1949. Teosta on saatavissa Outi-kirjastoita.
Outi-kirjastojen hakutulos
Kuunnelman arkistotiedot
Taustatietoja Yle Areenassa
Väestörekisterikeskus julkaisee avoindata.fi-palvelussa suomalaisten etu- ja sukunimet, joita on väestötietojärjestelmässä vähintään 20 kappaletta.
Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä luetteloissa. Luettelossa sukunimiä on 22690. Nimiaineistot on poimittu syyskuussa 2018. https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/none
Sukunimi-info -sivustolle on kerätty tietoja 23315 Suomessa esiintyvästä sukunimestä suomalaisista sukunimistä. Tieto on yhdistelty julkisista listauksista, tilastoista ja nimitutkimuksista. 22 654 sukunimestä on koottu erilaisia tilastoja. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-tilastot.html
Valitettavasti en löytänyt materiaalia tuon kysymyksen valaisuun esimerkiksi Valtioneuvoston julkaisuista, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ , Europaan unionin Empactista, https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/eu-fight-against-crime/ tai Europolista, https://www.europol.europa.eu/crime-areas-and-trends/crime-areas/drug-t….
Hyvä paikka jatkaa tiedusteluja on Rikoksentorjunta.fi, https://rikoksentorjunta.fi.
Lainsäädännöllinen perusta juuri talvisodan alla löytyy seuraavasta kirjasesta:Asevelvollisuuslaki täytäntöönpanomääräyksineen. Helsinki: Valtioneuvosto, 1939.Tarkemmin talvisodan aikaisia terveydellisiä perusteluja palvelukseen kelpaamattomuudelle on avattu vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä, joka löytyy ainakin Eduskunnan kirjastosta asetuskokoelman liitteenä.Asevelvollisuuslaki ei 1920-40 -luvuilla antanut mahdollisuutta asevelvollisten poliittiseen karsintaan. Aihe on kuitenkin herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua vielä 2000-luvullakin. Esimerkiksi professori Heikki Ylikangas on mm. teoksessaan Yhden miehen jatkosota (Otava 2009) esittänyt, että erilaisia poliittisista syistä karsittuja olisi ollut jopa 100 000....
Harmillista kyllä, Lauri Pohjanpään tuotantoa ei ilmeisestikään ole lainkaan käännetty englanniksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tallentanut suhteellisen kattavasti suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä erityiseen tietokantaan. Mutta tietokannan vanhemman version mukaan Pohjanpäätä on käännetty ainoastaan ruotsiksi. Uusia käännöksiä ei ole tehty.
Unescon kansainvälinen käännöstietokanta tai Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta eivät nekään tunne Pohjanpäätä englannin kielellä.
SKS:n ylläpitämä käännöstietokanta:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php (vanhempi versio, jota ei enää päivitetä)
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ (uudempi versio)
Unescon Index translationum:
http://databases.unesco.org/xtrans/xtra-form.shtml
Lahden...
Helsingin luokijärjestelmän historiasta meiltä on kysytty ennenkin. Vuonna 2007 kollegani vastasi : "
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka."
Vastaus pätee edelleenkin. Ei siis ole tiedossa, että...
Risto Ahti on suomentanut W H Audenin runon Funeral Blues. Suomennos sisältyy teokseen Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, 1988). Runon nimi on suomennoksessa Laulu ja se alkaa rivillä Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa. https://allpoetry.com/funeral-blues
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys...
