Yksityiskohtaista tietoa Ranskan liljan (fleur-de-lis, fleur-de-lys, fleur-de-luce) käytöstä polttomerkkinä ei löytynyt, mutta mainittiin kyllä, että rikollisia polttomerkittiin olkapäähän liljamerkillä. Polttomerkeistä ja niiden historiasta löytyy tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.faqs.org/faqs/bodyart/alternative-faq/section-3.html
http://plaza.v-wave.com/paladin/workshops/branding.html
Kirjasta The Oxford history of the prison: the practice of punishment in western society (1998) löytyy yleistä tietoa polttomerkkien rangaistuskäytöstä Euroopassa hakusanalla "branding". Ranskasta mainitaan, että rikollisia polttomerkittiin " kuninkaan merkillä" (king's imprint). Liljahan on Ranskan kansallissymboli.
Liljasta on lukuisia erilaisia...
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-tuhansien-kolikoiden-kokoelma-numismaatikko-paljastaa sekä Taloussanomissa 20.8.2008 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005796763.html
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia...
"Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Suomen ensimmäinen kahvipaahtimo Gustav Paulig perustettiin vuonna 1904. Aluksi paahdettu kahvi toimitettiin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Myöhemmin siirryttiin käyttämään 250 ja 500 gramman paperipussipakkauksia. Ensimmäiset tuotemerkit Paulig lanseerasi vuonna 1929. Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentti, jotka ovat nykyisten Juhla Mokka ja Presidentti -kahvien edeltäjiä. Ne ovat siis todennäköisesti Suomen ensimmäiset kahvimerkit, jotka ovat edelleen myynnissä.
Lähteet ja lisätietoa
Jorma Sipilä: Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat (2007)
Pauligin historia: https://www.paulig.fi/yritys/pauligin-historia
Juhla Mokka: kahvin tarina https://www.paulig.fi/kahvit/juhla-mokka/kahvin-...
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Olisikohan kyseessä M. L. Stedmanin teos Valo valtameren yllä (The light between oceans, suom. Leena Perttula, 2013).Esimerkiksi Kirjasammosta voit lukea kuvauksen kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1944781Teoksen ruotsinnoksessa on varsin sininen kansi, suomennoksenkin kannessa on sinistä.
Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta.
Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
Kymenlaakson kirjastojen aineistotietokannassa
www.kouvola.fi/kirjasto/kyyti on noin 80 viittausta
vampyyrikirjoihin. Näistä viitteistä noin 60
viitettä Kouvolan kirjaston vampyyrikirjoihin, mukana ovat sekä aikuisten- että lastenkirjat, fiktiivisten teosten ohella myös tietokirjallisuutta kuten
rajatietoon luettavia teoksia.Viittauksia aikuisten
osaston vampyyrikirjoihin on noin 30 kpl
Heta Rytilän kokoamasta Kirjastopalvelu Oy:n
kustantamasta 20-sivuisessa Vampyyrikirjaluettelossa /
Vambyrbibliografissa on lueteltu vuoteen 1993 mennessä ilmestyineitä kirjoja.
Tietoa vampyyrikirjoista ja -elokuvista ja
liitteenä luettelot kauhusarjakuvista ja vampyyrielokuvista on Harto Hännisen ja
Marko Latvasen kirjassa VERIKEKKERIT. KAUHUN...
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
Pasilan kirjasto (Pääkirjasto) ja Myllypuron lehtisali eivät lainaa lehtiä. Sen sijaan kaikista muista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä voi lainata lehtiä kotiin. Uusinta numeroa ei kuitenkaan saa lainaksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun vastaavat pääosin erilaisissa kirjastoissa työskentelevät kirjastonhoitajat ja -virkailijat osana omaa työtään. Mitään erillisiä palkkioita ei todennäköisesti missään makseta. Osa meistä vastaajista ei ole enää työelämässä, vaan vastaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Kirjastoalan palkat vaihtelevat alle 2000 eurosta tuonne 3000 euron paremmalle puolelle. Näitä korkeampia palkkoja maksetaan erityisesti tieteellisissä kirjastoissa, yleisissä kirjastoissa yleensä vain johtavat kirjastonhoitajat saavat suomalaisten keskipalkkaa, joka oli 2016 noin 3368 euroa tai enemmän. Kirjastonhoitajien (yliopistollinen loppututkinto) keskipalkka on vajaat 2500 euroa kuukaudessa.
Kysymyksiin pääsee vastaamaan kouluttautumalla...
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-...
Fracesco Petrarcan sonetti CXXXII on luettavissa teoksista Tuhat laulujen vuotta (toim. Aale Tynni, Wsoy, useita painoksia), Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta (Otava, 1953) ja Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen, WSOY, 2004).
Sonetin on suomentanut Aale Tynni.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Olit valinnut kysymykseesi vastaajakirjastoksi Helsingin. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta HelMetistä ei valitettavasti kuitenkaan löydy teoksia asiasanalla goodwill, ja aihepiiri onkin pikemmin tieteellisten kirjastojen alaa. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oman oppilaitoksesi kirjastosta. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kyllä löytyy muutamia kirjoja, joiden asiasanoituksessa goodwill on mukana:
http://finna.fi
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyvät seuraavat viitteet:
Jäppinen, Jouni At least five vays to run a guest studio : goodwill alone is not enought
teoksessa: Arsis 22(2005): 3, 20 2005
Hirmuinen hinku maailman huipulle : selvitys Suomen 500 suurimmasta yrityksestä
julkaisussa: Talouselämä 65...
