Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esim. seuraavat kauhukirjallisuutta käsittelevät kirjat:
- Ballinger: Hirviötieto (Helsinki 1993).
- Hänninen & Latvanen: Verikekkerit : kauhun käsikirja (Helsinki 1996).
Näiden teosten saatavuuden näet HelMet-aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä Makupalat-linkkikirjastosta löytyy kauhukirjallisuutta käsitteleviä linkkejä ( http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm#tieteis ).
Kuopion Science Fiction Seura ylläpitää sähköistä scifi-, kauhu- ja fantasialehteä osoitteessa http://www.iwn.fi/kalaksikukko . Lehdessä on myös kauhukirjallisuutta käsitteleviä artikkeleita.
Satu on H. C. Andersenin Tulukset. Sadussa noita pyytää sotamiestä noutamaan maan alta vanhat tulukset. Palkaksi sotamies saa rahaa niin paljon kuin ikinä haluaa.
Satu sisältyy useisiin Andersenin kokoelmiin, kuten
Andersenin satuaarteita. 1 (Oppian, 2022)
Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005)
Kauneimmat sadut (Tammi, 2002)
Andersenin satukirja (WSOY, 1963)
Yle on esittänyt sadusta tehdyn animaation, mutta se ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa. Nukkeanimaationa satu löytyy DVD-levyltä Tulukset ; Tuhma-Jussi ; Eukko ja kananmunat ; Keisarin uudet vaatteet. Sitä näyttäisi olevan Helmet-kirjastoissa yksi kappale
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1723402
Haalistumista aiheuttaa auringosta tuleva ultraviolettisäteily. Värimuutosten kannalta materiaalia ratkaisevampi tekijä ovat käytetyt värit. Kaikki värit eivät ole yhtä herkkiä ultraviolettisäteilylle. Erityisen alttiita hajoamiselle ovat tehdasvalmisteiset orgaaniset molekyylit, joihin monet teollisuusvärit pohjautuvat.
Myös loisteputket säteilevät ultravioletin aallonpituusalueella. Taidemuseoissa havahduttiin uhkaavaan vaaraan, kun todettiin, että tauluista oli hävinnyt väriloistoa - tutkijat osoittivat, että syynä olivat juuri loisteputket.
Lähde:
Leif Wedøe, Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille
Tekijänoikeus tietysti suojaa koko elokuvaa ja sen yksittäisiä kuvin. Tässä tapauksessa varmaan kuitenkin voi hieman joustaa, koska kuva tulee vain yksityiseen käyttöön.
"Teoksesta saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen eli omaan ja perheen käyttöön. Yksityinen kopiointi korvataan oikeudenhaltijoille hyvitysmaksuna. Oppilaitoksessa tapahtuva kopiointi ei ole lain tarkoittamaa yksityistä käyttöä, joten teosten käyttöön opetuksessa tarvitaan yleensä lupa." https://tekijanoikeus.fi/wp-content/uploads/2015/03/ABC_esite_FIN_RGB.pdf
Helpoin tapa saada elokuvasta yksittäinen kuva, on ottaa se kännykällä pysäytysnäytöltä. Sen jälkeen kännykkäkuvasta voi tehdä tai teettää haluamansa kokoisen kuvan.
Presidentinvaaleissa voi äänestää ennakkoon monissa Helmet-alueen kirjastoissa ennakkoäänestysaikana 17.-23.1.2024. Helmet-sivuilta löytyy tämä tiedote, johon on listattu kaikki ennakkoäänestyspaikkana toimivat Helmet-kirjastot. Sivulla on myös linkki Vaalit.fi -sivun luetteloon kaikista ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista.
Helmet: Äänestä ennakkoon kirjastossa
Eri koulutusalojen valintaperusteista ja valintapisteistä saa tietoa valintaoppaista: esim. Ammattikorkeakoulujen valintaoppaasta (2006) ja Yliopistojen valintaoppaasta (2006).
Mitään oppilaitosten yhteisiä pisteytystaulukoita ei ole, sillä pisteytys vaihtelee oppilaitoksesta ja opetusalasta riippuen. Mitään alinta pisterajaa, jolla pääsee opiskelemaan jotain tiettyä alaa ei voida esittää, koska opiskelijakiintiö valitaan pyrkijöiden tason mukaan. Pisteet lasketaan yleensä koulumenestyksen, valintakokeen ja työkokemuksen mukaan. Harkinnanvaraisessa valinnassa hakijat valitaan pelkän valintakokeen perusteella. Valintaoppaissa mainitaan harkinnanvaraista valintaa käyttävät oppilaitokset.
Valintaoppaita painetussa muodossa on kirjastoissa...
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Laulun nuotit löytyvät ainakin seuraavista kokoelmista:
Bocelli, Andrea: Anthology, 2000.
Movie hits, Level five : Late intermediate, 2004.
Quest for Camelot : easy piano ; arranged by Dan Coates, 1998.
Movie hits for the teen player : Easy piano arrangements / by Dan Coates, 2003.
En oikein löytänyt kuvaustasi vastaavaa vampyyrikirjaa. Muutama vaihtoehto tuli lähelle, mutta toinen on liian varhainen ja toisen kansikuva ei vastaa kuvaustasi.
Kuolemattomat hirviöt / Egerkrans, Johan, kirjoittaja, kuvittaja ; Korppi, Timo, kääntäjä, 2019, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.11527963
Kummitukset ja vampyyrit / teksti: Ulf Sindt ; kuvitus: Magnus Bard ; [suomennos: Henna Kettunen], Kirja Schildt 1998, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.184481
Fantasiatieto / Allen, Judy Otava 2006, https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.362582
Pikku vampyyrikirjat ovat romaaneja, https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=pikku+...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan helteen määritelmästä seuraavasti: "Kun päivän ylin lämpötila on yli 25 celsiusastetta, voidaan Suomessa puhua helteestä. Käytäntö on voimassa myös useassa Pohjoismaassa. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa puhutaan tällöin "kesäpäivästä" ja Norjassa on käytössä lisäksi epävirallisempi termi "pohjoismainen kesäpäivä", jolloin päivän ylin lämpötila kohoaa yli 20,0 °C:een. Muista Euroopan maista myös Saksassa on ennen virallisesti käytetty helteeseen verrattavaa termiä, jolloin päivän ylimmän lämpötilan tuli kohota yli +25.0 celsiusasteen. Nykyäänkin tätä määritelmää käytetään kansankielessä puhuttaessa hellepäivistä. Etelä-Euroopassa helteelle ei yleensä ole annettu tarkempaa määritelmää. Usein...
Erityyppisiä dekkareita on valtavan paljon. Tässä on pieni lista työyhteisömme suosikkeja:
Marko Kilpi on palkittu kirjailija, jonka kirjoissa on yhteiskunnallista otetta. Oman poliisitaustansa takia hän tuntee hyvin ammatin eri puolet.
Vera Vala: Kuolema sypressien varjossa ja muut dekkarit. Näissä etsivätoimiston osakas, italialais-suomalainen Arianna de Bellis tutkii rikoksia Italiassa ja Seychelleilla. Vaikka kyseessä on sarja, kirjat voi lukea aivan itsenäisinä teoksina.
Virpi Hämeen-Anttila: Yön sydän on jäätä ja muut Karl Axel Björk -kirjat. Björk on taitava amatöörisalapoliisi, joka tutkii rikoksia 1920-luvun Helsingissä. Jos tuo aikakausi kiehtoo, kannattaa totta kai ottaa luettavaksi myös Mika Waltarin...
"Suuren toivelaulukirjan" 1. osassa on "Äidin sydän", mutta siinä on laulusta vain kaksi ensimmäistä säkeistöä, ei viidettä säkeistöä, johon etsimäsi säe kuuluu. "Pienen toivelaulukirjan" osassa 2 (F-Kustannus, 2013) ovat kaikki viisi säkeistöä, ja siinä säe on kirjoitettu näin:"Muun korvas aika, minkä vei -sydäntä äidin konsaan ei." Monessa julkaisussa sanan 'minkä' tilalla onkin sana 'mitkä'. Esimerkiksi nuotissa "Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta" (Tammi, 2008) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika mitkä vei,sydäntä äidin konsaan ei." Kirjassa "Äiti : runoja äidinrakkauden ylistykseksi" (koonnut Elsa-Kirsti Kostiainen; 2. painos; WSOY, 1933) säe on kirjoitettu näin:"Muut korvas aika...
Kyselin asiaa tutulta suomen kielen maisterilta ja hän kertoi että oikeastaan kaikki kielet ovat kehittyneet toisesta kielestä, niin sanotusta kantakielestä. Pidgin-kieleksi taas sanotaan yksinkertaista sekoitekieltä, joka on syntynyt äkillisestä tarpeesta kommunikoida toisen kielen puhujien kanssa. Esimerkiksi kolonialismin aikana siirtomaissa syntyi paljon pidgin-kieliä. Mikäli pidgin-kielestä tulee sen verran tärkeä, että sen käyttäjät alkavat puhua sitä äidinkielenään, siirtämällä sen seuraavalle sukupolvelle, siitä tulee kreolikieli.
Verkkolähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreolikieli
https://semanttinenryhma5.wordpress.com/2014/11/16/mika-on-pidgin-ja-kreolikielen-keskeinen-ero...
Kyse on luultavasti Tammen kultaiset kirjat -sarjan kuvakirjasta Pikkuveikko, jonka suomenkieliset tekstit on kirjoittanut Marjatta Kureniemi. Kirja on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1964 ja siitä on otettu uusia painoksia ainakin vuosina 1975 ja 1993.
Alkuperäistekstissä runon kolmas säe kuuluu "...Nyt minä lähden ajelulle ..."
Kirja on lainattavissa HelMet-kirjastosta:
Wilkin, Esther
Pikkuveikko
Tammi, 1993
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Olisikohan kyseessä voinut olla Jari Nenosen kirjoittama ja Jarmo Koivusen kuvittama Iita-lehmän kaupunkikuume? Siinä Iita-lehmä pääsee haikailemalleen kaupunkiretkelle herra Pöllön kehittelemän nerokkaan suunnitelman avulla: Iita teeskentelee sairasta, ja kun eläinlääkäristäkään ei näytä olevan apua, tilataan karja-auto viemään Iitaa teurastamolle. Kun auton ovet kaupungissa avataan, Iita ottaa jalat alleen.
