Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Kyse on todennäköisesti ns. Tattarisuon tapauksesta. Vuonna 1930 Malmilla, Tattarisuon lähteestä löytyi irtileikattu ihmisen käsi. Seuraavana vuonna samasta lähteestä löytyi lisää ihmisen ruumiinosia. Jäljet johtivat Helsingin Kalliossa toimineeseen ryhmään.
Tapauksesta on kysytty Kyse kirjastonhoitajalta ennenkin. Tässä vastaus vuodelta 2005:
https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-teilta-mitaan-tietoa-tattarisuon…
Tapausta on käsitelty myös kirjassa Valonkantajat . välähdyksiä suomalaisesta salatieteestä. Toimittaneet. Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti. Like, 2015
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2440776?lang=fin
Perttu Häkkinen ja Vesa Iitti kirjoittivat tapauksesta myös artikkelin Helsingin Sanomien...
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Sivupiiristä/Kirjasammosta löytyy kirjalista "Mitä lukea Potterin ja Percy Jacksonin jälkeen?". Klikkaamalla listalla olevia kansikuvia, saat lisätietoa niistä. Toivottavasti siltä löytyy mieleistä luettavaa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-mita-lukea-potterin-ja-percy-jac…;
En löytänyt muita samanlaisia. Etsin korutaidekirjoista, mutta niistäkään en onnistunut löytämään. 1970-luvulla suuret korut (sekä hopea että pronssi) olivat varsin muodikkaita ja niitä suunnitteli moni korutaiteilija, mm. Matti Hyvärinen, Helky Juvonen, Pentti Sarpaneva, Tapio Wirkkala ja Björn Weckström. Liisa Vitalin koruista löytyy vähän tietoa Caratiasta.
Apua voisi kysyä Designmuseosta, info@designmuseum.fi.
Verkosta voi yrittää selata Googlen kuvahaulla, Helsingin Pantista tai Tori.fi:stä. En kylläkään onnistunut sieltäkään löytämään kuvaamaanne.
Mobiilidatan käytön kytkeminen pois päältä maksupäätteen käytön aikana voi olla tarpeen maksuliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi, erityisesti jos maksupäätteet käyttävät samaa mobiiliverkkoa kuin läsnäolijat. Tämä johtuu siitä, että mobiilidatan käyttö muiden laitteiden kautta voi kuormittaa verkkoa, mikä voi hidastaa maksupäätteiden yhteyksiä tai aiheuttaa häiriöitä. Lisätietoja mobiiliverkkojen toiminnasta ja tiedonsiirron vaikutuksista löytyy Traficomin verkkosivuilta sekä heidän ylläpitämästään "Bittimittari" -palvelusta, joissa käsitellään muun muassa mobiiliverkkojen kattavuutta ja niiden kuormittumista. Lähteet:Coverage of mobile broadband services | Tieto TraficomYleistä nettiyhteyksistä | Bittimittari.fi
Mount Rushmore - monumentista käytetään suomeksi nimitystä "kallioveistos" ja englanniksi "mountain carving".
Näitä termejä käytetään tietosanakirjoissa sekä englanninkielisillä verkkosivuilla.
Irlannissa on todellakin paljon punatukkaisia ihmisiä ja myös jonkin verran hörökorvaisia. Kyseiset ominaisuudet johtuvat tietenkin geeneistä. Irlannissa väestön perimä on säilynyt suhteellisen homogeenisena, koska saarelle ei ole juurikaan ollut muuttoliikettä muualta – irlantilaiset itse sen sijaan ovat muuttaneet sankoin joukoin Yhdysvaltoihin. Punatukkaisuuden aiheuttaa feomelaniini-niminen pigmentti. Punatukkaisia on keskimääräistä enemmän myös Skotlannissa, Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punahiuksisuus
Helsingin kaupunginkirjastossa, kuten monissa muissakin kunnankirjastoissa, on paljon työtehtäviä, joita tehdään koronasulun aikana. Useissa kirjastoissa henkilökuntaa työllistää muun muassa kokoelman inventointi ja poistojen tekeminen, uuden aineiston valinta ja tilaaminen sekä muu kokoelmanhoito, jolle ei aukioloaikana ole aina aikaa.
E-aineistojen kysyntä on kasvanut kovasti, joten kirjastot tekevät sosiaalisessa mediassa ja omilla verkkosivuillaan vinkkausta ei-painetuista aineistoista, ks. esim. Helmet-viikkovinkit: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Evinkit_viikolle_16(209961)
Koska tapahtumat on turvallisuussyistä toistaiseksi peruttu, tuotamme erilaisia etätapahtumia kuten satutunteja ja...
Laulu Sipirjan lapsista -teokseen löytyy Ylen Fono-palvelun kautta kantanauhat, ei lainattavaa äänitettä eikä nuottia valitettavasti. Kantanauhoja löytyy: Ailin laulu, Kun Jumala Sipirjan loi, Kuoleman kylväjät kulkevat, Lumi mitä olet nähnyt, Mäkiniskan Eilan evakkoon lähtölaulu, Suomalaisen sotilaan laulu ja Trubaduuri (lähtölaulu). Kantanauhoja ei ole mahdollista lainata kirjastojen kautta.
Ilmaisu "lähihistoria" on suhteellinen eli mitään täsmällistä määritelmää sille ei ole olemassa. Kun yleensä historialla viitataan vuosikymmenten takaisiin asioihin, ehkä lähihistorian voisi luontevimmin liittää korkeintaan vuosien takaisiin tapahtumiin.
Sama koskee ilmaisua "lähitulevaisuus". Tulevaisuuden tapahtumat muuttuvat historiaksi vasta tapahtumisensa jälkeen, mutta itse tarkoittaisin lähitulevaisuudella muutamaa seuraavaa vuotta. Varminta on tietenkin molempien ilmaisujen kohdalla täsmentää, millaista aikatalua itse tarkoittaa. Todennäköisesti puhujan ikä vaikuttaa asiaan siten, että lapselle "lähihistoria" ja "lähitulevaisuus" ovat paljon lähempänä kuin vanhalle.
Heikki Poroila
J.K. Rowlingin kirjaa Harry Potter and the philosopher's stone on Turun kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=… .
Runo on Tommy Tabermannin Hiljaisuusvalssi. Se alkaa: "Kun hiljaisuus tempaa viulunsa ja yksinäisyys alkaa soitella." Se löytyy ainakin kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978). Kirjan ovat toimittaneet Mirjam Polkunen, Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tämä runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Antti Laaksonen ja Kyösti Haatanen. Haatasen sävellys kuuluu hänen laulusarjaansa Matkalla, jonka hän on säveltänyt sekakuorolle eri runoilijoiden runoihin ja josta on julkaistu nuotti (Modus Musiikki, 1994). Nuotissa ovat myös laulujen sanat.
Kirjojen puhdistamiseen ei olla ryhtymässä, koska tautien leviämisestä lainakirjojen välityksellä ei ole tieteellistä näyttöä.
Lue asiasta julkaistu tietoisku kirjastot.fi -sivustolla: https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/tyovalineet-ja-valtakunnalliset-ilmoitukset/tarttuuko-koronavirus-kirjoista-tietoisku?language_content_entity=fi
Valitettavasti näyttäisi siltä, että mitään kysymistäsi runoista ole suomennettu, sillä niitä ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa tai muissakaan tutkimissani tietokannoissa. Keatsia ja Larkinia on muutenkin suomennettu varsin vähän. Keats-suomennoksia voi selailla osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… ja Larkin-suomennoksia osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au….
Whitmanin tuotantoa on suomennettu hiukan enemmän, mutta näyttää siltä, ettei juuri tuota kysymääsi runoa ole suomennoskokoelmissa. Arvo Turtiaisen suomentamassa kokoelmassa ”Ruohoa” tai Viljo Laitisen...
1300-luvullla eläneeltä persialaiselta runoilijalta Samseddin Muhammed Hafizilta on suomennettu kaksi kokoelmaa runoja: Hafizin runoja ja Ruusu ja satakieli.(Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Sen lisäksi yksittäisiä runoja on ainakin seuraavissa kirjoissa: Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Maailman runosydän, Sata runoa: valikoituja maailmankirjallisuudesta, Ramazan: runoja, Parantava runo ja Tätä runoa en unohda. (Lähde: Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
Kun etsitään persiaksi kirjoitetun runon suomennosta englanninnoksen kautta, ei tietysti voi olla aivan varma tuloksesta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kysymääsi runoa ei ole...
Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
Saksalaisilla on sotilashautausmaansa, joita hoitaa Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge -yhdistys. Sankarihaudoiksi niitä ei kutsuta. Saksalaisten tapa muistaa sodissa kaatuneita on monimutkainen ja siihen liittyy voimakkaita syyllisyyden tunteita. Aihe on edelleen herkkä. Wehrmachtista vaalittiin pitkään toisen maailmansodan jälkeen mielikuvaa sotarikoksiin sekaantumattomana organisaationa, mutta ns. puhtaan Wehrmachtin myytti murtui 1900-luvun lopulla uusien tutkimusten myötä.
Lähteitä:
German War Graves Commission - Wikipedia
How Germany remembers the world wars - BBC News
Myth of the clean Wehrmacht - Wikipedia
The virtuous Wehrmacht : crafting the myth of the German soldier on the Eastern Front, 1941-1944 |...
