Eläimen ruho jaetaan osiin, joissa on erilainen rasva- ja sidekudospitoisuus.
Ruhon osat vaativat erilaisen ruuanvalmistustavan ja -ajan ja soveltuvat näin ollen eri ruokalajeihin. Ruhon osien nimitykset kertovat siitä, mistä kohtaa ruhoa se on peräisin.
Potka on polven ja sorkan välinen jalan osa.
http://opetus.ruokatieto.fi/Suomeksi/Nuoret/Elintarviketeollisuus/Elint…
Naudan ja sian ruhon osia:
http://www.keittotaito.com/naudan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
http://www.keittotaito.com/porsaan_ruhon_tarkeimmat_osat.html
Kysymästäsi aiheesta on ilmestynyt melko vähän lastenkirjoja. Sairastumista kyllä käsitellään monissa kirjoissa, mutta useimmissa kyseessä on jokin lyhytkestoinen sairaus, kuten flunssa. Joitakin kirjoja kuitenkin löytyi. Voit tutustua näihin tarkemmin verkkokirjaston kautta osoitteessa piki.fi.
Qvist, Tiina: Niiki ja Alvari: lennokas keikahdus
Kiema, Pirja: Kun pupusisko sairastui
Schreider, Sylvia: Veeti ja kiusankappaleet
Tomi, Ilona: Suden lahja
Pere, Tuula: Tervetuloa kotiin, Helmi!
Pere, Tuula: Helmin elämää
Pere, Tuula: Helmi perhosemme
Kiiver, Stiina: Pienen kulkijan sairauskirja
Internetistä löytyy aika paljon tietoa työtuoleista yleensä (usein lähinnä toimistotyö). Jos haet esim. Evrekasta (http://www.evreka.com/fi/) sanalla työtuoli, saat eri kalustetoimittajien sivuja.
Erityisesti hoitoalan kalusteista ei tunnu löytyvän paljoa, mutta ainakin nämä sivuavat sitä:
http://www.otoplug.fi/
http://www.jalkahoitotarvike.fi/
http://www.adlux.fi/fi/tuotteet/ergonomia/supp.html
http://www.fuchsmedical.fi/tuotteet/tutkimustuolit/
Työterveyslaitoksen sivuilla http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/f/palvet/kalustuksen_vaatimuksia.h… on tietoa tuoleista ergonomian näkökulmasta.
Lehtiartikkeliviitteitä löytyy Aleksi- ja Arto-tietokannoista. Näyttää siltä, että erityisesti lehdissä Uudistuva konttori sekä Työ, terveys,...
Urbaanin sanakirjan selitys viittaa taannoisen (2008-2010) Kuvalauta-nimisen sivuston käyttäjiin ja Jonnewebiin, mutta se ei välttämättä ole koko totuus. "Jonne" on myös lyhenne nimistä Johannes tai Jouni, ehkä myös Joonas. Hikipediassa on myös hauskoja ideoita termin käytöstä. Kielitoimisto määritteli termin 2013 näin: ”Sanojan mielestä lapsellisesti tai nolosti käyttäytyvä teini-ikäinen, varsinkin poika. ’Jonnet ei muista’ (hyväntahtoisena) toteamuksena siitä, että nuoret eivät tunne jotakin vanhemmille ikäryhmille tuttua asiaa.” Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on myös pohtinut termiä blogissaan.
Milloin ja missä ensimmäisen kerran on käytetty termiä "jonne" kuvaamaan yleisemmin tietynlaisia...
Etsimäsi kirja on Ruth Craftin teos Talvinalle. Muistit siis kirjan nimen aivan oikein. Alkuteos The winter bear ilmestyi vuonna 1974 ja Marjatta Kurenniemen suomennos teoksesta julkaistiin jo seuraavana vuonna WSOY:n kustantamana. Kirjassa on Erik Blegvadin kuvitus.
Lastenkirjainstituutin tietokannassa on kuvaus kirjasta ja kuva kirjan kannesta löytyy helposti Googlen kuvahaulla.
Kirjaa ei näytä löytyvän omasta lähikirjastostasi tai kirjastoverkkoalueeltasi, mutta monesta Suomen kirjastosta se onneksi vielä on lainattavissa, joten voit tilata kirjan kaukolainaan.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.lounakirjastot.fi/
http://lastenkirjahylly.blogspot.fi/2013/02/tarkkailkaa-puiden-ja...
Kysymykseen ei uskalla antaa ihan varmaa vastausta näkemättä runon käsikirjoitusta tai vanhinta kokoelmaa, jossa runo on ilmestynyt (Hellén: Lasten runoja, 1898). Runoja toimitetaan jonkin verran uusia kokoelmia tehtäessä ja joskus säveltämisen yhteydessä runoa muokataan.
Tampereen kaupunginkirjastossa olevassa Immi Hellénin Lasten runokirjassa vuodelta 1930 (kust. Valistus)tämä runo "Enkeli ohjaa" esiintyy seuraavanlaisena:
Maan korvessa kulkevi
lapsosen tie.
Hänt´ihana enkeli
kotihin vie.
Niin pitkä on matka,
ei kotia näy,
vaan ihana enkeli
vieressä käy.
On pimeä korpi
ja kivinen tie,
ja usein se käytävä
liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen
langeta vois,
jos käsi ei enkelin
kädessä ois.
Ja syntikin mustia
verkkoja vaan
on laajalle...
Ronja syö velliä vauvana. Matiasrosvot syövät lampaanpaistia ja juovat olutta. Syksyllä rosvot lähtevät hirvijahtiin, ja Loviisa kypsentää ja savustaa hirvenlihaa. Loviisan ruoka-aitasta löytyy monenlaisia herkkuja: leipää, vuohenjuustoa ja vuohenmaitovoita, munia, suolasäilykkeitä, savustettuja lampaanviuluja, jauhoja ja ryynejä, herneitä, hunajaa, saksanpähkinöitä, yrttejä ja lehtiä kanakeittoa varten. Ronja kypsentää lohta nuotiossa. Ronja ja Birk syövät myös leipää ja juovat villihevosen maitoa.
Joensuun seutukirjaston henkilökunnan ylläpitämää kirjallisuuspiiriä ei ole, mutta Joensuun pääkirjastossa kokoontuu Joensuun seudun kansalaisopiston kirjallisuuspiiri "Lukemisen lumo", jota vetää Kirsi Komulainen. Piiri on kokoontunut kevätpuolella tammikuusta lähtien kerran viikossa, viimeinen kokoontuminen on 27.4.09. Hukanhaudan koululla kokoontuu Eija Komun vetämä kansalaisopiston Hukanhaudan kirjallisuusryhmä joka toinen viikko.
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri:n lukupiiri toimii netissä. Siihen voivat osallistua Ukri:n jäsenet: http://www.ukri.net/?page_id=84 .
"Epävirallisia" lukupiirejä on varmaan paljonkin, 4.10.2007 oli Karjalaisessa juttu Outi Juurikaisen kaveripiirin lukupiiristä: http://www.karjalainen.fi/scripts/...
Ainakin näissä teoksissa päähenkilön nimi on Elin:Aho, Elisabet: Lyhyet hetket (historiallinen romaani Elin Schaumanista)Bargum, Johan: SyyspurjehdusLundberg, Sofia: Toinen puoli sydäntäLykke, Nina: Kohonnut riskiPearse, Sarah; Parantola/ RetriittiTolonen, Mai: Elin
Kirjoja siheesta ei valitettavasti löytynyt. Tässä kuitenkin muutama artikkeliviite koskien kirjastoja Iso-Britanniassa.
Monk, Des: The delivery of IT skills: a tale of two countries. Julkaisussa: Hallinnon tutkimus. Tampere : Hallinnon tutkimuksen seura. ISSN 0359-6680. 19 (2000) : 3 , s. 312-319
Monk, Des: Avointen ja etäkäyttöisten opintomateriaalien kehittäminen: menettelytapoihin liittyviä kysymyksiä Englannissa ja Suomessa. Julkaisussa: Informaatiotutkimus. Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. ISSN 1239-3614. 21 (2002) : 2 , s. 51-56
Kononen, Leena: Croydon Clocktower : tietohuoltoa englantilaisittain. Julkaisussa Tietopalvelu. Helsinki : Tietopalveluseura. ISSN 0782-825X. 14 (1999) : 3 , s. 26-27
e-Government...
Aineistoa ei palauteta sulun aikana, vaan niiden laina-aikaa jatketaan automaattisesti, vaikka niistä olisikin varauksia. Myöhästymismaksuja ei kerry sulun aikana.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Kahviloiden määrästä on hankalaa löytää tarkkaa tilastotietoa. Tilastokeskuksen mukaan majoitus- ja ravitsemustoimintaa harjoittavia yrityksiä on Suomessa 12 258 (Suomi lukuina 2021, s. 33). MaRan (Matkailu- ja ravintolapalvelut ry) mukaan ravintolayritysten toimipaikkoja on ollut yhteensä 13 473 vuoden 2021 tammikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin (s. 20) mukaan kahvila-ravintoloita on ollut 3820 kappaletta ja kahviloita ja kahvibaareja 917 kappaletta vuonna 2014. Tämän uudempaa toimialaraporttia ravitsemistoiminnasta ei löytynyt. Myöskään kahvilaketjuista ei löytynyt tilastoa, johon olisi koottu eri ketjujen toimipaikkojen määrä. Useimmiten määrä ilmoitetaan kunkin ketjun omilla nettisivuilla. Sopivia tilastoja...
En onnistunut löytämään tutkimistani kieliopillisista lähteistä yhteyttä käden viiden sormen ja kourallisen välille. Kourassa vaikuttaa merkityksellisesti keskeiseltä enemmänkin sen muoto ja tämän muodon astiamaisuus: "käsiterä siten taivutettuna, että sillä voi tarttua t. siinä voi pitää jtak" (Kielitoimiston sanakirja) [kursiivi lisätty] Suffiksin -llinen merkityksistä tässä yhteydessä relevantein on "(jonkin) täysi mitta". Kourallinen on siis täysi koura, niin paljon kuin (yhteen) käteen mahtuu.
Kouran rinnakkaistermi on kahmalo, "maljamaisesti vierekkäin asetetut kämmenet" (Kielitoimiston sanakirja). Kourallinen merkitsee kouran täyttä, kahmalollinen kahmalon täyttä. Kahmalollinen on niin paljon kuin rinnakkain asetettuihin...
Toini Havun Helsingin sanomien arvostelu 19.12.1954 Väinö Linnan "Tuntemattomasta sotilaasta" löytyy Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Neuvonnasta voi tiedustella mikrofilmiä tai mahdollistuutta lukea artikkeli digitoidusta aineistosta.
https://kirjasto.jyu.fi/aukioloajat
Arvostelusta löytyy mainintoja esim. Wikipediassa ja kirjallisuuskritiikin verkkolehdessa Kiiltomato.net
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toini_Havu
http://www.kiiltomato.net/kirves-kivessa-%E2%80%93-kirjallisuuskritiikk…
Cheshire on brittiläinen paikannimi, joka on johdettu varhaisemmasta latinankielisestä nimestä Ceasterscir. 'Ceaster' merkitsee leiriä, 'scir' aluetta.
Sanonnan "Cheshire cat" alkuperä on epäselvä. Kielitieteilijä ja etymologisti Anatoly Libermanin ansiokas yritys selvittää sen taustaa on luettavissa täältä: The eternal Cheshire cat | OUPblog
Lewis Carroll oli syntyisin Cheshiren kreivikunnasta, mikä saattaa ainakin osittain selittää hänen mielenkiintonsa sanontaa kohtaan. Niin tai näin, häntä on ainakin kiittäminen siitä, että sanonta tunnetaan nykyisin ympäri maailman.
Jouluinen runonne on Ester Ahokaisen kirjoittama Jouluaamuna. Lukukirja, johon tämä sisältyy, on Urho Somerkiven ja Engun Rauhamaan Lasten kolmas lukukirja (Otava, 1959).
Kelvenneelle 1960-luvun puolivälissä suunniteltu suurisuuntainen matkailukeskushanke jäi toteuttamatta, kun 1970-luvun alussa herättiin uhanalaisen Päijänteen suurjärvimaiseman suojelutarpeeseen ja Päijät-Hämeen seutukaavaliitto alkoi suunnitella 1971 alkaen Kelvenneen ympäristöön kansallispuistoa. Päijänteen kansallispuisto, jonka keskeinen osa Kelvenneen ainutlaatuinen harjusaari on, perustettiin 1993.
Lähteet:
Kantola, Arto (2023): Päijänne : koko tarina
Karvinen, Tea (2022): Kansallispuistot : Maamme luonnon helmet
Päättötodistusta voisi tiedustella koulun kunnan arkistosta tai Kansallisarkistosta (https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot). Koulusta luultavasti riippuu, missä sen arkistoja säilytetään tai onko niitä säilynyt lainkaan. Osoitteesta http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut löytyy tietoa kouluihin liittyvistä arkistoista.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä, 1. osa (Swannin tie) on suomennettu ensimmäisen kerran vuonna 1968. Samana vuonna kirjasta on otettu jo toinen painos. Suomentajina olivat Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen.
Vuonna 1972 on sama kirja ilmestynyt erikoispainoksena Ex libris -kirjasarjassa ja vuonna 1975 Delfiinikirjat-sarjassa pokkariversiona. 1984 kirjasta on otettu 3.p. Suomentajina näissä kaikissa ovat Peltonen ja Nurminen.
Vuonna 1977 on ilmestynyt Kadonnutta aikaa etsimässä sarjan toinen osa, jonka alaotsikko on Swannin tie kuten 1. osankin. Swannin tie jakautuu näihin kahteen osaan, joista ensimmäisen nimi on Combray ja toisen Swannin rakkaus : Paikannimet: nimi.
Etsimäsi kirja on varmaankin seuraava:
Wallstein, Bärbel
Nukkumatin unihiekka vaarassa
(Kansankulttuuri,1979)
Kirjan kuvissa seikkailee Pikku Kakkosen tuttu Nukkumatti.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirja on sijoitettu lastenosaston varastoon. Varastokirjoja saa myös lainaksi.
