Edgar Reitzin Kotiseutu (Heimat) -sarjaa ei ole toistaiseksi julkaistu Suomessa DVD:llä. Se on kuitenkin tilattavissa ulkomaisista nettikaupoista ilman suomenkielistä tekstitystä.
Seinäjoen kirjasto kuuluu nykyään Etelä-Pohjanmaan kirjastojen Eepos-kirjastokimppaan. Vanha Seitti-kortti kelpaa kuitenkin edelleen. PIN-koodin saat kirjastosta, voit käydä missä tahansa Seinäjoen kirjastossa sen kysymässä. Puhelimitse ja sähköpostitse PIN-koodia ei anneta.
Pääset katsomaan Kirjastokinon elokuvia, kun valitset kirjastoksi Eepos-kirjastot. Kirjastokortin tunnus on viivakoodin alapuolella oleva numerosarja ja PIN-koodi nelinumeroinen salasana, jonka saat kirjastosta. Samoilla tunnuksilla voit kirjautua verkkokirjastoomme https://eepos.finna.fi/. Voit lainata mm. kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Myös perinteisten lainojen uusiminen ja varausten teko onnistuu siellä samoilla tunnuksilla.
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Koordinaattori on "henkilö, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen prosessin eri vaiheita siten, että prosessi etenee asianmukaisesti ja aikataulussaan."
"Koordinaattori on yleisnimitys henkilölle, joka koordinoi tiettyjä asioita yrityksessä jotka liittyvät pääasiassa asioiden järjestämiseen, aikatauluttamiseen, kokousten valmistelu ja muun samankaltaiset tehtävät. [--] Koordinaattorin tehtäviä voivat olla esimerkiksi arviointien ja kokousten valmistelu ja järjestäminen, projektien valmistelu ja suunnittelu ja yleensäkin erilaisista asioista koostuvien kokonaisuuksien hallintaa."
Espoon kaupungin nimistösivulla kerrotaan Lugnetista seuraavasti:
Alueen nimi tulee suoraan vanhainkodin nimestä Lugnet, jolla on oletettavasti haluttu ilmentää paikan ja myös vanhuuden rauhallisuutta. Ruotsin sana ”lugn” merkitsee substantiivina rauhaa ja levollisuutta.
Tämän perusteella ääntäisin siis paikannimen bussin kuuluttajan tavalla.
Kirjoja murrosiästä ja sen tuomista muutoksista on paljon, mutta valitettavan vähän tälle ikäluokalle suunnattuja. Hieman vanhemmille löytyy kyllä useita kirjoja.
Tässä muutama, jotka voisivat soveltua 10-vuotiaalle
Linkki Helmet -- Mitä kummaa minussa tapahtuu? / suomentanut Anne Ali-Raatikainen
Linkki Helmet -- Poikien jutut / C. A. Plaisted ; kuvittanut Chris Dickason ; suomentanut Osmo Ryytty
Linkki Helmet -- 100% minä / [kirjoittaneet ja toimittaneet: Elinor Greenwood ja Alexander Cox ; suomentaja: Heli Naski]
Valitettavasti Judith Kerrin lastenkirjaa The Tiger Who Came to Tea (1968) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.harpercollins.com.au/search-results/?keyword=The+Tiger+Who+Came+to+Tea
Syyskuussa 2022 julkaistu Tapio Kuusiston ja Ulla Virtasen kirjoittama Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkeli antaa varsin selvästi ymmärtää, että yksityisen kulutuksen merkitys Suomen talouden kasvun tärkeänä lähteenä on ollut varsin merkittävä jo pitkään. Yksityisen kulutuksen kehitys on myös merkittävä tekijä ennakoitaessa talouskehityksen suuntaa.
Jos tähän on uskominen, shoppailu ei vain pidä Suomen taloutta kunnossa, vaan suorastaan siivittää maan talouden kasvua.
Poikkeuksellisella hintojen nousulla monia vaikutuksia: kurjistaa kotitalouksien tilannetta ja hämärtää talouden näkymää | Tieto&trendit (stat.fi)
Kyseessä ovat sanat Kalevi Katajan säveltämään ja sanoittamaan tangoon Satu (1940). https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4810399?sid=4875123753
Sarjan lopputeksteissä :
Musiikki - Pedro Hietanen
Muusikot
Pedro Hietanen - piano, harmonikka, celasta
Ape Anttila - kontrabasso
Riikka Lampinen - sello
Sami Koskela - lyömäsoittimet
Jukka Harju - käyrätorvi
Mikko Pettinen - trumpetti
Timo Paasonen - trumpetti
Markku Veijonsuo - vetopasuuna
Mikko Mustonen - tuuba
Lähde: https://areena.yle.fi/1-4151326
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy...
Murakka on murresana, joka tarkoittaa mureaa. Sanaa on käytetty juuri esimerkiksi perunoista, leivästä tai leivonnaisista, mutta myös vaikkapa mullasta tai savesta.
Sanaa ovat käyttäneet myös mm. Juhani Aho ("Ei näyttänyt vaikealta tuon pehmoisen, murakan maan penkominen", Minkä mitäkin Tyrolista , 1908) ja Joel Lehtonen kertoessaan, että Putkinotkon perunat ovat murakoita.
Nykysuomen sanakirja 2 (WSOY, 1980)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/579436?term=murakka&page=4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/942224?term=murakka&page=23
https://korp.csc.fi/#/lang=fi
Torstaina 26.3.1972 kirjoitetussa ylioppilastutkinnon toisessa äidinkielenkokeessa yksi aiheista oli mainitsemasi Itsekkyys ja terve itsetunto. 16.3. kirjoitettiin ensimmäinen tuon kevään ensimmäinen ylioppilasaine.
HS/Aikakone
Kiitos anteliaasta tarjouksestanne.
Kaikkia kokoelmaan kuuluvia osia emme varmaan voi ottaa käyttömme, koska esim. videoaineisto tarvitsee lainausluvan, joka yleensä liittyy tiettyyn kappaleeseen videota.
Voit kuitenkin tuoda aineiston katsottavaksi, jos saamme jakaa "ylimääräiset" kierrätykseen.
Katastrofaalisesti päättyneitä naparetkiä on ollut useita, esimerkiksi:
- Sir John Franklinin tutkimusretki 1845 https://en.wikipedia.org/wiki/Franklin%27s_lost_expedition
- kaksi Ziegler-retkeä https://www.nationalgeographic.com/culture/article/national-geographic-…
- lisää epäonnistuneita naparetkiä https://history.howstuffworks.com/historical-events/5-polar-expeditions…
Kirjoja naparetkistä tai muista arktiselle alueelle suuntautuneista tutkimus- tai löytöretkistä:
Alexander, Caroline: Endurance - Shackletonin legendaarinen Antarktiksen retki
Chazournes, Yves de: Arctica - Löytöretket maailman navoille
Haddelsey, Stephen: Icy graves - Exploration and death in the Antarctic
Herbert, Kari: Etelänapaa...
Esimerkiksi vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä sotapalvelukelpoisuusluokkien määritelmät ovat seuraavat:A I luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat ensimmäisen luokan asemiehet,A II luokka: Aseelliseen rintamapalveluun kelpaavat toisen luokan asemiehet,B I luokka: Apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaavat ensimmäisen luokan apupalvelumiehet,B II luokka: Vain tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaavat toisen luokan apupalvelumiehet,E luokka: Tarkastustilaisuudessa palveluun kelpaamattomiksi todetut, mutta määrääajan kuluttua uudelleen tarkastettaviksi määritetyt,D luokka: Ainiaaksi kaikenlaiseen palveluun kelpaamattomat, asevelvollisuuden suorittamisesta kokonaan vapautettavat, jaC luokka: Rauhan aikana palvelusta...
"Iitin Tiltu" -lauluun on olemassa useita erilaisia sanoituksia, esimerkiksi Satu Nummila käsittelee kirjoituksessaan laulun kahtatoista versiota. Laulun alkuperäistä sanoittajaa ja säveltäjää ei tiedetä ja myös melodiasta on olemassa erilaisia versioita. Tätä Arvo Jorman levyttämää sanoitusta en löytänyt mistään kirjoitettuna. On mahdollista, että sanat ovat jossain julkaisussa, mutta alkusanojen perusteella en niitä löytänyt. Jos julkaisun tietoihin ei ole laitettu alkusanoja eikä tekijätietoja, tiettyä versiota ei pysty luotettavasti etsimään kirjastojen tietokannoista.
Arvo Jorman esitys on kuunneltavissa YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=xqc1D7JH9t0
Lähde:
Nummila, Satu: Teksteistä rakentuva Tiltu...
Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan aiempaa...
