"manspread" on suomeksi "äijähaara", viittaa miesten tapaan istua julkisessa liikennevälineessä jalat levällään tilaa vieden. Sen vastapari on "shebagging", naisten tapa viedä tilaa kantamuksillaan ja laukuillaan, jotka asetetaan viereiselle istuimelle, jotta siihen ei istuisi kukaan muu. Sille ei liene suomenkielistä vastinetta.
"mansplain" tarkoittaa alentuvaa, kaikkitietävää tapaa selittää asioita. Alkuosa "man" (mies) perustuu ajatukselle, että tällainen käytös hyväksytään helposti miehiltä. Suomeksi se on "miesselittäminen".
Kuvailemasi hypoteettinen tilanne koskisi varmasti myös muita tuotantoeläimiä eikä pelkästään lehmiä. Vegaaniliiton sivuilla Usein kysytyt kysymykset -osiossa kysymykseen "mitä eläimille tehdään/tehtäisiin jos niitä ei syötäisi?" on vastattu näin: "Tuotannossa olevia eläimiä on paljon, koska niitä lisäännytetään jatkuvasti suuria määriä vastaamaan eläinkunnan tuotteiden kysyntään. Eläinten määrää voitaisiin vähentää lopettamalla eläinten pakotettu lisääntyminen." Vastauksessa ei kuitenkaan pohdita asiaa tämän tarkemmin. Vegaaniliitto kehottaa ottamaan yhteyttä, jos jokin asia askarruttaa.Vegaaniasiaa on käsitelty Suomen mittakaavassa, vaikkakaan ei kovin syvällisesti, Ylen nettiartikkelissa Tervetuloa vegaani-Suomeen. Luonnonvarakeskuksen...
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Muinaisnorjaan liittyvää kirjallisuutta löydät parhaiten Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista - voit itse katsella heidän aineistotietokannastaan osoitteesta http://helka.csc.fi/ teoksia asiasanahaulla muinaisnorja. Kiinnostavia teoksia voit pyytää kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Myös Turun yliopiston kirjaston aineistohaku http://volter.csc.fi/ antaa muutaman viitteen asiasanalla muinaisnorja, mutta teokset eivät näytä käsittelevän niinkään kielioppi- taikka ääntämisasioita.
Ehkä näistä Internetsivuistakin voisi olla sinulle hyötyä: http://hem.passagen.se/peter9/gram/
Voit myös itse koittaa hakea lisätietoa hakupalveluilla, esim. Googlella http://www.google.com sanalla "Old Norse"
Saimme vastauksen Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelijalta.
Isoisänsillan nimi on vahvistunut asemakaavassa vuonna 2009. Nimi on nimistötoimikunnan esitys vuodelta 2007. Nimen perusteluissa on mainittu, että nimi on annettu Mustikkamaalla sijaitsevan Isoisänniemen mukaan. Silta siis johtaa Isoisänniemeen, eli nimi johtuu siitä.
Isoisänniemen nimen virallisesta käyttöönotosta on tehty päätös vuonna 1969, mutta nimi on ilmeisesti tätäkin vanhempi, sillä perusteluteksti kuuluu: "Paikallisessa käytössä ennestään." Ainakin vuoden 1964 kartalla se jo on merkittynä niemen nimeksi.
Tämän tarkempaa tietoa ei valitettavasti löydy. Joku todellinen isoisä lienee nimen takana. Melko todennäköisesti niemen nimi on alun...
Ikävä kyllä emme löytäneet Tolosen keikoista ennakkomainintaa mistään. keikkoja ei ehkä ole vielä sovittu.Voit kuitenkin seurata alla olevaa sivustoa. Toivottavasti sinne pian ilmestyy jo keikkatiedot.
http://meteli.mobi/artisti/15
Mikäli tarkoitat kaukolainausta Sibelius-Akatemiasta, voit tehdä kaukolainapyynnön Vaskin sivulta https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana kohdasta Kaukolainat ja sitten "Kaukopalvelutilaus".
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, ja sen avulla voit hyödyntää koko kirjastoverkkoa. Jos missään Vaski-kirjastossa ei ole haluamaasi teosta, se voidaan tilata muualta kaukopalvelun kautta. Kaukolainat ovat maksullisia. Kirjastot perivät kaukolainoista lähettävien kirjastojen maksujen lisäksi tilausmaksun (4 €).
Termillä kirjastoahdistus voidaan kuvata monenlaisia kirjastoon liittyviä negatiivisia tuntemuksia.Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden (2/2019) pääkirjoituksessa Johanna Lahikainen liittää termin tilanteisiin, joissa asiakas tuntee, ettei osaa toimia oikein kirjastossa. Asiakas saattaa esimerkiksi ajatella, ettei osaa käyttää kirjaston laitteita, etsiä haluamaansa aineistoa, tai että hän on kysymyksiä esittäessään häiriöksi henkilökunnalle. Lisäksi kirjasto saattaa tuntua pelottavalta, sokkelon kaltaiselta paikalta, jossa vain eksyy. Tällaisia tuntemuksia voi hyvin kutsua kirjastoahdistukseksi. Kirjaston henkilökunnan tulisikin pitää huoli, että kirjastoissa vallitsee avoin ja ystävällinen ilmapiiri.Alex Nunes kirjoittaa...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen...
Elämäkertakirja, josta Mosku elokuva tehtiin on saatavissa kirjakaupoista. Kirjan tiedot:
Kännö, Sakari: Mosku, WSOY 2002. ISBN 951-0-27328-7
Toinen kaunokirjallisuuden luokassa oleva teos on myös
kirjakaupoissa:
Hihnavaara, Lauri: Luiron laulu, WSOY 2002. ISBN 951-0-27549-2
On olemassa myös Korhonen, Teppo: Moskun talo, Sodankylän Alaponkun pihapiiri ja sen kunnostus 1997-1998.Helsinki, Museovirasto, Rakennushistorian osasto, 2001.
Lapin kirjastojen Aurora-tietokannasta http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2 löytyy useita artikkeliviitteitä asiasanalla
Mosku sekä viittaus mm. K. M. Walleniuksen romaaniin: Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä sekä neljä muuta tarinaa.
Kirja on Robert Piercen Tuulinen päivä, suomalainen teksti Marjatta Kurenniemi. Kustantaja Tammi 1970.
Lastenkirjainstituutin tietokanta kuvailee teosta näin:
"Pekka tekee pienen taian ennen kuin lähtee ongelle. Kaunis kesäpäivä muuttuu kuitenkin liian tuuliseksi ja Pekan täytyy rakentaa itselleen tuulensuoja. Laatikkomajastaan hän näkee miten tuuli pyörittelee erilaisia esineitä (mm. sateenvarjo, fiikus, kaappikello, nuojatuoli...). Pekka tekee kalahaavistaan tuulipyydyksen - johon lopulta taian ansiosta onnistuu nappaamaan myös kalan! - Värikuvat valkoisella pohjalla, niukka runomuotoinen teksti. - Kansi sininen; kuvassa Pekan haavissa on kissa, muita eläimiä ja esineitä lentelee ympärillä."
Kyseisiä henkilöitä yhdistää pian elokuvan muodossa ajankohtaiseksi tuleva asia,
eli he kaikki olivat läsnä 20.7.1944 tapahtuneessa Hitlerin salamurhayrityksessä -
osa menehtyi, osa haavoittui. Herrojen virkanimikkeiden suomenkieliset vastineet
löytyivät yhdistelemällä tietoja muutamasta eri lähteestä. Tässä yhdenlaiset
suomalaiset vastineet:
Kenraali Heusinger: Pääesikunnan (OKW) operatiivisen osaston päällikkö (ja
pääesikunnan päällikön sijainen)
Kenraali Korten: Ilmavoimien (Luftwaffe) esikuntapäällikkö.
Eversti Brandt: Esikuntaupseeri, kenr.Heusingerin apulainen.
Kenraali Bodenschatz: Hermann Göringin yhteysupseeri Hitlerin päämajassa
Kenraali Schmundt: Asevoimien (Wehrmacht) henkilöstöpäällikkö
Everstiluutnantti Borgmann:...
Matti Johannes Koivulta on tähän mennessä julkaistu seuraavat laulunuotinnokset:
"80-luvun lapset" kokoelmassa Hits: Suomipopin sankarimiehet (F-Kustannus, 2013)
"Jos muutat mielesi" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 3 (F-Kustannus, 2014)
"Tyhjäksi jätetty" kokoelmassa Pop tänään. Vol. 4 (F-Kustannus, 2015)
"Lupaa ettet lähde koskaan" kokoelmassa SuomiLOVE: laulukirja (F-Kustannus, 2015)
Kyseessä on todennäköisesti Elsa Beskowin kuvakirja Kukkaisjuhla vuodelta 1914, joka on ilmestynyt suomeksi 1985. Juhannusaattona pikku Liisa pääsee mukaan kukkien juhliin ja toden totta paikalle saapuvat villikukkien ja vihannesten lisäksi myös rikkaruohot.
Kirjasampo-tietokannassa kerrotaan Merja Jalon kotipaikan olevan Turku.
Lähde:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
Yhden kaupungin sisällä kirjan siirtämisessä menee päivästä kahteen. Toisesta kaupungista toiseen menee arviolta kolme tai neljä päivää. Lähikirjastoista kirjat saattavat mennä isompiin kirjastoihin, joten joskus siirrossa voi mennä pitempäänkin.
Tutkimieni kirja- ja verkkolähteiden perusteella vaikuttaa siltä, että intialaiset Visha Kanyat ovat mitä todennäköisimmin pelkkiä kauhutarinoita. Täysin vailla totuuspohjaa myyttiset "myrkylliset naiset" eivät kuitenkaan ole. Ne liittyvät Pontoksen kuninkaan Mithridates VI:n mukaan mithridatismiksi nimettyyn ilmiöön: Mithridates nautti myrkyllisiä aineita tullakseen immuuniksi mahdollisten salamurhaajien myrkytysyrityksille.
Mithridateen menetelmällä on todella mahdollista lisätä immuniteettia myrkkyjä vastaan. Maineikas esimerkki omalta ajaltamme on vuonna 2011 100-vuotiaana kuollut amerikkalainen herpetologi Bill Haast, joka vuodesta 1948 alkaen rokotti itseään koko ajan kasvavin kobranmyrkkyannoksin ja...
Etsitty runo on Kirsi Kunnaksen Herra M. vuonna 1991 julkaistusta kokoelmasta Tiitiäisen pippurimylly. Yksi sen säkeistöistä kuuluu seuraavasti: "M. putosi päistikkaa / ilman mitään kikkaa / ja nyt M. vain hikkaa / hikkaa ja hikkaa."
