Pia Partasen tuotannosta voit löytää lisää levytietokanta Discogista. Partasen profiilissa mainitaan hänen olleen useamman artistin sanoittajana ja jopa yhdessä yhtyeessä taustalaulajana. Tässä linkki Partasen profiiliin Discogsissa; https://www.discogs.com/artist/2689860-Pia-Partanen
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Yksittäisen sanan ensimmäistä käyttökertaa harvemmin pystytään varmistamaan, yleensä voidaan vain karkeasti todeta, ettei sitä ja sitä vuotta aikaisemmin ole löytynyt merkkejä. Itse en ole tätä ilmaisua "sessari" aiemmin kuullut, eikä sitä löydy myöskään Kielitoimiston verkkosanakirjasta, mutta kylläkin Urbaanisanakirjasta. Veikkaisin, että termi on puhdas 2000-luvun ilmaisu ja käytössä lähinnä nuorison keskuudessa. Googlaamalla tulee alle 30 000 osumaa, mikä myös viittaa siihen, että ilmaisu on varsin nuori.
Heikki Poroila
Hei,
Kiitos kysymyksestä. Kollegojen kanssa saimme kasaan seuraavalaisen listauksen: Hunter S. Thompson, John Updike, John Kennedy Toole, E. L. Doctorow, Richard Moore, Roddy Doyle, Roald Dahl, George Saunders, Cormac McCarthy, Haruki Murakami, Philip K. Dick, Don DeLillo.
Osassa vonnegutmaista yhteiskunnallista satiiria ja huumoria, osassa irvingmäistä hieman hyvällä tavalla vinksahtanutta outoutta.
Toivottavasti näiltä kirjailijoilta löytyy sopivaa luettavaa.
"Hyvinvointivaltio" on yhteiskunnallinen käsite, jolle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää tai mittaria. Yleensä sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, jonka toimintaa ohjaaviin säädöksiin (perustuslaki) on kirjattu kansalaisten tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys, jossa valtiovalta on riittävän vahva ja hyväksytty jakamaan aineellista hyvinvointia kaikille kansalaisille ja jossa sosiaaliturva ulottuu kaikkiin yhteiskunnan jäseniin.
On ymmärrettävä, että "hyvinvointi" ei näissä yhteyksissä tarkoita yksilön subjektiivisesti kokemaa hyvää elämää vaan eräänlaista yhteiskunnallista miniminormistoa, jota pidetään edellytyksenä yksilöllisen hyvinvoinnin kokemuksille. Erilaisten hyvinvointia mittaavien tutkimusten perusteella paras hyvinvointi...
Kirjastolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta skannata tekijänoikeuden suojaamaa kuvakirjaa. Kuvakirjaa itsessään saa näyttää vapaasti, mutta skannaaminen tarkoittaa kopioimista, joka on sallittua vain yksityiseen käyttöön ilman lupaa.
Ilman lupaa skannatun eli kopioidun kuvan käyttö millä tavalla tahansa on tekijänoikeuslain vastaista. Skannattua kuvaa ei siis saa näyttää satutunnilla eikä sitä saa laittaa jakeluun. Kaikki kirjastojen toiminta on ei-yksityistä, eikä siinä yhteydessä on merkitystä käytetyllä tekniikalla. Intra ja GoogleDrive ovat tässä suhteessa samassa asemassa eikä salasanoilla ole merkitystä, koska alkuperäinen toimi on jo ollut luvaton.
Kirjastosta voi toki löytyä niin vanha kuvakirja, että kuvien tekijän kuolemasta on...
Tähän tarkoitukseen sopisi varmaankin Sanna Pelliccionin Onni-pojan talviseikkailu (2018). Siinä Onni-poika perheineen matkustaa Lappiin ja tutustuu Neeta-tyttöön, joka tutustuttaa häntä saamelaiseen kulttuuriin.
Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen.
Lähde:
Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin:
"Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei!
Meidän myöskin tietänee, trallalallalei!
MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu!
Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei!
Tässä pikku talossa, trallalallalei!"
Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin:
"Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei,
lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei.
MA ja TI ja KE ja TO
PE ja LA ja sulo SU.
Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei,
tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa....
En löytänyt tuota jälkimmäistä suomennettuna, mutta Kouvolan kirjastoissa ei ole vuonna 2009 ilmestynyttä teosta Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009). Sen sijaan ensimmäisestä löytyy meidän kokoelmista kaksikin käännöstä. Teoksessa Valitsee sielu seuransa: EmilyDickinsonin runojen suomennoksia (1983) on sekä Sirkka Heiskanen- Mäkelän suomennos:
En ole kukaan - sinäkään
et ole? Sittenhän
meitä on kaksi: vaiti - muutoin
pois vain ajavat!
Typerä olla joku - julkkis-
lailla sammakon
alati laulaa nimeään
huviksi lammikon.
Ja kaarina Halosen suomennos:
Olen Ei-kukaan! Oletko
Ei-kukaan sinäkin?
Älä kerro, muuten ajavat maanpakoon kummankin!
Ikävää olla joku ja julistaa nimeään
kuin suolla...
Rohingyat ovat perinteisesti eläneet Myanmarissa, lähellä Bangladeshin rajaa sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa. Jatkuvien etnisten vainojen takia rohingyoita on kuitenkin pakolaisina monissa Myanmarin naapurimaissa. Kirkon ulkomaanavun kotisivuilla todetaan, että KUA tukee Myanmarissa maan sisäisissä konflikteissa kärsineiden tai maan sisäisiksi pakolaisiksi joutuneiden nuorten työllistämistä.
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/missa-tyoskentelemme/myanmar/
Tässä joitakin kirjavinkkejä.
Brunow-Ruola, Marjo: Terveisin Neiti ja Clara
Kertomus tyttöjen ystävyydestä 1940-luvulla.
Larmola, Maija: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Monosukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista, Jenkkikassi ja muita juttuja Kukkulan korttelista
Arkielämää ja lapsuutta 1920-50-luvuilla.
Levine, Karen: Hanan matkalaukku
Tosipohjainen, lapsille suunnattu tarina lasten kohtaloista holokaustin aikaan.
Moilanen, Paula: Keinuhevonen
1920-luvulla valmistetun keinuhevosen tarina vie vuoden 1945 kautta nykypäivään asti.
Morpurgo, Michael: Sotahevonen (alk. War horse)
Hevosen silmin kerrottu tarina ensimmäisestä maailmasodasta, rohkeudesta ja ystävyydestä.
Raustela, Lasse: Taivaansavut-sarja...
Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani (1909) ajoittuu Suomen historian merkittäväään ajanjaksoon, ensimmääisten eduskuntavaalien aikaan 1907. Vuoden 1906 lakiuudistus takasi äänioikeuden myös mm. naisille. Punainen viiva on ajankuvaus agitaattoreineen kaikkineen, mutta se voidaan nähdä myös Kiannon kannanottona tilanteeseen. Muuttuiko mikään tarpeeksi ensinkään? Teos nähdään köyhien Topin ja Riikan kautta..
Klassikoksi Puneaisen viivan tekee myuös teoksen rakenne, jossa karhu näyttelee osaansa.
Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
Opetushallituksen Opintopolku-portaaliin on koottu korkeakoulujen antamia tietoja koulutuksistaan. Sen mukaan oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon (maisteri) suoritusaika on 5 vuotta: https://opintopolku.fi/konfo/fi/koulutus/1.2.246.562.13.000000000000000….
Tilastotietoa tutkintojen suoritusajoista en onnistunut löytämään. Tilastokeskus (https://stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html) tilastoi koulutusasioita monin tavoin, mutta ei tältä kantilta.
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei voi lainata pelkästään kirjastokortin numeron kertomalla. Se johtuu siitä, että kirjastokortin numero saattaa joutua helposti vääriin käsiin, jolloin joku voisi käyttää väärinkäyttää numeroa lainaamalla kirjoja toisen kortille.
Sen sijaan varaukset voi lainata kuvallisella henkilöllisyystodistuksella, jos kirjastokortti on jäänyt kotiin. Henkilöllisyystodistuksen on oltava virallinen, eikä esimerkiksi opiskelijakortti tai muut epävirallinen todistus käy lainattaessa.
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Hei
En kykene vastaamaan kysymykseesi, mutta ELY-keskuksen Liikenteen palautepalvelu-sivustolta saat asian tuntijoiden vastauksen. Tässä linkki sinne https://palautevayla.fi/aspa
Äänikirjoja, eli kirjoja luettuna cd-levylle tai kasetille, on kaikkien kirjastojen kokoelmissa, isoissa kunnissa tietysti enemmän kuin pienissä. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen äänikirjaluettelon saa näkyviin Helmet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuruutuun äänikirjat ja valitsemalla Tarkenna hakua -painikkeesta aineistoksi esim. cd-levyt. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti äänikirjoja, ja saatavuus on varsin hyvä.
www.helmet.fi
Postin välityksellä äänikirjoja ei lainata. Periaatteessa lainaaja lainaa oman kuntansa kirjaston kokoelmasta. Kunnan oman kirjaston verkkokirjaston kautta voi hakea tietyn kunnan äänikirjat. Jos jokin äänikirja puuttuu omasta kirjastosta, se on mahdollista kaukolainata omaan...
Etsitty runo lienee Oiva Paloheimon Lapsen sydän, vaikka aivan sanatarkasti se ei kysymyksessä esitettyä vastaakaan:
- "Tänne, pohjaan sydämen,
äidinkuvan ihanan
hymys katse Jumalan."
---
Tuuli hiekan hajoittaa,
sydän äidin pitää saa."
Jeesus-lapsesta ja savilinnusta kertovasta vanhasta suomalaisesta legendasta on olemassa useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Esimerkiksi Savilinnut-niminen variantti löytyy Aatto Kaljusen, Briitta Karemon ja Taimi Metsikön Aapisesta (Valistus, 1959). Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja (WSOY, 1957) se esiintyy nimellä Luojan linnut. Kotikasvatuskeskuksen julkaisemassa kirjassa Vuorokeskusteluja (1922) sen on kuvaelmaksi muokannut Arvid Lydecken...
