Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
Kyseessä on 70-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ilmestynyt Maria Gripen Elvis-sarja, johon kuuluu viisi teosta. Sarjan suomensi Eila Kivikk'aho.Lisää kirjoista lukea esimerkiksi alla olevista linkeistä Kirjasampoon.Elvis ja auringonkukkaElvis! Elvis!Se "oikea" ElvisAika erikoinen ElvisElvis vain
Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen.
Lähde:
Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
Ainakin amerikkalaisten elokuvien kohdalla syynä oli usein se, että Yhdysvalloissa tehtiin aikoinaan vain tietty määrä filmikopioita levitystä varten. Suomi saattoi olla useimmiten tässä filmikopioiden jakelussa / kierrätyksessä vielä jälkijoukossa ja myös elokuvien tekstitys vei oman aikansa. Ennen digiaikaa Suomessa nähtiin siis monesti kierrätettyjä kopioita. Joskus taustalla saattoi olla sekin, että suomalainen levittäjä ei ollut tehnyt elokuvaan syystä tai toisesta levityssopimusta ensi-illan aikoihin. Sittemmin prosessien ja esitystekniikan kehittyessä ulkomaisiakin ensi-iltoja alettiin saada Suomeen nopeampaan tahtiin.
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa...
Kirjastokorttiin kuuluvan pin-koodin saat kirjastosta. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Alla lisää tietoa:
http://www.kajaani.fi/fi/palvelut/lainauspalvelut-ja-kirjastokortti
Kuvaus sopii Velma Wallisin teokseen Kaksi vanhaa naista (1994).
Lähteet
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8778
Kirja vieköön! -blogi: https://kirjaviekoon.blogspot.com/2016/09/velma-walis-kaksi-vanhaa-nais…
Molempien lehtien vuosikerrat ovat luettavissa Kansalliskirjastossa, yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.kansalliskirjasto.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston varastossa säilytetään Sotilasaikakauslehteä viisi vuotta.
Uusi Maailma vuosilta 1963-65 on myös varastoitu sinne, samoin lehden seuraaja UM. Uusi Maailma vuosilta 1972-77.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/
Sotilasaikakauslehden artikkeleita voi etsiä ARTOsta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta: http://finna.fi
Uusi Maailma -lehden artikkeleita ei ole indeksoitu artikkelitietokantoihin.
Wikipedian mukaan hyponymia tarkoittaa kielitieteessä sisältyvyyttä hierarkkisessa merkityksessä. Hyperonyymi on yläkäsite, hyponyymi on sen täsällisempi alaryhmä. Kaikki erilaiset hierarkkiset luokitusjärjestelmät ovat esimerkkejä hyponymiasta. Musiikissa esimerkiksi kirjastot käyttävät hyponymiaa, jossa yläkäsitteenä on populaarimusiikki, sen hyponyymejä eli populaarmusiikkiin sisältyviä alaryhmiä ovat esimerkiksi popmusiikki, jazz ja viihdemusiikki. Nämä puolestaan jakautuvat edelleen tarkempiin hyponyymeihin (popmusiikki -> rock ->-> heavy rock).
Kaikki hierarkkiset käsitteet ovat siten johonkin toiseen ryhmään nähden hyperonyymejä tai hyponyymejä. Ilmaisut "yläkäsite" ja "alakäsite" ovat suhteellisen hyviä suomenkielisiä...
Kalevala on sankarirunoutta, joten teoksessa viitataan usein todellisiin sekä myyttisiin aseisiin.
Martti Haavio kirjoittaa artikkelissaan ”Sota ja suomalainen sankarirunous” (Tiede ja ase 3 1935, s. 5-14), että miekka oli tärkein muinaissuomalainen ase. Myös Kalevalan sankareilla on miekka. Keihäs ja kilpi ovat Haavion mukaan harvinaisempia, kun taas jousi esiintyy aina salamurhaajan kädessä. Pitempiin siirtymiin sankari käytti joko hevosta tai laivaa.
Teoksessaan Suomalainen mytologia (WSOY 1967, s. 331-332) Martti Haavio valottaa myös suomalaisen tietäjän taisteluvarustusta. Tietäjällä oli päällään ylijumala Ukolta saatu asepuku, johon kuului rautapaita, kintaat, vyö sekä vyöhön liittyvä solki. Joskus tietäjän katsottiin...
Tartuffe ja Macbeth on kirjoitettu 1600-luvulla, joten kirjallisuusarvosteluja itse teoksista ei löydy. Sensijaan arvosteluja erilaisista näytelmäversioista löytyy ALEKSI -artikkelitietokannan (käytettävissä useimmissa kirjastoissa kautta Suomen) avulla. Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä (1998 : 51-52) on teatteriarvostelu Arto af Hällströmin Tartuffesta. Macbethin tulkintoja on arvioitu mm. Suomen Kuvalehdessä 1997:7 ja Teatteri - lehdessä 1997:2.
Kysymyksesi perusteella en tiedä kuinka paljon ja minkätasoista aineistoa tarvitset. Kyseisiä kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on tutkittu ja tulkittu runsaasti. Perustietoja suomen kielellä Molièrestä ja Tartuffesta löydät seuraavista: Shuck: Yleisen kirjallisuuden historia (osa 5) tai...
Linkki maailman runouteen -runotietokannan mukaan W. H. Audenin runon "The more loving one" on suomentanut Pentti Saaritsa. Runon suomenkielinen nimi on "Se joka rakastaa enemmän" ja se on julkaistu kirjassa "Salaperäinen seurue : runoja jotka tulivat ja jäivät" (WSOY, 1997, s. 38). Kirjan alussa on yksi Tuomas Anhavan suomentama runo, mutta muut runot ovat Pentti Saaritsan suomentamia.
Linkki maailman runouteen on käännösrunouden viitetietokanta, jota ylläpitää Lahden kaupunginkirjasto: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI
Kirjastossa saattaa olla hetkittäin kirjoja, joita lainataan vain vähän. Jos näin käy, kirjat siirretään varastokokoelmaan ja liiat kappaleet poistetaan. Monesti hieman vanhemmat kirjat joutuvat varastoon.Jos uusi kirja uhkaa jäädä hyllyyn, yritämme vinkata sitä. Silloin se usein lähteekin lainakiertoon. Myös erilaisia kirjanäyttelyitä pidetään usein ja niistä myös harvemmin lainassa käyvät kirjat löytävät uusia lukijoita.Joskus kirjat rikkoutuvat ja nuhrautuvat. Tällaiset kirjat jäävät usein hyllyyn, kunnes ne huomataan siivota poistoon.
Jos ajattelee mutka-sanaa sen kuvaannollisessa merkityksessä "vaikeus, vastus, pulma, hankaluus", tuon voisi tulkita niin, että käymme vaikeudesta toiseen vain huomataksemme, ettei vaikeus suinkaan aina johda voittoon. Ehkä tässä voisi halutessaan nähdä jopa jonkinlaisen viittauksen Suomen sotahistoriaan (talvi- ja jatkosota).
Mika Waltarin "Sinuhe egyptiläinen" on käännetty italiaksi. Painoksiakin on useampia. Voit pyytää tätä kirjaa kotipaikkasi kirjaston kautta kaukopalvelulainana. Kirja löytyy useampana kappaleena Helsingin kaupunginkirjastosta.TEKIJÄ Waltari, Mika, kirjoittajaTEOS Sinuhe l'Egiziano / Mika Waltari ; [traduzione di Maria Gallone]PAINOS 3. edizioneJulkaisutiedot Milano : BUR Rizzoli, 2012ULKOASU 538 sivua : karttoja ; 20 cm TEKIJÄ WALTARI, MIKA, kirjoittajaTEOS SINUHE L'EGIZIANO / MIKA WALTARIJulkaisutiedot RIZZOLI, 1950
Sopivia kirjoja, joissa olisi monivalintatehtäviä, ei meillä ole. Nuorten urheiluhyllyssä on kuitenkin useita teoksia, joissa teksti on pieninä annoksina ja kuvitus runsasta. Tässä muutama esimerkki:John Brewer: Urheilu 30 sekunnissaClive Gifford: Snoukkaamaan!Suuri urheilulajikirjaMundial: Iso futiskirjaMaali! Jalkapalloilija kirja
Könnin kelloista löytyy tietoa erityisesti Könnin suvun sivuilta , http://www.konninsuku.net/ , erityisesti kohdasta Könnin kellot http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html ja Kirjallisuus ja artikkeleita.
Teos pohjalaisesta kelloseppien suvusta:
Könnin suku, sukuhistoria ja sukuluettelo, toinen laitos
ensimmäisen v. 1949 julkaistun laitoksen pohjalta toimittanut Leena Rajala, o.s. Vähä-Koivisto
julkaisija Könnin suvun Oltermannikunta, Vaasa Oy 1988
Opinnäytetyö könninkelloista:
Räihä Jorma, Könnin valmistamat pöytä- ja taskukellot
Taidehistorian pro-gradu työ, Helsinki 1995
sekä kelloihin tai niiden valmistajiin liittyvät artikkelit:
Ahoniemi Veikko, Könnin mestarit, kellojen tuhattaiturit,
A & K. Antiikki, keräily ja Taide 1/2005...
Aloittelevalle opiskelijalle sopivat etenkin helppolukuiset kirjat, joissa on käytetty yksinkertaista kieltä. Myös vieraskieliseen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen kannattaa tutustua. Yleensä kieli on sitä yksinkertaisempaa, mitä nuoremmille lukijoille kirja on suunnattu. Vasta-alkaja voi lukea ensin vaikka satuja ja edetä vähitellen nuortenkirjallisuuteen.
Yläasteikäiselle opiskelijalle soveltuvat esimerkiksi Enid Blytonin Viisikko-kirjat tai Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes –seikkailut. Molempia on käännetty myös ruotsiksi. Ruotsalaisista nuortenkirjailijoista esimerkiksi Lena Lilleste on kirjoittanut nuorille suunnattuja salapoliisikertomuksia.
Helppolukuisten kirjojen puolelta löytyy esimerkiksi Patricia Highsmithin, Graham Greenen...
Kallionseinämillä nukkumiseen tarkoitetun teltan englanninkielinen nimi on portaledge. Suomenkieliset sivustot näyttävät tyytyvän niin ikään englanninkieliseen termiin, joten ilmeisesti portaledgelle ei ole kehitetty suomenkielistä vastinetta. Vaikuttaisi hieman, että portaledge ei ole ainoa varuste, jolta puuttuu suomenkielinen vastine:"Samaan aikaan huomaan portaledgen Re-Animatorilla, Washington Columnin jyrkimmällä reitillä."
Kiipeily 1/18.
yle.fi. Yksin keskellä pystysuoraa seinämää – suomalaismiehen henkeäsalpaava harrastus. 28.12.2015.
