Voisiko olla kyseessä Karhuniemi, Timo, Savua Saimaalla Karisto 1952., https://finna.fi/Record/heili.219902? Se on kirja, jossa pojat seikkailevat Saimaalla ja sen saarissa.
Espoon kaupunginkirjastolla ei ole mahdollisuutta ottaa vastaan sukututkimuskortteja. Todennäköisesti mikrokortit ovat kopioita arkistolähteistä ja jos tiedot ovat jo digitoitu, ei korttien säilyttämiseen ole tarvetta. Kortit saattavat kyllä kiinnostaa sukua.
Jos kortit kuitenkin tuntuvat arvokkailta, voi niitä tarjota Espoon kaupunginmuseolle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Maantieteellinen sijainti selittää kyseisen ilmiön:
Suomi sijaitsee maapallon länsivirtausten liikkuvien matalapaineiden alueella, mistä johtuu, että Suomessa tuulee tavallisimmin lounaasta, harvemmin koillisesta tai muista ilmansuunnista.
Sateiden syntyyn vaikuttaa Suomen sijainti pohjoisilla leveysasteilla kohdassa, jossa lännessä on suuri valtameri (Atlantti) ja idässä suuri manner (Euraasia).
Atlantin yläpuolella, Golf-virran tietämillä, kohtaavat arktisten seutujen kylmät ja eteläisten seutujen lämpimät ilmamassat. Kun ne kohtaavat sopivassa yläilmakehän virtauksessa, syntyvät useimmat Suomen yli kulkevat, sadetta tuovat matalapaineet. Atlantti puolestaan takaa sen, että kosteutta riittää.
Hyvää luettavaa aiheesta:
Paasonen, Seija:...
Rhamnus-sukuiset kasvit ovat orapaatsamia. Orapaatsamat ovat lehtensä karistavia tai ainavihantia pensaita tai pienehköjä puita. Tähän sukuun kuuluu n. 110 lajia, joita kasvaa lähes kaikkialla maapallolla lukuunottamatta Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimpia osia, Etelä-Amerikan eteläisintä kärkeä ja Polynesiaa ja Australiaa. Euroopassa kasvaa toistakymmentä lajia, joista useimmat Välimeren alueella.
Rhamnus prinoides on Afrikassa tavattava laji. Sillä - kuten useimmilla Rhamnus-sukuun kuuluvilla lajeilla - ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.
Kustantajantunnus voi olla jopa 7 merkkiä pitkä, joskin Suomessa kustantajantunnuksen maksimi on 5 merkkiä. Pitkän tunnuksen kustantajat ovat pieniä kustantajia, joilla ei ole tarvetta saada suuria määriä julkaisuntunnuksia. Suurilla kustantajilla on puolestaan lyhyt tunnus.
Julkaisun (kirjan) tunnus voi olla 1-7 merkkiä pitkä, joten yhden kustantajan käytettävissä olevien numeroiden määrä vaihtelee kymmenestä kymmeneen miljoonaan.
Suomessa otettiin vuonna 1989 käyttöön maan 951-tunnuksen rinnalle tunnus 952, koska koska pienten ja keskisuurten kustantajien ISBN-tunnukset loppuivat. Nykyisten ISBN-tunnusten rajat tulevat silti vastaaan ennemmin tai myöhemmin, eli ISBN-järjestelmää on uusittava lähiaikoina. Alla olevasta linkistä saat...
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yleisten kirjastojen toimintaa säätelee Laki yleisistä kirjastoista, joka löytyy Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161492. Kovin tarkasti laissa ei määritetä kirjaston hankinnoista, mutta siinä määrätään kirjaston tehtäväksi ”ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa” (6 §). Tiettyjä teoksia ei siis suoraan vaadita hankittaviksi, mutta kokoelmassa pitää selvästikin olla riittävästi erilaista aineistoa eri aiheista ja eri näkökulmista, jotta se olisi monipuolinen. Uudistumisen vaatimus edellyttää, että kokoelmaan hankitaan koko ajan lisää teoksia ja luonnollisesti poistetaan vanhoja.
Helsingin kaupunginkirjaston budjetissa on vuosittain tietty rahasumma varattuna aineistohankintoihin. Osa rahasta...
Runo, tai ehkä pikemminkin aforismi löytyy Tommy Tabermannin ja Jussi T. Kosken yhteisestä kirjasta Kuinka olla sivulta 108. Kirjaan on koottu eri henkilöiden aforismeja tai ajatuksia. Osassa on mainittu tekijä, ja oletettavasti ne , joissa tekijää ei mainita, ovat Tabermannin tai Kosken kirjoittamia.
Tämä runo on sävelletty useammankin kerran. Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan sen ovat säveltäneet Martti Hela nimellä Aamukahvin ääressä (löytyy ainakin julkaisusta Koululaulusikermiä / Martti Hela), Alla Kouru samoin nimellä Aamukahvin ääressä (julkaisu Huppista hei ...! : lastenlauluja / Alla Kouru), Aarno Raninen nimellä Kukko ja kana (julkaisuissa Lystit lastenlaulut ja Lastenkonsertti : suomalaisia lastenlauluja) ja Tauno Kukko nimellä Kukko ja kana aamukahvilla (julkaisussa Komeljantti elefantti : eläintarinoita lauluin ja kuvin / [säv.] Tauno Kukko). Esa Helasvuon nimellä löytyy videotallenne vuodelta 1998 ( Salossa soi - Pikkupääskyt ja laulurastaat. 1998 Finaali. - Helsinki : YLE1 Lasten ja...
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Näin vähäisin johtolangoin esityksen nimeä on tosiaan hankala lähteä etsimään. Ellei nyt sitten jollekin lukijallemme pälkähdä mieleen mistä ohjelmasta voisi olla kyse.
Elonetin hakutoimintojen avulla voi yrittää. Haku "televisioteatteri" antaa vajaa 200 tulosta. https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=televisioteatteri&type=A…; (Hakua voi tarkentaa rajaamalla sen esimerkiksi vuosikymmenille 1970-1980.)
Hakusana "teatteri" antaa sitten jo turhankin suuren määrän tuloksia https://elonet.finna.fi/Search/Results?lookfor=teatteri&type=AllFields&…; Silloin voit erikseen klikkailla haun ylälaidan Katso myös -laatikon antamia teatterivaihtoehtoja.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta...
Kasvit eivät tunne kipua samalla tavalla kuin eläimet, joilla on keskushermosto ja aistit. Kasvit eivät siis ole tietoisia kivusta, mutta ne reagoivat vahvasti ärsykkeisiin ja haitallisiin olosuhteisiin. Lähde: https://www.aka.fi/tietysti/kysy-tieteesta/tunteeko-kasvi-kipua-voiko-kasvi-masentua/
Tammen kultaiset kirjat -sarjaan kuuluu kaksi kuvakirjaa, joissa kuvaillut tuntomerkit yhdistyvät: Esther Wilkin: Vauva kulta sekä Lois Meyer: Tiinan uusi nukke.
Jos kumpikaan näistä ei tule kysymykseen, ehdotan Laura Voipion kuvakirjaa Kerttulin onnennukke (1992), kuvitus Matti Kota. Jouluaiheisessa tarinassa Kerttuli saa nukketohtorilta palkkioksi nuken pelastettuaan pikkuisen hiiren. Toisena vaihtoehtona tarjoan Hannu Mäkelän lastenromaania Satu tytöstä joka etsi onnea (1983), kuvitus Kaarina Kaila. Tarinan päähenkilö on posliininukke.
Ensimmäinen suomalainen satelliitti Aalto-1 lähetettiin avaruuteen vuonna 2017, kertoo Suomi 100 -satelliittiprojektin verkkosivu. Itse Suomi 100 -satelliitti pääsi lähtemään vasta vuonna 2018. Nämäkin satelliitit on viety avaruuteen yhteistyössä Intian ja Yhdysvaltojen kanssa. Suomella ei vielä ole omaa teknologiaa avaruuslentoja varten.
Tarkkoja rahasummia, mitä avaruuteen lähettäminen maksaa, ei ole helposti saatavissa mistään. Viittaankin vain englanninkieliseen Wikipedia-artikkeliin "NASA Advanced Space Transportation Program", jonka mukaan vajaan puolen kilon (amerikkalainen pauna = 454 g) massan lähettäminen kiertoradalle maksaisi nykystandardeilla 10 000 dollaria (yli 9000 euroa). Kun Aalto-1:n massa on pyöreästi 4 kg, tulisi sen...
Lainausjärjestelmä on tosiaan siitä ikävä, ettei kirjaa voi uusia, jos teoksesta on varaus, vaikka kirjaa olisi monta kappaletta hyllyssä. Järjestelmä vain on sellainen. Uusiminen onnistuu vasta sitten, kun yksi hyllyssä olevista kirjoista on otettu hyllystä ja käsitelty.
Varauksia yritetään kerätä mahdollisimman usein, jotta tällaisia tilanteita ei syntyisi usein, mutta esimerkiksi sunnuntaisin monien kirjastojen ollessa kiinni näin saattaa helposti käydä. Arkisin kirjastojen ollessa auki kannattaa vain odottaa jonkin aikaa ja koettaa uusimista uudelleen.
Mm. Helsingin kaupunginkirjastossa on suomennettu painos saksalaisesta Volgswagen Transporterin korjausoppaasta, joka käsittelee autoja mainitsemaltasi ajalta.
Teoksen muita tietoja:
Nimeke: VW Transporter korjausopas, 1981-1990 (dieselmallit), 1983-1993 (bensiinimallit)
Julkaisutiedot: Helsinki, Alfamer, 1995
ISBN: 951-9153-83-7
Kieli: fin
Alkuteoksen kieli: ger
Yleisiä tietoja: Saks. alkuteokset: VW Bus und Transporter/-Syncro 60/78/90/95/112 PS 10/82 to 8/90 ; VW Bus und Transporter with Diesel 50-70 PS 11/80 to 12/90.
Muut tekijät: Mauno, Esko
Helsingin luokka: 624.8
Selkänimeke: VW Transporter 1981-1990. - Opas kattaa 1.9- ja 2.1-litraisilla vesijäähdytteisillä bensiinimoottoreilla sekä 1.6.- ja 1.7-litraisilla dieselmoottoreilla...
Lähetin kysymyksen eteenpäin HSL:n (Helsingin seudun liikenteen) tiedotusyksikköön ja minulle vastattiin, että "Näytöt saavat tiedot eri tavalla riippuen mallista. Esimerkiksi mainitut pienet näytöt linjalla 550 saavat tiedon radiotaajuuden kautta tai mobiiliyhteydellä 3G/4G kautta. Osa näytöistä on kytketty myös kiinteään tietoliikenneyhteyteen etenkin terminaalialueilla."
HSL : yhteystiedot: Yhteystiedot | HSL organisaationa | HSL | HSL.fi
Tapulikaupungin kirjastossa ei ole mahdollista digitoida VHS-kasettia.
Helsingissä VHS-kasetin digitointi on mahdollista Pasilan ja Vuosaaren kirjastoissa ja keskustakirjasto Oodissa. Digitointi on mahdollista myös Tikkurilan kirjaston digipaja Dynamossa.
Voit varata itsellesi ajan digitointia varten Varaamossa.
https://varaamo.hel.fi/search?date=2021-10-05&purpose=photo-and-audio&s…+
Mahdollisesti kyseessä on Tsekkoslovakialainen animaatiosarja "Podivuhodné příběhy Šimona a Penelopky", jonka suomenkielinen nimi on "Haha-taikurin maa". Animaatiosarja on Jiří Tyllerin ohjaama ja julkaistu 1991. Animaatiosarjan suomalaisena jakelijana on toiminut Suomen Kunnallispalvelu.https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_147758?sid=4850469307Animaatiosarja pohjautuu Gerald Durrellin teokseen "The Talking Parcel" ja se sisältää 7 jaksoa. Onko kyseessä kuvaamasi pala-animaatio, en ikävä kyllä pysty tarkistamaan. En myöskään ole löytänyt kuvaa VHS:n kannesta. (Seuraavassa linkissä oleva kuva lienee kirjan kansi).https://www.fdb.cz/serial/podivuhodne-pribehy-simona-a-penelopky/popis-obsah/111366
Hautapaikan historiasta ja tapahtumista siihen liittyen tiedetään Vuolenkoskellakin hyvin vähän. Hautaan liittyviä kertomuksia kylläkin on liikkunut sukupolvelta toiselle jo pidemmän aikaa. Pekko, Arto Vuolenkosken vaiheilla II teoksesta löytyy kuva, jonka tekstissä lukee Vapaussodan aikoihin, vuonna 1918, surmattiin Vuolenkoskellakin sekä punaisia että valkoisia. Tämä surmattujen työläisten hauta sijaitsee urheilukentän lähellä.
