Ruotsalaisia on varmasti yhtä monenlaisia kuin kaikkien muidenkin maiden kansalaisia, mutta ainakin Ylen oppiminen -sivustolta löytyy tietoa ruotsalaisuudesta, johon kuuluu runsaasti juhlapyhiä ja ruokaperinteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/02/abbaa-ja-anjovista-ruotsalaisi…
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kyllä myös Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? -niminen sarja, joissa käsitellään suomalaisten stereotypioita ruotsalaisista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/03/allottavan-onnellisia-diskutee…;
Kyseessä lienee tämän tyyppinen tekstiilispray? https://arkiveatelier.com/products/raikastava-tekstiilisuihke-steamery
Ryijyä pitää pääsääntöisesti huoltaa ja puhdistaa erittäin hellävaraisesti. Tekstiilisuihke sisältää säilöntäainetta ja hajusteita, joiden vaikutuksesta mm. ryijyn lankojen väreihin ei ole tietoa. Lisäksi suihke ei varsinaisesti puhdista tekstiiliä, vaan enemmänkin poistaa hajuja. Tuotetta ei kannattane suihkutella ainakaan vanhaan ja arvokkaaseen ryijyyn.
Ohjeita ryijyn puhdistamiseen: https://www.craftmuseum.fi/palvelut/konservointikeskus/konservointiohjeita-erilaisille-tekstiileille/ryijy-ja-sen-hoitaminen-0
Menetystä, häviötä tai perikatoa merkitsevällä hukka-sanalla on vasteita useimmissa lähisukukielissä (karjalan hukka, viron hukk). Etäsukukielten vasteet ovat epävarmempia. Sanavartalo saattaa olla germaanista perää.
Sekä suomen itämurteissa että karjalan kielessä sana hukka on saanut susi-merkityksen ehkä siksi, että sitä on käytetty kiertoilmauksena vaarallisesta tuhoisasta eläimestä.
Suomen kirjakielessä hukka-sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Helsingin kadunnimet 1 -julkaisussa kerrotaan, että Jakomäen alueen nimi on muodostettu vanhasta, jo 1760-luvulta tunnetusta paikannimestä Jacobacka. Wikipediassa taas kerrotaan Maanmittaushallituksen arkistossa olevan merkinnän alueesta nimeltä 'Jacobacka' vuodelta 1692. Ensimmäinen karttamerkintä nimeltä mainiten on Ruotsi-Suomen isojaon ajalta 1775.Jos tieto Jakobacka nimisestä paikasta vuodelta 1692 pitää paikkansa, niin nimi on ollut olemassa jo ennen isojakoa tai myöhäisempää uusjakoa.Jakomäenkallio on kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella, joten ehkä alueen jakava kallio on antanut paikalle nimen?Helsingin kadunnimet 1Jakomäki – WikipediaKaupunginosan historia - Koillisseura - Jakomäki-Suurmetsä
Wikipediasta löytyy hänestä aika paljon tietoa. Tässä linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Florence_Foster_Jenkins Lisää löydät esim tästä linkistä: http://vanha.hum.utu.fi/historia/kh/Arkisto/tapahtumat/juhlakirja/
Googlaamalla löytyy paljon englanninkielisiä linkkejä hänestä.
Olemme käyneet läpi useita oopperaa käsittelevää kirjoja mutta niistä ei valitettavasti ole löytynyt tietoja hänestä. Myöskään Sibelius-Akatemian kirjastosta ei tekemäni haun mukaan löydy tietoja hänestä. Musiikkilehdistäkään ei löytynyt artikkeleita hänestä. Ilmeisesti hänen työnsä erikoislaatuisuuden vuoksi maininnat rajoittuvat lähinnä Internetiin. Hänen levynsä The Glory (????)of the human voice sisältyy kirjaston kokoelmiin, halutessasi voit tarkistaa sen...
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle ”yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen”. Tekijä voi sitten solmia kustantamon kanssa kustannussopimuksen, jolla luovutetaan oikeus kirjan julkaisemiseen tietyssä muodossa (painettuna, äänikirjana, e-kirjana. Äänikirjat voidaan sopimuksessa myös sisällyttää osaksi sähköisten julkaisujen kategoriaa.
Joka tapauksessa äänikirjan tuottaminen edellyttää siis kustantajalta kirjailjan lupaa ja asianmukaista sopimusta. Poikkeuksena on Tekijänoikeuslain 17 § maininta "laitoksista, joilla on oikeus ääntä...
Helsingin Sanomia ei lainata kotiin missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä ilmeisesti kesäliitettä ole laitettu erikseen lainattavaksi. Useimmat kirjastot säilyttävät Helsingin Sanomia vain melko lyhyen ajan, mutta Pasilan kirjastossa niitä pidetään pysyvästi mikrofilmaukseen asti. Pasilan kirjastosta voisi siis kysyä liitettä kirjastossa luettavaksi tai itselle kopioitavaksi tai skannattavaksi.
Itäkeskuksen ja Pohjois-Haagan kirjastoissa Helsingin Sanomia säilytetään kuluva kuukausi ja kaksi edellistä kuukautta, joten sieltäkin olisi vielä mahdollista kysyä kesäliitettä. Muuten toukokuun lehdet ja luultavasti liitteet niiden mukana lienee jo poistettu kirjastoista.
Helsingin Sanomat löytyy myös ainoastaan kirjastossa...
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Manu on lyhennys Immanuelista tai Emmanuelista, voi olla myös Maunon kutsumamuoto. Immanuel taas on heprean Jumala on kanssamme ja Mauno muunnos latinan magnuksesta (suuri) tai Immanuelin lyhennys.
Jaana Tarma on tehnyt kaksi kissa-aiheista kirjaa, joissa on kolme erilaista juonta ja kolme erilaista loppua, sen mukaan, millaisia valintoja lukija tekee: Kolmen kohtalon katti (1998) ja Seitsemän meren kissa (1999). Molemmat sisältävät runsaasti runomuotoisia osuuksia. Olisikohan etsitty kirja jompikumpi näistä?
Huonekalujen pintakäsittelyä koskevia teoksia löydät helposti pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä Helmetistä http://www.helmet.fi Valitse sanahaku ja kirjoita laatikkoon seuraava lauseke: huonekalut and pintakäsittely
Saatavuustiedot saat esiin klikkaamalla kirjan nimeä.
Helmetistä löytyy myös yksi soitinten pintakäsittelyä käsittelevä teos: Nieminen, Rauno; Soitinten pintakäsittely : historiaa, vanhat sideaineet, sanasto Ikaalinen : Soitintutkimuskeskus, 1992. Teos on sekä Tikkurilan että Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilla.
Kirjoittamalla sanahaun laatikoon sanan soitinrakennus, löydät useita teoksia (156 viitettä), joista osassa todennäköisesti käsitellään myös soitinten viimeistelyä.
Internetistä löytyy tietoa...
Suomen ainoaksi punapapiksi mainittu Einar ja hänen vaimonsa Suoma (os. Fahler) osallistuivat aktiivisesti jo ennen sisällissotaa paikallisen työväenyhdistyksen toimintaan. Sisällissodan puhjettua Einar Rauhamäki toimi Ruotsinpyhtään punakaartin johtajana. Sodan jälkeen hän pakeni Ruotsin kautta Neuvosto-Venäjälle.
Puoliso Suoma joutui sodan jälkeen Hennalan vankileirille, josta hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankileirille ja armahdettiin myöhemmin. Kaksikymmentäluvun alussa hänen tiedetään muuttaneen Neuvostoliittoon. Pariskunnan elämästä on tietoja useissa eri teoksissa ja lehtiartikkeleissa. Alla tietoja niistä.
Lähteitä:
- Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 82 -83 (1992-1993). Hki 1994....
Kuten monen muun tradition kohdalla, ei näytä löytyvän selkeää syytä siitä, miksi Wienin filharmonikot soittavat aina Radetzky-marssin uudenvuodenkonsertin loppunumerona. Näin on tehty vuodesta 1946 asti, lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin se jätettiin soittamatta kunnioituksesta Intian valtameren tsunamin uhreja kohtaan. Sävellyksen sovitusta on muutettu hieman vuosien mittaan, mutta muuten sävellys on pitänyt paikkansa konsertissa.
Syitä sävellyksen toistuvaan soittamiseen voi arvailla. Ensinnäkin Radetzky-marssi on Johann Strauss vanhemman sävellys, ja uudenvuodenkonsertti on aina omistettu ennen kaikkea Straussin perheen musiikille. Toisekseen marssi on ollut yleisön suosikki ensiesityksestään. Se antaa yleisölle...
Liiallisen rasvan, energiamäärän tai suolan haittavaikutukset ovat erilaisia, ja niihin vaikuttavat myös mm. niiden määrä, laatu ja ihmisen muu ruokavalio. Ruokatieto-yhdistyksen sivuilla on paljon tietoa mm. eri ruoka-aineiden terveyshaitoista:
Rasvat | Ruokatieto Yhdistys
Sokeri ja suola | Ruokatieto Yhdistys
Energiaravintoaineet | Ruokatieto Yhdistys
Kyseessä voisi olla Frances Hodgson Burnettin lastenromaani Pikku prinsessa (A little princess). Siitä on ilmestynyt suomeksi useita painoksia, vanhimmat 1900-luvun alkupuolella ja uusin vuonna 2022.
Suomalaisilla kansallispuvuilla on internetissä oma tietokantansa osoitteessa http://www.kansallispuvut.fi. Puvut tarkkoine kuvineen esitellään maakunnittain ja paikkakunnittain. Ruotsalaisista puvuista löytyy myös runsaasti tietoa osoitteessa http://www.folkdrakt.se/. Muiden maiden pukuja esitellään muun muassa osoitteessa http://www.costumepage.org/tcpinfo3.html.
Hipeistä löytyy tietoa ainakin Marja Ala-Ketolan kirjasta "Hippejä, jippejä, beatnikkejä" (1985). Tutkija Jaana Lähteenmaa on kirjoittanut hoppareista teoksen "Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja (1991). Muita teoksia nuorisokulttuureista ja -muodista: Tolonen, Tarja: Nuorten kulttuurit koulussa (2001); Lähteenmaa, Jaana: Myöhäismoderni nuorisokulttuuri (2000); Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen (2001); Polhemus, Ted: Street style: from sidewalk to catwalk (1994) ja Style surfing: what to wear in the 3rd millennium (1996); Stadin nuoret (2000, Stefan Bremerin kokoama valokuvateos helsinkiläisistä nuorista 1950-1990 -luvuilla). Lisää materiaalia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta...
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään runon alkuperää tai tekijää.
Jos joku kysymyksen lukijoista tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
