Televisioviihteen monitoimimies Päiviö Pyysalo s. 1946 on hakeutunut alalle jo parikymppisenä, käytännössä heti ylioppilaaksi valmistuttuaan . Helsingin Sanomat haastatteli 60-vuotiasta Pyysaloa 1.6.2006 ja päivänsankari kertoi uransa alusta näin: "Vuoden 1966 alussa Yle oli laajentanut toimintaansa, ja tuli alueradiot. Olin tehnyt koulussa konventteja, ja Ylen aluepäällikkö Asko Kantola soitti minulle, että tulenko tekemään radio-ohjelmaa. Vastasin, mikä ettei, totta kai."
Lukion jälkeen Pyysalo oli ilmoittautunut Helsingin yliopistoon venäjän kielen opiskelijaksi, mutta opintojen aloitus jäi, kun eteen tuli uusia työmahdollisuuksia. Vuonna 1969 MTV tarjosi hänelle toimittajan paikkaa.
Helsingin Sanomat 1.6.2006
https://fi.wikipedia....
Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta löytyy vanhat painetut kartat -palvelu, josta voi tutkia vanhempia karttasivuja halutulta alueelta https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/vanhat-painetut-kartat
Mikko Kutilaisen laatima Vanhatkartat.fi -sivusto on varsin helppokäyttöinen. Sen avulla voi tutustua vanhoihin karttalehtiin, verrata niitä uusiin karttoihin ja katsoa kuinka ympäristö on muuttunut. https://vanhatkartat.fi/#13.2/62.37589/26.91248 Sivun vasemmasta yläkulmasta voi vaihtaa kartan painovuoden. Vanhin karttalehti Lahnasen seudulta on tässä palvelussa vuodelta 1972. Pieksämäen maalaiskunta yhdistyi Jäppilän ja Virtasalmen kuntien kanssa Pieksänmaan kunnaksi vuonna 2004. Vuoden 2007...
Kustaa Vilkunan teoksessa Työ ja ilonpito - Kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä vuodelta 1983 puhutaan karjanlaskiaisista. Vielä nykyäänkin lehmät pääsevät keväisin niityille ja pelloille kesäksi, ja nämä tapahtumat keräävät yleensä paljon yleisöäkin. Vilkunan teoksessa kerrotaan, että karjanlaskiaiset ovat olleet historiassa aina juhlapäiviä. Lehmien uloslaskun yhteydessä on tehty taikoja, joilla koetettiin taata karjan turvallisuutta metsälaitumilla ja lisätä maidonsaantia. Karjan suojelemiseksi on muun muassa lausuttu kauniita sanoja ja runoja. Karjanlaskupäivä on sijainnut kalenterissa noin vapun tienoilla. Vilkunan teoksessa ei mainita erityisesti nuorista kuusista ja koivuista tehtyä kujaa karjanlaskiaisissa. Kirjassa...
Elintarvikkeiden lisäaineiden riskeistä löysin Eviran tutkimuksen (nykyinen Ruokavirasto). Siinä on kuitenkin tutkittu elintarvikkeiden lisäaineita lähinnä tutkimalla ruokien sisältöä sekä lisäaineiden määrää niissä ja kuluttajien kulutusta kyselytutkimuksella.
Elintarvikkeiden lisäaineet - riskiprofiili (Eviran tutkimuksia 2/2018), https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237026/eviran_tutkimuk…
En löytänyt mistään tutkimusta, joka kertoisi lisäaineiden jäämistä elimistössä ja jäämien muutoksesta, jos jättää prosessoidut tuotteet pois. Useissa artikkeleissa mainitaan, että osa lisäaineista on samoja kuin luontaisissa tuotteissa, joten voi olla mahdotonta tietää, onko esim. lesitiiniä tullut elimistöön...
Pentti Saaritsa on suomentanut Lars Huldénin runon De färdades från dans till dans (sarjasta Sommardikter). Suomennos He matkasivat tasseista tansseihin sisältyy Lars Huldénin runojen valikoimaan Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (2006, WSOY, s. 535). Runon on suomentanut Pentti Saaritsa vuonna 2005.
https://He matkasivat tansseista tansseihinfinna.fi/Record/vaasa.585406
Yle.fi artikkelissa 17.11.2014 elintarvikekemian dosentti Velimatti Ollilainen kertoo, että oikea termi menetelmälle on Pakkaskuivattu. Menetelmässä tuote ensin jäädytetään ja sitten se viedään hyvin alhaiseen ilmanpaineeseen, jolloin vesi haihtuu suoraan kiinteästä aineesta höyryksi. "Se ei siis mene nestevaiheen kautta lainkaan. Näin tuotteen rakenne säilyy, sen väri säilyy, sen ravintoarvo säilyy ja se myös vettyy sen jälkeen, kun se halutaan ottaa uudelleen käyttöön, hyvin nopeasti." https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/11/15/mita-tarkoittaa-pakastekuivattu
Martat ohjeistavat erilaisia kotikuivauskonsteja sivuillaan: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/kuivaaminen/
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) avulla voit hakea aineistoa lähes kaikista Suomen avoimista kirjastoista.
Haku kirjan nimellä maakuntakirjastojen tietokannoista osoittaa, että teosta löytyy useiden yleisten kirjastojen kokoelmista. Lisäksi kirjaa löytyy myös yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista.
Mikäli kirjaa ei löydy kotikuntasi kirjastosta, se voidaan kaukolainata muualta Suomesta. Ohjeita kaukolainojen tilaamiseen saat kirjaston kotisivuilta tai henkilökunnalta.
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-tuhansien-kolikoiden-kokoelma-numismaatikko-paljastaa sekä Taloussanomissa 20.8.2008 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005796763.html
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia...
"Hiekkakellon muodostaa kaksi ohuen kaulan yhdistämää, sipulinmuotoista lasiastiaa, joista ylemmässä on sopiva määrä hyvin ohutta hiekkaa, niin että kuluu määrätty aika sen vuotamiseen toiseen alempaan." (Suomen kelloseppä, 6/1930)Joissain kirkoissa saarnastuolien yhteydessä olleita tiimalaseja oli vain yksi, joissain kaksi, kolme tai neljäkin. Jos laseja oli enemmän kuin yksi, ne osoittivat eri pituista aikaa: "Saarnastuolilla on -- nuo ennen yleisesti käytännössä olleet tunnin, 1/2 tunnin ja 1/4 tunnin aikaa osoittavat tiimalasit." (Messukylän pitäjä ja sen kirkko. –Tampereen Uutiset, 23.6.1893) – " -- omassa telineessä olivat tiimalasit 4 kappaletta, joista yksi valutti hiekkansa 15 minuutissa, toinen puolessa tunnissa, kolmas 45...
Suomen ensimmäinen kahvipaahtimo Gustav Paulig perustettiin vuonna 1904. Aluksi paahdettu kahvi toimitettiin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Myöhemmin siirryttiin käyttämään 250 ja 500 gramman paperipussipakkauksia. Ensimmäiset tuotemerkit Paulig lanseerasi vuonna 1929. Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentti, jotka ovat nykyisten Juhla Mokka ja Presidentti -kahvien edeltäjiä. Ne ovat siis todennäköisesti Suomen ensimmäiset kahvimerkit, jotka ovat edelleen myynnissä.
Lähteet ja lisätietoa
Jorma Sipilä: Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat (2007)
Pauligin historia: https://www.paulig.fi/yritys/pauligin-historia
Juhla Mokka: kahvin tarina https://www.paulig.fi/kahvit/juhla-mokka/kahvin-...
Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
Kuningas Learin neljännen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen sisältyvää Gloucesterin jaarlin repliikin katkelmaa on tulkittu suomeksi näin:
"Se vitsaust' on, kun sokeit' ohjaa hullut." (Paavo Cajander)
"Voi aikoja, kun sokeit' ohjaa hullut!" (Yrjö Jylhä)
"Aikoihin on eletty kun hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 1972)
"Tämän ajan kuva; hullut taluttavat sokeita." (Matti Rossi, 2005)
Olisikohan kyseessä M. L. Stedmanin teos Valo valtameren yllä (The light between oceans, suom. Leena Perttula, 2013).Esimerkiksi Kirjasammosta voit lukea kuvauksen kirjasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1944781Teoksen ruotsinnoksessa on varsin sininen kansi, suomennoksenkin kannessa on sinistä.
Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta.
Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun vastaavat pääosin erilaisissa kirjastoissa työskentelevät kirjastonhoitajat ja -virkailijat osana omaa työtään. Mitään erillisiä palkkioita ei todennäköisesti missään makseta. Osa meistä vastaajista ei ole enää työelämässä, vaan vastaa vapaaehtoisuuden pohjalta. Kirjastoalan palkat vaihtelevat alle 2000 eurosta tuonne 3000 euron paremmalle puolelle. Näitä korkeampia palkkoja maksetaan erityisesti tieteellisissä kirjastoissa, yleisissä kirjastoissa yleensä vain johtavat kirjastonhoitajat saavat suomalaisten keskipalkkaa, joka oli 2016 noin 3368 euroa tai enemmän. Kirjastonhoitajien (yliopistollinen loppututkinto) keskipalkka on vajaat 2500 euroa kuukaudessa.
Kysymyksiin pääsee vastaamaan kouluttautumalla...
www.quora.com palvelu vastaa kysymykseen näin: "Ships reached London or Southampton, depending on which Line you travelled. Voyages were all year round, but in the monsoon season they could take longer if docking was a difficulty. The voyage would have taken about four to six months depending on the weather and the speed of the ship." eli matka Englannista Intiaan kesti 4-6 kuukautta laivan tyypintä ja sää olosuhteista riippuen.
https://www.google.com/search?rlz=1C1GCEB_enFI867FI867&ei=62HWXaG0JsT16QSr64sY&q=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&oq=how+long+it+took+to+travel+from+England+to+India+in+the+18th+century&gs_l=psy-ab.12...11682.11682..13240...0.0..0.58.58.1......0....1..gws-...
Fracesco Petrarcan sonetti CXXXII on luettavissa teoksista Tuhat laulujen vuotta (toim. Aale Tynni, Wsoy, useita painoksia), Rakkausrunoja : valikoima maailmankirjallisuudesta (Otava, 1953) ja Runosta runoon : suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki ja Johanna Pentikäinen, WSOY, 2004).
Sonetin on suomentanut Aale Tynni.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on todennäköisesti Delia Owensin romaani Suon villi laulu (WSOY, 2020). Esittelyteksti:
"Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia – vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään."
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Pasilan kirjaston lukusalin tilanteesta ei voi mitään kovin reaaliaikaista tietoa antaa, emmekä ole asiaa tarkemmin tilastoineet, mutta luulisin, että heti aamusta yhdeksän aikaan, kun kirjasto avataan, lukusalissa on varsin hyvää tilaa. Tarvittaessa kirjastoon voi toki soittaakin ja kysyä, onko lukusalissa vapaita paikkoja.
Pasilan kirjastossa on myös hyvää lukutilaa yläkerran lehtialueella. Yläkerrassa tosin ei ole yhtä hiljaista kuin lukusalissa, mutta usein siellä on rauhallisempaa kuin alakerran palvelualueen tai kirjahyllyjen luona olevissa lukupöydissä.
Luonnollisesti pääsykokeita ja ylioppilaskirjoituksia ennen lukusali on kovassa käytössä. Muina aikoina lukijoita on vähemmän ja tilaakin yleensä tarjolla.
