Tässä joitakin teoksia ja verkkolähteitä, jotka valottavat suomalaista koulutuspolitiikkaa ja kouluhistoriaa 1800-luvun loppupuolella. Tarkempia alueellisia tietoja varten kannattaa kääntyä esimerkiksi maakunta-arkistojen ja -museoiden puoleen.
Heikkinen, Anja ja Leino-Kaukainen, Pirkko: Valistus ja koulunpenkki. Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle (SKS, 2011)
Helsti, Hilkka; Stark, Laura ja Tuomaala, Saara: Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860-1960 (SKS, 2006)
Kero, Esa: Kansakoulu (Rakennusalan kustantajat, 2000)
Kiuasmaa, Kyösti: Oppikoulu 1880-1980. Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun (Pohjoinen, 1982)
Lappalainen, Antti: Suomi...
Vanhoissa teksteissä esiintyvä lyhenne s.t.s. merktsee suunnillen samaa kuin "toisin sanoen" tai "se on" tai "se tarkoittaa sitä, että...". Sananmukaisesti se on lyhenne ilmaisusta "se tahtoo sanoa".
S.t.s. ja muita vanhoja lyhenteitä on selitetty vuonna 1850 julkaistussa aapisessa "Lukemisen alku-oppi tahi Aapis-Kirja". Se on saatavissa digitoituna Kansalliskirjaston Doria-arkistosta. Selityksiä on PDF-dokumentin sivulla 9, kappaleessa Sanain lyhennykset (§ 26). Aapisen vanhassa kirjaintyylissä pikku-s näyttää hieman f-kirjaimelta.
Linkki pdf-dokumenttiin Doria-arkistossa
Sweet Valley High -sarjan kirjoja on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä 50. Viimeisin on siis tähän mennessä Rakkauden tanssi vuodelta 2002.
Erikseen on olemassa Sweet Valley High -trilleri-sarja, jota on ilmestynyt kuusi osaa.
Satu on H. C. Andersenin Se on totinen tosi. Tämä satu, jossa juoru siirtyy eteenpäin ja muuttuu yhä hurjemmaksi, löytyy monista Andersenin satukirjoista. Alla linkit pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen ja vielä laajemmin Lastenkirjainstituutin kokoamiin tietoihin satukirjoista, joista se löytyy
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sse%20on%20totinen%20tosi%2…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Vino poikkipuu osoittaa ylöspäin Taivaan valtakuntaan.Niin sanottu ortodoksinen risti voi olla kolmipuinen (slaavilainen risti) tai kaksipuinen. Slaavilaisessa ristissä on alaosassa vinopuu ja yläosassa nimilaatta – I.N.R.I. (”Jeesus Nasaretilainen Juutalaisten Kuningas” ) Kaksipuisessa ristissä ei ole nimilaattaa. Alin poikkipuu muistuttaa kahdesta ryöväristä, jotka ristiinnaulittiin samaan aikaan Jeesuksen kanssa. Jeesuksesta katsottuna oikeanpuoleinen poikkipuun pää osoittaa ylöspäin – Taivaan valtakuntaan – muistuttaen Luukkaan evankeliumin sanoista: ”Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ”Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä...
Kantahenkilökuntaan kuuluviksi on määritelty Yleisessä palvelusohjesäännössä (YLPALVO) ammattisotilaat ja kadetit. Ammattisotilaalla tarkoitetaan sotilasvirassa palvelevaa sekä henkilöä, joka on nimitetty puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään. Sopimussotilaita ovat varusmiespalveluksen jälkeen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyt ja sotilastehtävään määrätyt henkilöt. Kadetti on opiskelija, joka ei ole virka- eikä palvelussuhteessa puolustusvoimiin.
Varusmiehet ja palvelukseen käsketyt reserviläiset sekä sotilaallisen kriisinhallinnan sotilastehtävissä palvelevat eivät ole kantahenkilökuntaa.
Lähde:
Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO). Pääesikunta, henkilöstöosasto 2017.
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1917, kun Suomi itsenäistyi, ei ollut yhtään satavuotiasta asukasta. Vuonna 1940 heitä oli ensimmäisen kerran kerralla jo 14 henkilöä.
26. Sotasairaalan toimintakertomukset on digitoitu, ja ne ovat löydettävissä esimerkiksi Sotasampo-palvelusta. Toimintakertomus n:o 2 ajalta 1.4.43-30.11.44 listaa sairaalan eri potilasosastojen sijainnit seuraavasti:
I/26. SotaS. Malmin sairaala, Pietarsaari.
II/26. SotaS. Östanlidin parantola, Pietarsaari.
III/26. SotaS. Ruotsalainen kansakoulu, Pietarsaari.
IV/26. SotaS. Kyrkostrandin kansakoulu, Pietarsaari.
V/26. SotaS. Östensönturvakoti, Pietarsaaren mlk.
VI/26. SotaS. Westersundsbyn kansakoulu ja yhdistystalo, Pietarsaaren mlk. Käytössä 28.6.-22.11.44.
Muistamillasi sanoilla alkavan laulun nimi on "Syksy saapui kaupunkiin" (tai "Syksy saapui"). Sävelmä on julkaisujen mukaan kirgisialainen kansansävelmä ja sanat on tehnyt Urpo Jokinen, tosin yhdessä julkaisussa sanoittajaksi on merkitty ilmeisesti virheellisesti Ari Pärnänen.
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Laulun iloa : kaksiäänisiä lauluja ala-asteen kuorolle (sanat, 3 säkeistöä, Esa Helasvuon kaksiääninen sovitus, sointumerkit; Otava, 1998)
Musikantti. 3-4 (sanat, 2 säkeistöä, melodia, sointumerkit ja Ari Pärnäsen sovittamia lisä-ääniä; Otava, 1996)
Musiikin aika. 3-4 (2. painos; sanat, 3 säkeistöä, melodia, sointumerkit; WSOY, 1988)
Ikivihreät laulut (Otava, 1981)
Musiikki. 3-4 : peruskoulun kolmannen ja...
Olisikohan kyseessä Katri Savolaisen vuonna 1963 ilmestynyt nuortenkirja Tyttö Mijas-vuorelta?Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:"Suomalaisturistit tapaavat Espanjassa vaalean tytön, jolla on kaulassaan Kalevalakoru. He ryhtyvät selvittämään tytön alkuperää, ja selviää, että nyt espanjalaisperheessä asuvat tytön suomalaiset vanhemmat kuolivat auto-onnettomuudessa. Suomalaiset järjestävät Elan Suomeen isovanhempiensa luo, ja vähitellen tyttö alkaa tunnistaa tuttuja paikkoja."Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjastoTYTTÖ MIJAS-VUORELTA | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Uskallan väittää, että oli tällainen väite esitetty missä tahansa, siihen on syytä suhtautua epäillen. Jotta tällaisen väitteen totuudellisen voisi selvittää, täytyisi olla ensinnäkin käytettävissä yksiselitteinen määritelmä käsitteelle "huippumalli". Pitäisi siis olla kansainvälinen yksimielisyys siitä, milloin mallintöitä tekevä henkilö muuttuu "huippumalliksi" ja milloin tai millä ehdoilla hänestä sitten taas tulee tavallinen tai entinen malli.
Toiseksi tarvittaisiin vertailukelpoinen tilastotieto jokaisen vertailussa mukana olevan maan "huippumallien" lukumäärästä jonain tiettynä hetkenä. Tällaisen tilastotiedon saatavilla olo kuulostaa epätodennäköiseltä, kun kysymyksessä on niinkin paljon makuasioihin nojautuva ilmiö kuin muoti ja...
Valitettavasti kappaleeseen "Olen kuullut Mooseksesta kaislikossa" ei ole nuotteja saatavana - ainakaan kirjastojen tietokannoista sitä ei löytynyt. Äänitteenä kappale löytyy "Kiitos elämästä" cd-levyltä, jota on mm. Turun kaupunginkirjastossa. Äänitteen saa lainaksi kaukopalvelun kautta.
Kuvailemiasi novelleja oli vaikea löytää. Tässä on kuitenkin muutama novelli tai novellikokoelma, jotka kuvaavat tai joiden voi tulkita kuvaavan skitsofreniaa. Romaaneja sen sijaan löytyi enemmänkin.
Novelleja:
Asikainen, Raija: Joku muu, novellikokoelmassa Joku muu (Like, 1991)
Atwood, Margaret: Poikkeustila-novellikokoelma (Otava, 2007). Sivuhenkilöllä on skitsofrenia.
Krohn, Leena: Läsnäolo, kirjassa Ettei etäisyys ikävöisi : 2 kertomusta (WSOY, 1995)
Romaaneja:
Anderberg Strollo, Åsa: Minna (Karisto, 2009) Nuortenkirja
Green, Hannah: En luvannut sinulle ruusutarhaa (Tammi, 1974)
Honkanen, Rauha: Vaiennettu potilas (Books on Demand, 2011)
Koistinen, Vuokko: Poikkiviivat (Kirjayhtymä, 1969)
Kozlova, Anna: F20 (Scanria, 2018)
Kärkkäinen...
Sari Vähäsarja on etsinyt vastausta tähän kysymykseen Ylen artikkelissa 29.8.2015. Otsikkona Kuumassa lyhyemmin vai viileämmässä kauemmin? 3 asiantuntijaa kertoo, miten pyykätään ekologisesti. Linkki artikkeliinHän tiivistää lyhyesti mistä on kyse:Työtehoseuran tutkijan mukaan eko-ohjelma kuluttaa vettä ja sähköä vähemmän kuin vastaava normaaliToisaalta ohjelma kestää kauemmin, mikä lisää mekaanista kulutusta ja syö vaatteen käyttöikääMyös pikaohjelmissa vettä ja sähköä kuluu vähemmän; toisaalta lasti voi olla pienempi ja linkoustulos huonompiMotivan asiantuntijan mukaan monituntinen ohjelmakin on ekologisempi kuin tavallinen, koska veden lämmityksen merkitys kokonaisuudessa on niin suuriKodinkoneiden ammattilainen taas korostaa...
Kyllä vain ja se on rikottukin. Jules Vernen teos ilmestyi siis 1873. Vuonna 1889 journalisti nimeltään Nellie Bly lähti matkalle maailman ympäri tarkoituksenaan rikkoa Phileas Foggin fiktiivinen ennätys. Ja hän onnistui yrityksessään: häneltä meni matkaan vain 72 päivää. Samaan aikaan toinenkin nainen, Elizabeth Bisland, Cosmopolitanin reportteri, lähti yritykseen, tarkoituksenaan voittaa Nellie Bly. Elizabeth Bisland oli kuitenkin Nellie Blyta neljä päivää jäljessä. Tapaukset olivat aikansa mediamaailmassa merkittäviä ennätyksen tavoittelijoiden sukupuolen takia, 1800-luvun lopulla kun naisille oli varattu ihan toisenlainen rooli, itsenäiset seikkailijanaiset olivat harvinaisia.
Muutama kuukausi Nellie...
Artikkelien valintaa lähteiksi vaikeuttaa se, että viitetietokannoista etsittäessä valinta on tehtävä mm. otsikon ja asiasanojen perusteella. Tässä kuitenkin artikkeleja, jotka on valittu juuri otsikoiden ja asiasanojen perusteella.
Aleksi-tietokanta:
-Tiilikainen, Seppo: Tragedia lomaparatiisissa. Suomen kuvalehti 2005 (1) s. 6-9.
-Tappavat hyökyaallot iskivät Aasiaan. Helsingin sanomat 27.12.2004
-Leake, Jonathan: Geologi varoitti monta kertaa suurkatastrofista Indinesiassa. Aamulehti 3.1.2005.
Arto-tietokanta:
-Den onaturliga naturkatastrofen. Finlands natur 2005 (5) s.8-9.
-Korja, Annakaisa: Indonesian luonnonkatastrofi - tietoa maanjäristyksistä ja hyökyaalloista. Geologi 2005, 57, s. 37-46.
HS-arkisto:
-Tutkijat varoittavat...
Paavo Rintalan Pojat-kirjasta voit löytää tietoa lehtiartikkeleista ja kirja-arvosteluista. Kirja-arvosteluista löydät luettelon teoksesta 'Suomen kirjailijat 1945-1980'. Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on kokoelma Rintalaa ja hänen teoksiaan käsitteleviä lehtileikkeitä. Niiden joukossa on pari Pojat-teoksesta kertovaa. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston Ostrobotnia-aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyy viitteitä Pojat-kirjan elokuva- ja näytelmäversioista sekä Rintalan haastattelusta, jossa hän kertoo niistä lapsuuskokemuksistaan Oulussa, joihin kirja pohjautuu (Suomen kuvalehti 1990; 4, s. 20-25).
Kirjallisuuden hakuteoksissa on Pojat-kirjasta vain lyhyitä mainintoja (esim. Kotimaisia...
Olavi Haimin kirjassa Rintamamiehet rakentajina Helsingissä (2010) on luku nimeltä Kerrostalojen rakentaminen Helsingissä (s. 156-158). Siinä on lueteltu vuosina 1950-1958 rakennetut rintamamieskerrostalot: rakentamisvuodet, osoitteet ja asuntojen lukumäärät. Kirjan sivuilla 153-199 käsitellään aihetta muutenkin.
Kirja on lainattavissa useista Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
