Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
joitakin kirjoja aiheesta on kyllä olemassa kirjastossa: Tuomela: Tee itse hifikaiuttimia (2003) ja Laaksonen: Kotiteatteri : Luo toimiva viihdekeskus (2011). Näistä pitäisi perusteita löytyä, riippuen onko kiinnostunut kaksikanava vai kotiteatteri systeemistä.
Parhaiten tietoa kuitenkin varmaan saisi lehdistä. Kirjastolle on tilattuna Hifimaailma lehti, mistä löytyy vanhojakin vuosikertoja. Lehdestä löytyy tietoa ja testejä aina uusista laitteista, niin kaiuttimista kuin vahvistimistakin. Lisäksi kirjaston e-lehdissä on tilattuna AV-Plus lehti, mistä myös löytyy tietoa ja testejä aiheesta.
Elisan nimipäivä on 19.11. Jos kalenterin tiedot ovat vajavaiset, voi nimipäiviä etsiä esimerkiksi Naperokerhon Nimipäiväkirjan kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.plussa.com/?_tp=71,90
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Fanipostia voi lähettää kustantajan kautta, Helena Meripaasin kirjoja kustantaa Otava, http://www.otava.fi . Voit katsoa myös tätä arkiston vastausta, en tiedä, onko sieltä löytyvä osoite vielä toiminnassa, https://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ed5556c4-0… .
'rokko on suomen kielen omaperäinen sana, joka tarkoittaa rokkotaudeissa esiintyviä arpia ja näppylöitä.
Ennen vanhaan ei rokkoja aina kyetty erottamaan toisistaan niiden kaikkien aiheuttaessa iho-oireita (esimerkiksi isorokko). Tuhkarokossa oli iholla näppyjen vierellä myös vaaleita tuhkanvärisiä alueita.
httqps://www.duodecimlehti.fi/duo50510
Tieteen termipankki määrittelee lössin "tuulen kerrostama hienorakeinen (raekoko 0,01–0,05 mm) maalaji." Linkki tieteen termipankkiinLössi voi siis olla sekä hyvää viljelymaata, että dyynien lähistölle kertynyttä hiekkamaata. Lyhyt johdatus Kiinan historiaan kertoo Keltaisen joen varrelta:"Legendoissa on sen verran perää, että tulvasuojelulle oli Kiinan kulttuurin syntyalueella tarpeensa. Lössimaa, joka on hallitseva maannos Keltaisenjoen varrella, on hienojakoista ja viljavaa, mutta myös loistava sedimentti." Linkki sivustolleSusanna Pyhälän opinnäytteessä Lieson kyläkaava 2006 kerrotaan Lössimaasta: "Lieson pellot ovat niin sanottua Lammin lössiä, joka on ravinteikasta hienojakoista tuulten kerrostamaa maa-ainesta." Linkki...
Hei,
Kysymyksestäsi ei aivan tarkkaan selviä, tarkoitatko kaikkia rikoksia tai vain väkivaltarikoksia?
Tässä vastausta molempiin vaihtoehtoihin:
Suomessa tehdään tietyin väliajoin uhritutkimuksia (haastattelututkimus), joista löytyy tietoja esim. väkivallan ja tapaturman uhriksi joutumisesta. Viimeisin uhritutkimus-julkaisu on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen sivulla http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tutkimusalueet/Kriminologinenyksikkotut… pdf-muodossa "Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009"
OPTL:n tutkimustiedonantoja 103 - Reino Sirén & Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen.
Findikaattori-verkkopalvelussa on sivulla http://www.findikaattori.fi/95/?show=teema myös tietoja uhrikokemuksista ja väkivaltarikoksista.
Kansainvälisiä...
Pia Partasen tuotannosta voit löytää lisää levytietokanta Discogista. Partasen profiilissa mainitaan hänen olleen useamman artistin sanoittajana ja jopa yhdessä yhtyeessä taustalaulajana. Tässä linkki Partasen profiiliin Discogsissa; https://www.discogs.com/artist/2689860-Pia-Partanen
Kuinka paljon sähköauto kuluttaa kokonaisvaltaisesti verrattuna bensiinikäyttöinen auto. Sähköautothan eivät suoranaisesti saastuta luontoa, mutta jotenkin… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Täydennykseksi aiempaan vastaukseen pari tuoretta vertailua ja sähköautolaskuri:
Loppuraportti: käytetyn Ford Mondeon polttoainekuluilla lyhentäisi hyvin sähköauton rahoitusta (moottori.fi)
Energia kallistuu – tuleeko sähköautoilusta kalliimpaa kuin bensa-autoilusta? - Autoliitto
Onko sähköauto oikeasti polttomoottoriautoa puhtaampi? Volvon elinkaaritutkimus paljastaa erot XC40-mallien kokonaispäästöissä - Tekniikan Maailma
Onko sähköauto taloudellisesti kannattava vaihtoehto? | VertaaEnsin.fi
Omistamisen...
Riitta ilmestyi Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1882 ja sen alkuperä lienee italialaisessa Margaretan lyhentymässä, Rita. Vuonna 1907 esitettiin Herman Heijermansin näytelmää "Sielujen päivä", jossa oli Riitta-niminen henkilöhahmo. Vanhastaan Riitta on myös liitetty Birgitta-nimen muunnokseksi. Sitä on pidetty myös Brita tai Briitta -nimien muunnoksena.
Annikki taas on Annan hellittelymuoto. Kalevalassa Ilmarisen sisar on nimeltään Annikki.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tuo voisi olla kappale
Punaruusut, punahuulet, punaviini (Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein), tekijä Michael Harden. Suomeksi Olavi Virta näyttää ainakin tätä esittäneen. Sanat ja nuotit löytyvät HelMet-kokoelmasta esimerkiksi seuraavista linkeistä:
http://www.helmet.fi/record=b1053348~S3*fin
http://www.helmet.fi/record=b1114421~S3*fin
Kuvailusta päätelleen kyseessä voisi olla lyömäsoitin, josta suomeksi käytetään nimeä piiska. Siinä on kaksi toisiinsa saranalla kiinnitettyä litteää puukappaletta. Kun niitä lyö lujaa yhteen, kuuluu paukahtava ääni, joka muistuttaa ruoskanlähjähdystä.
Saksaksi soittimen nimi on die Peitsche. Englanniksi siitä käytetään nimeä whip tai slapstick.
Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4.
Kuva ja tietoa englanniksi soitinmuseon sivustolta
En onnistunut löytämään varmaa tietoa Degaliin merkityksestä. Arvelen sen kuitenkin viittaavan Dhigaliin, joka on rokkarin suussa muuntunut hieman toisenlaiseen, mutta äänteellisesti samankaltaiseen muotoon. Dhigali on saari ja paratiisimainen lomakohde Malediivien Raa Atollilla. Kappaleessa mainitaan myös muita kaukokohteita, kuten Pariisi, New York ja Nairobi. Tulkintani mukaan Digaliin lähtemisessä on siis kyse polttavasta kaukokaipuusta, jonka tyydyttämiseksi "rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".Sanojen "Degaliin" ja "rahoihin" välissä oleva tauko on kappaleessa todella lyhyt, mikä synnyttää helposti mielikuvan Degaliin rahoista. Siihen tulisi kuitenkin ajatella pilkku: "Degaliin, rahoihin on päästävä kiinni ja nopeesti".
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Sanat ovat tšekkiläisestä kansanlaulusta, joka löytyy muutamasta nuotista Kohassa nimellä Syksy saapuu kaupunkiin. Esim. Musica-sarjan oppilaan kirjassa 5–6 laulussa mainittu sanoittaja on "Sauvo Puhtilan mukaan Sointu Annala". Lauluun on kyseisessä nuotissa myös toinen säkeistö.
Joissakin muissa lähteissä, esim. fono.fi:ssä (palvelun päivitys loppunut 1/2022; korvaava palvelu tekeillä) sanoittajaksi mainitaan vain Sauvo Puhtila.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=kaupunkiin&ID=826b1c1b-f479-4e13-a42f-4716562ed9b8
(Puhtila tunnistetaan ehkä paremmin taiteilijanimellään Saukki. Muitakin taiteilija-/salanimiä hänellä oli useita.)
Islantilaisten nimien aakkostaminen hyllyyn etunimen perusteella johtuu siitä, että harvalla islantilaisella on virallisesti sukunimeä. Islantilaiset nimet koostuvat pääasiassa pelkästä etunimestä ja "isännimestä", joka kertoo kenen tyttö (-dóttir), poika (-son) tai lapsi (-bur) kyseinen henkilö on. Lisätietoja islantilaisista nimistä voit lukea Kielikellon nettisivuilta sekä vuonna 2019 julkaistusta Ylen artikkelista Islannin nimilain muutoksesta.
Tässä joitakin ideoita kirjastojen aineistosta.
Luettavaksi voisi kokeilla runoja. Ellei suosikkirunoja tai -runoilijoita ole mielessä, esim. kokoelmat Tämän runon haluaisin kuulla (uusin laitos Tammi 2014), Pieni runokirja : 150 suomalaista klassikkoa (Gummerus 2011) ja Sydämeni laulut : kauneimmat suomalaiset runot (Gummerus 2014) sisältävät tunnetuimpia ja rakastetuimpia runoja.
Kirjastoista löytyy myös mietelauseita ja vitsikirjoja. Lasten hauskoja tokaisuja on koottu mm. kirjoihin Vanhat tädit eivät muni (Schildts 2007) ja Krokotiilit eivät puhu suomea (Schildts 2007).
Vanhemmat lastenrunot ja -lorut voivat olla tuttuja vuosikymmenten takaa. Eläinrunojen kirja (Kirjayhtymä 1997) sekä Tunteellinen siili ja muita suomalaisia...
Suomessa maisematauluja ei kovin tehty ennen kuin 1800-luvulla. Maisemamaalaus oli Suomessa 1850-luvulla hyvinkin suosittua. Kaupunkielämän moderni elämäntyyli katuineen, taloineen ilmestyi maalauksien aiheeksi 1900-luvun alussa. (Lähteet: Suomen taiteen historia:keskiajalta nykyaikaan, 1998 ja Pinx: Maalaustaide Suomessa 3: Maalta kaupunkiin, 2002. Leena, Rantanen: Sateenkaari: suomalaisia maisemamaalauksia, 1984)
Eri aikakausien suomalaista maisemamaalausta/pitäjäkuvausta ja kaupunkikuvausta maalaustaiteessa/grafiikassa hahmottavat mm. seuraavat teokset:
Ars: Suomen taide 5, 1990 (sivut 175-243, 271-299)
Grafiikkaa ja piirustuksia, 1981
Hautala-Hirvioja, Tuija: Lappi-kuvan muotoutuminen suomalaisessa kuvataiteessa ennen toista...
Kotimaisten kielten keskuksesta vastataan näin:
Kyseessä ei ole pelkästään myöhäisimpiin lainasanoihin liittyvä ilmiö vaan varhaisimmat esimerkit lainanominien mukauttamisesta sananloppuisen i:n avulla ovat viimeistään balttilaislainojen kaudelta (tästä ks. Laalo 1982 https://journal.fi/virittaja/article/view/37664/32554), eli tuhansien vuosien takaa. Vanhoja i-loppuisia lainoja ovat esimerkiksi vuohi, pappi, risti ja helvetti. Ison suomen kieliopin mukaan sananloppuisen i:n käyttö on yleinen mukauttamiskeino, joka koskee hyvin eri ikäistä lainasanastoa ja on edelleen produktiivinen eli käytössä uusien lainasanojen mukauttamiseen ( https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=151).
Vieraskielisten nimien taivutuksesta on ohje...
Hei!
Hyvä kysymys. Periaatteessa tällaisessa asiassa kädet ovat vapaat, koska usein graafisen asun vuoksi halutaan diplomin nimi jakaa, tavuttaa tai muuten muotoilla ulkonäköön sopivaksi. Mikäli kuitenkin halutaan noudattaa kielioppisääntöjä, niin oikeaksi muodoksi on vakiintunut yhteen kirjoitettu muoto, kuten esimerkiksi Lukudiplomi tai Saimaannorppadiplomi, eli tässä tapauksessa Kepparidiplomi.
