Sotilasmusiikkia koskevaa kirjallisuutta kannattaa tiedustella Kansalliskirjaston musiikkiosastolta, ks. http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/kokoelmaluettelo.htm.
Puolustusvoimien uudelta sotilasmusiikkisivustolta, www.mil.fi/sotilasmusiikki,löytyy yhteystiedot suomalaisiin asiantuntijoihin. Suomen sukututkimusseuran kirjastossa, www.genealogia.fi, saattaa löytyä tietoa 1600 -luvun ruotsalaisesta sotaväestä.
Ruotsinmaalaisista lähteistä kirjallisuutta voi tiedustella esim. sähköpostitse, mutta usein sivustoilla on olemassa myös kirjallisuuden sähköinen hakupalvelu.
Hyviä lähteitä ovat:
- Krigsarkivet, www.ra.se/kra/
- Statens musikbibliotek,www.muslib.se/
- Militärmusiksamfundet, www.militarmusiksamfundet.com sekä...
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Etsimäsi runo on Eino Leinon Halla Helkavirsien toisesta sarjasta (1916)
Kyseinen säe kuuluu runossa kuuluu näin:
"Ja oli yksi pieni piika,
lemmen lehti, tammen terhi,
syntynyt sydänkesällä,
kesäpuussa keinuteltu."
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906886?term=syntynyt%20…
Etsimäsi runo kuulostaa Väinö Mäkelän runolta "Pikku miehen sadepäivä", joka löytyy mm. näistä teoksista:
Minäkin lausun : lasten ja nuorten lausuntaohjelmistoa. WSOY, 1949
Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta. WSOY, 1993
Tämän runon haluaisin kuulla. 3. Tammi, 2000
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on yhteensä 50 henkilöä, joilla on sukunimi Uunimäki. Nykyisin Uunimäki-nimi on käytössä 32 henkilöllä, joista 14 on miehiä ja 18 on naisia. Aiemmin Uunimäki-nimi on ollut käytössä 8 henkilöllä, ja 10 Uunimäki-nimistä on kuollut.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisista kirjoista teemaan voisivat sopia seuraavat teokset:
Anni Kytömäki: Kultarinta (muutkin Kytömäen kirjat liittyvät läheisesti luontoon)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi
Veikko Huovinen: Havukka-ahon ajattelija
Katri Rauanjoki: Lenin-setä ei asu enää täällä
Johanna Sinisalo: Linnunaivot
Timo Polari: Murhenäytelmä Grönlannissa
Käännöskirjallisuuden joukosta teemaa käsitellään esimerkiksi seuraavissa teoksissa:
John Williams: Butcher's Crossing
Delia Owens: Suon villi laulu
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Velma Wallis: Kaksi vanhaa naista, Lintutyttö ja mies joka seurasi aurinkoa
M. J. McGrath: Jään muisti
Bea Uusma: Naparetki - minun rakkaustarinani
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Jon...
Luonnonvarakeskuksen tuottamilla sivuilla on artikkeli perunan viljelyn kannattavuudesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peruna/Potatonow/…
Samoilta sivulta voi kysä tarkempia tietoja, jos asia ei selviä tuosta artikkelista.
Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
Olisiko kyseessä ollut grafiittipuikko eli kynä, joka on kokonaan lyijykynän sisuksen grafiitista tehty?
Muutkin lyijykynät katkovat helposti lyijynsä kolautuksesta tai lattialle pudotessaan. Mitä pehmeämpi kynä, sitä helpommin sisus katkeaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lyijykyn%C3%A4
Hevoseläinten varhaisin tunnettu esi-isä on eoseenikaudella (56–33,9 miljoonaa vuotta sitten) elänyt Eohippus ("aamunkoiton hevonen"), josta on käytetty myös nimitystä Hyracotherium. Se oli pienikokoinen, noin puoli metriä korkea kasvinsyöjä, jolla ei vielä ollut nykyhevosen kavioita.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/horse/Evolution-of-the-horse
Paleo Sleuths: http://paleosleuths.org/horses.html
Onageri (Equus onager) eli aasianvilliaasi on kaikkien Equus-sukuun kuuluvien hevosten, seeprojen ja aasien tapaan Eohippuksen jälkeläinen.
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/animal/onager-mammal
Eduskunnan kirjaston kokoelmassa on Seppo Ahon teos Senaatin ja hallituskonseljin myöntämistä arvonimistä 1809-1917 ; Ruotsin vallan aikaisista valtaneuvoksista ja eräistä muista neuvoksista 1288-1768. Se on julkaistu vuonna 2003.
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993491924006250?sid=3601…
Henkilön Abraham Salmberg-nimi löytyy näistä sukututkimusblogeista:
https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/09/papit-isonvihan-pyo…
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/12/sukututkijan-joulu…
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy tämä teos:
Yxi selkiä ja päälle luotettawa paino-kirja. : Jonga jälken jocainen huonen-haldia taitaa painaa caicki hänen tarppensa, willaisisa lijnaisisa nijn myös...
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://finna.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
Hei!
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjat löytyvät hienosti listattuina aiemmasta vastauksesta: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e60e2fc1-4a36-49e…
Heilikirjastoista on tällä hetkellä saatavilla kymmenen osaa kahdestatoista. Kirjat löytyvät yleensä varastoista kuntonsa vuoksi, koska uusia painoksia ei ole aikoihin saatu. Kaksi meiltä puuttuvaa osaa voi tilata kaukolainaksi muualta Suomesta.
Antikvariaateista Angelikoja näyttäisi vielä löytyvän vaihtelevasti, joten yritämmepä täydentää myös omaa Heili-kokoelmaamme kattamaan koko sarjan.
Tammen kultaiset kirjat -sarjaan kuuluu kaksi kuvakirjaa, joissa kuvaillut tuntomerkit yhdistyvät: Esther Wilkin: Vauva kulta sekä Lois Meyer: Tiinan uusi nukke.
Jos kumpikaan näistä ei tule kysymykseen, ehdotan Laura Voipion kuvakirjaa Kerttulin onnennukke (1992), kuvitus Matti Kota. Jouluaiheisessa tarinassa Kerttuli saa nukketohtorilta palkkioksi nuken pelastettuaan pikkuisen hiiren. Toisena vaihtoehtona tarjoan Hannu Mäkelän lastenromaania Satu tytöstä joka etsi onnea (1983), kuvitus Kaarina Kaila. Tarinan päähenkilö on posliininukke.
Valitettavasti en saanut käsiini uudempaa vuoden 2007 painosta, kaikki Helmetin niteen olivat lainassa.
Molemmissa painoksissa on sama Kersti Juvan ja Eila Pennasen suomennos, joten teksti on kyllä sama molemmissa. Muistan itse, että 981 sivun yhteisniteessä teksti on huomiota herättävän pientä ja sitä oli mahdutettu paljon jokaiselle sivulle. Kuitenkin esimerkiksi "Sormuksen ritarien" 1970-luvun painoksissa sivuja oli 572 ja "Kahdessa tornissa" 480 sivua. Näyttää siltä, että kyse on vaan tekstin asettelusta ja fonttikoosta. Vuoden 2007 painoksessa teksti on todennäköisesti suurempaa ja sivuja näin enemmän kuin vuoden 2002 painoksessa.
Kysymyksenne on hyvin laaja ja siihen on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Hyviä tietoja saa esim Heikki Ojan kirjasta Aikakirja (Otava, 1999), jossa kuvataan sekä ajanlaskun (päivät, viikot jne) että ajanmittauksen (päivää lyhemmän ajan) kehitystä sekä maailmalla että Suomessa. Myös kirjasta Suomen kulttuurihistoria 2 : tunne ja tieto löytyy tietoa kalentereista ja kelloista.
Tässä muutamia otteita molemmista kirjoista:
* 7-päiväinen viikko on ollut ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 ajan viikonpäivät ovat toistuneet
* almanakka oli tärkeä tiedonlähde ja 1787 alkaen niissä käytettiin viikonpäivistä alkukirjaimia
* tavallisten suomalaisten elämään kello alkoi vaikuttaa merkittävämmin vasta 1800-luvun...
Viipurin alueella ilmestyi vuonna 1923 ainakin neljä sanomalehteä: Kansan työ, Karjala, Maakansa, sekä Wiborgs Nyheter. (Suomen lehdistön historia, osat 1,2,5,6 ja 7) Lehdet löytyvät Turun yliopiston kirjaston kokoelmista. http://www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto/kirjastot-ja-aukioloajat/Sivut/ho…
En osaa sanoa minkälaiset tapahtumat ylittivät 1920 -luvun lehdissä uutiskynnyksen, ehkä tapauksesta voi löytyä jotain lehtiä selaamalla.
Entisen Viipurin läänin asiakirjoja säilytetään Mikkelin maakunta-arkistossa. Sitä kautta voit mahdollisesti löytää lisää tietoa isoisästäsi. http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…
Taivaankantta on nimitetty runollisesti "taivaan teltaksi". "Teltti" taas on kansanomainen muoto sanasta teltta. Tähtiteltti tarkoittaa siis tähtistä taivaankantta.
Lähde: Nykysuomen sanakirja
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Finnan verkkosivuilta löytyy tieto kirjastoista, joiden aineistot Finnassa on: https://www.finna.fi/Content/organisations
Tätä et toki kysynyt mutta tietoa siitä, ketkä kirjastot ovat ehkä liittymässä ja ketkä eivät, ei ole saatavilla.
Kirjastot.fi:stä löytyy luettelo kirjastoista ja kirjastokimpoista: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Sieltä voi halutessaan katsoa kirjastokimpat, jotka Finnaa käyttävät. Kirjastokimpat ja kirjastot päättävät itse palvelun, jonne oman verkkokirjaston liittävät.
Finnan kehittämisestä vastaa Kansalliskirjasto, heiltä voi toki tiedustella asiaa: https://finna.fi/Feedback/Home.
