Muistelemasi satu lienee Anni Swanin Piilopirtissä, jossa neljä sisarusta, Kustaa, Klaus, Riitta ja Antero, ajautuvat veneellään rajuilmassa yksinäiselle saarelle, jossa ankara Haukka-Malla ottaa heidät huostaansa ja lasten tietämättä suojelee heitä venäläisiltä. Piilopirtissä-satu löytyy esimerkiksi Anni Swanin sadut -kokoelmasta (WSOY, 1979).
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien...
Tietosuojavaltuutettu on antanut asiasta Espoon kaupungille eli kaupunginkirjastolle lausunnon, jonka dinaarinumero on 2634/452/2013. Lausunto on päivätty 18.12.2014. Sitä voinee tiedustella tietosuojavaltuutetun toimistosta, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.tietosuoja.fi/fi/index/yhteystiedot.html.
Tietosuojavaltuutettu perustaa päätöksensä henkilötietolakiin. Kiellettyä ei ole sinänsä varausten laittaminen asiakkaan nimen mukaan, mutta tietosuojavaltuutettu edellyttää, että asiakkaalta kysytään palvelun käyttöön nimenomainen suostumus, pääsääntöisesti kirjallisena, jotta suostumus voidaan tarvittaessa osoittaa toteen. Asiakkaalla täytyy olla myös halutessaan mahdollisuus hakea kirja jollakin toisella tavalla kuin oman...
Yksityiseen käyttöön voit muuntaa paperikirjan e-kirjaksi, mutta et saa levittää tai myydä sitä eteenpäin. E-kirjoihin pätee täsmälleen sama tekijänoikeuslainsäädäntö kuin painettuihin kirjoihin. Muoto tai jakelutapa (paperi, PDF, EPUB, verkkosivu, jne.) ei vaikuta siihen, onko teos suojattu tai miten tekijänoikeus toimii.Sähköistä julkaisutoimintaa käsitellään mm. näissä oppaissa:Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan (Penelope-kustannus, 2021)Tiina Raevaara ja Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Myös googlaamalla löytyy paljon aihetta käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia:Julkaise kaikilleDigivallankumous: E-kirjan ABC Tiia Konttinen: Kirjoita oma e-kirjaE-kirjojen kirjoittamisesta ja julkaisusta on kysytty tässä...
Kysymyksessä mainitun raamatuntekstin (Jer. 10:1-4, paremmin ehkä kokonaisuus 10:1-16) historiallinen yhteys lienee hieman epäselvä, mutta yleensä arvellaan, että se on suunnattu niille juutalaisille, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar (nimi voidaan lukea myös Nebukadressar) oli vuosina 598 ja 587 eKr. vienyt pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan. Profeetta on nähnyt vaaran, että hänen uskonveljensä omaksuvat siellä paikallisen väestön uskonnon tapoineen ja hän haluaa pilkallisesti muistuttaa, että sikäläiset jumalat ovat tosiasiassa vain puusta ja muusta elottomasta aineesta tehtyjä kuvia ja esineitä, jotka eivät kykene edes liikkumaan omin avuin vaan tarvitsevat kantajia. Ilmeisesti näitä jumalankuvia on kannettu paikallisissa...
Kyseessä on saksalaisen Peter Bicshelin novellikokoelma Lastentarinoita (Kindergeschichten, suom. Markku Mannila, Otava, 1982). Kokoelmaan sisältyy novelli Terveisiä Joodokilta, jossa on mainitsemasi Joodok-eno. Lastentarinoita Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6832https://vaski.finna.fi/
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan, että sinulla voi olla samanaikaisesti 30 varausta voimassa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kysymänne satu on nimeltään Kaupin linna ja se löytyy ainakin Rudolf Koivun teoksesta Rudolf Koivun satukirja. Kirjassa mainitaan sadun alkuperäksi "keskiaikainen joulutarina". Suomalaiset kansansadut 2 -teoksessa on samantyypinen tarina nimellä Kaupin kartanon tuho. Tämä versio on kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi.
Käytetään Itä-Euroopan määrittelyssä wikipedian tapaa https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Eurooppa ja otetaan mukaan lähinnä nykykirjailijoita tai sotien jälkeen pääosan tuotannostaan kirjoittaneita.
Aluksi voisi mainita kirjallisuuden Nobel-palkitut, puolalaisen Olga Tokarczukin (2018), valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen Svetlana Aleksijevitšin (2015) ja Romaniassa uransa aloittaneen Herta Müllerin (2009). Puolasta kotoisin on myös runoilija Wisława Szymborska (1996).
Muita puolalaisia: Hanna Krall, Manuela Gretkowska
Unkari: Krisztina Tóth, Magda Szabó
Tšekki: Alexandra Berková, Libuše Moníková
Ukraina: Marina Lewycka (kotimaa nykyisin Iso-Britannia)
Viro: Maimu Berg, Viivi Luik, Mari Saat, Kätlin Kaldmaa...
Mahdollisuus kuunnella musiikkitallenteita on seuraavissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä:
Etelä-Haagan kirjasto
Arabianrannan kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Kannelmäen kirjasto
Kirjasto 10
Pohjois-Haagan kirjasto
Puistolan kirjasto
Myös joissakin Espoon ja Vantaan kirjastoissa voi kuunnella musiikkia. Listan kaikista HelMet-kirjastoista, joissa on musiikin kuuntelumahdollisuus löydät HelMet-palvelusivustolta kohdasta "Kirjastot ja palvelut" > "Näytä kirjastot, joissa on...". Klikkaa auki pudotusvalikosta kohta "Musiikin kuuntelumahdollisuus".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Sodanaikainen diagnoosiluokitus 35b3 = Sairasmielinen reaktio (Reactio psychopatica). Alleviivauksella ei ole erityistä merkitystä.
BII tai B2 on kelpoisuusluokka: B(1&2)- vähäinen tai suuri este, B2 on reservissä alin kelpoisuusluokka.
Puolustusvoimien sota-ajan lääkärintarkastuksissa käytetyt, sekä sotilaskantakortteihin merkityt diagnoosikoodit löytyvät esimerkiksi vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeesta (L.T.O.), joka on saatavilla muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun pääkirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto).
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta voi hakea myös yrityskirjastoja. Kirjoita lomakkeen vapaatekstihaku-sarakkeeseen 'yrityskirjasto'. Haku antaa 77 kirjastoa. Kaikkia yrityskirjastoja ei varmaankaan ole listassa, mutta ehkä kuitenkin suurimmat.
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Suomen tieteellinen kirjastoseura:
http://www.stks.fi/
SCAD on italiankielinen lyhenne ilmauksesta "data di scadenza", joka merkitsee viimeistä käyttöpäivää. Vastaava "parasta ennen" -lyhenne on TMC ("termine minimo di conservazione").Data scadenza alimenti e termine minimo di conservazione
Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano...
Eräpäivämuistutukset saattavat tulla hiukan eri tahtiin kuin palautukset rekisteröidään eli aivan sataprosenttinen tosiaikaisuus ei näissä asioissa toteudu. Jos vielä arkiviikon alettuakin näyttää siltä, että laina on palauttamatta, silloin on todennäköisesti tapahtunut jokin tekninen virhe. Niitä toki aina silloin tällöin sattuu; piippaus kuuluu mutta mitään ei tapahtunutkaan.
Järjestelmä kuitenkin toimii niin, että jos saman niteen lainaa joku muu, tieto edellisestä lainauksesta katoaa. Jos nide ei lähde lainaan, se löytyy kirjaston hyllystä. Kannattaa soittaa alkuviikosta Töölön kirjastoon, jos omista tiedoista näkee, ettei palautus ole vieläkään rekisteröitynyt. Kun henkilökunta löytää niteen hyllystä, se on helppo palauttaa uudelleen...
Tällaisia sähköisiä hiirenloukkuja on markkinoilla erilaisia. Laitteiden tuotekuvauksista ei tarkempi toimintaperiaate käy ilmi. Otus joutuu loukkuun tullessaan kosketuksiin kahden elektrodin kanssa ja saa tappavan iskun.
Sähköisten hiirenloukkujen patenttien selostuksia voi tutkia: https://patents.google.com/patent/US4250655 https://patents.google.com/patent/US4780985
Esimerkiksi kameroiden salamavaloissa, etälamauttimissa ja sähköisissä kärpässieppareissa hyödynnetään paristoista kondensaattoriin varastoitavaa pientä sähkövarausta joka sitten purkautuu hyvin nopeasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapasitanssi
Nyt tarvittaisiin kyllä sähköteknistä tietoa ja taitoa selittää asia kansantajuisesti!...
Syttyä sanan merkityksiä ovat mm. alkaa palaa, ottaa tulta, leimahtaa tuleen. Syttyä sana on tullut verbistä syteä, joka suomen murteissa ja lähikielissä on merkinnyt rivakkaa iskemistä. Aikoinaan tuli sytytettiin piikivellä iskemällä; syttää, sytyttää tarkoitti kipinöiden iskemistä piikivellä.
Lähteet:
Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kielitoimiston sanakirja, osa 3 (2006)
Meri: Sanojen synty (2004)
