Kirjojen yhtäläisyydet voivat olla joskus pelkkää sattumaa mutta joskus aivan tarkoituksellisia viittauksia. Yksinäinen lapsi, muutto johonkin mukavampaan paikkaan, vaarallinen vastustaja ja paras ystävä eivät liene hirveän harvinaisia teemoja. Toisaalta ei ole mahdotonta, että Rowling on halunnut Potter-kirjoissa viitata Lindgrenin teokseen, sillä se on ilmestynyt englanniksi nimellä ”Mio, My Son” ja siitä on tehty elokuvakin. Asiaa tarkemmin tutkimatta on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä vain yhteensattuma vai harkittu viittaus.
Joskus juonikuviot saattavat olla tietylle genrelle tyypillisiä. Esimerkiksi fantasiakirjoissa on aika tavallista, että sankari on joku tavallinen ihminen (tai muu olento), joka joutuu mukaan suuriin...
Tervolan kirjasto jäljitti Louen koulun vuoden 1960 aapisen soittamalla noihin aikoin toimineelle äidinkielen opettajalle. Hän oli keskustellut muiden entisten kollegoiden kanssa ja he yhdessä olivat muistelleet, että aapinen olisi ollut Louella 1960 tämä Kultainen aapinen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926999?page=1
Jos kyseessä ei kuitenkaan ole tämä aapinen, niin lastenkirjainstituutin sivulta löytyvät aapiset joista voi etsiä omaansa. Kansalliskirjasto on digitoinut ennen vuotta 1972 julkaistut aapiset :
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat
Sarjan Ihmebantu (2009) viidennessä jaksossa oli sketsi muka alankomaalaisesta televisiosarjasta, jossa osallistujille annettiin tahallaan väärä lääkitys. Sketsissä näyttelivät Tommi Korpela ja Jani Volanen.
Jakso Yle Areenassa
Könnin kelloista löytyy tietoa erityisesti Könnin suvun sivuilta , http://www.konninsuku.net/ , erityisesti kohdasta Könnin kellot http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html ja Kirjallisuus ja artikkeleita.
Teos pohjalaisesta kelloseppien suvusta:
Könnin suku, sukuhistoria ja sukuluettelo, toinen laitos
ensimmäisen v. 1949 julkaistun laitoksen pohjalta toimittanut Leena Rajala, o.s. Vähä-Koivisto
julkaisija Könnin suvun Oltermannikunta, Vaasa Oy 1988
Opinnäytetyö könninkelloista:
Räihä Jorma, Könnin valmistamat pöytä- ja taskukellot
Taidehistorian pro-gradu työ, Helsinki 1995
sekä kelloihin tai niiden valmistajiin liittyvät artikkelit:
Ahoniemi Veikko, Könnin mestarit, kellojen tuhattaiturit,
A & K. Antiikki, keräily ja Taide 1/2005...
Hei!
Juoksemalla ei voi saada ylinopeussakkoja, ja jokaiselle kulkuneuvolle on määritelty oma ylin sallittu nopeus.
Tässä linkki Finlexin uusimpaan tieliikennelakiin https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L1P2
Voit tutkia asiaa tarkemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on todettu, että lämpimään veteen irtoaa haitallista bisfenoli A -kemikaalia (BPA) kemikaalia epoksipinnoitetuista putkista, Tutkimus: Epoksipinnoitetusta vesiputkistosta liukeni haitallista kemikaalia lämpimään käyttöveteen – kylmässä vedessä kemikaalia ei havaittu - THLTheseus-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä, joissa on käsitelty putkien materiaaleja ja pinnoitteita. Siellä kannattaa tehdä hakuja esimerkiksi hakusanalla bisfenoli A, pinnoitetut putket tai vesijohtomateriaalit, Haku - Theseus ja vesijohtomateriaalit AND juomavesi, Haku - TheseusVesijohtomateriaalien vauriot ja käyttöikä kertoo putkien materiaaleista, kansi.FH9PEX-putkista liukeneva tert-...
Etsitty kirja saattaisi olla Hans Wilhelmin Valheella on lyhyet jäljet (Lasten parhaat kirjat, 1997), jossa vahingossa rikottu kello ja siitä kerrotut valheet kasvavat melkoiseksi taakaksi pesukarhu Maurin mielessä vuoristoretkellä hänen parhaan ystävänsä Riku-jäniksen kanssa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/ois-hakusessa-yks-kirja-jota?language_content_entity=fi
Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi:
Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla.
Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla.
(Loimaa, H. Kankare , 1933)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
Kyseessä on varmaankin ranskalaisten Claude Guillonin ja Yves Le Bonniecin kirja Suicide, mode d'emploi: histoire, technique, actualité (1982). Kirjaa myytiin yli 100 000 nidettä ennen kuin se kiellettiin.https://www.goodreads.com/book/show/4799029-suicide-mode-d-emploi
SOLA-ammattijärjestöstä (Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry) kerrottiin, että sosiaalialan ohjaaja on oma tutkintonimekkeensä. Tälle nimekkeelle kouluttauduttiin jonkin aikaa 1990-luvulla. Tutkinto on opistotasoinen ja täyttää sosionomin laillistukselle asetetut koulutusvaatimukset.
HYKS Psykiatriakeskus (entinen Hesperian sairaala) muodostettiin 1950-luvun lopulla Kivelän sairaalan mielenterveysyksiköstä. Sairaala on saanut nimensä antiikista, sillä Hesperia tarkoittaa lännen maata (kr. hesperos-sana tarkoittaa länttä / iltaa). Sairaalarakennus valmistui helmikuussa 1962 Helsingin kaupungin keskusmielisairaalaksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä. Hesperian Sairaala remontoitiin perusteellisesti 2000-luvun alussa, ja nykyisin sen päärakennus toimii HYKS Psykiatriakeskuksena. Pohjoisen Hesperiankadun puolella olevissa sivurakennuksissa on lisäksi HYKSin Lasten ja nuorten sairaalan toimintaa.
Lähde:
https://...
Kyseessä on Ester Ahokaisen lastenruno Lehtiloru, joka alkaa sanoilla "Haavanlehti havisee...". Runo sisältyy kokoelmaan Soita, soita, kissankello (1985).
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.41247
Kokoelman saatavuuden lähikirjastossasi voit tarkistaa täältä https://vaara.finna.fi/
https://finna.fi/
Tina Lifländerin romaani Hyvä yö kertoo hoitokodissa vuorotyötä tekevästä Nannasta, joka kärsii unettomuudesta. Lääkäreistä ja lääkkeistä ei tunnu olevan apua. Hoitokodin asukas Tyyne valvoo myös, muistellen sota-aikaa, puolisoaan ja lapsiaan. Teos kuvaa unettomuutta, väsymystä ja hoitokodin raadollista arkea.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4167264
Unettomuus on erityisesti jännityskirjallisuudessa ja kauhukirjallisuudessa paljon käytetty teema. Unettomuus koetaan usein pelottavana asiana ja se toimii erittäin hyvin jännitteen luojana näissä genreissä. Marko Hautalan Pimeän arkkitehti on esimerkki tuoreesta kotimaisesta kauhukirjasta, jossa unettomuus kiristää tunnelmaa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4051860
Jyrki...
Rikhard Ruskeepään musiikin nuottijulkaisuja ei oikein tahdo löytyä. Julkaisussa Laulamme ja leikimme : Lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola - Joonas Kokkonen ; Nuotit piirtänyt Hugo Aure. Nuotti | Valistus | 1958 on lastenlauluja: Paimenpoika (Hoi poika, poiuka punapaitainen), Lapselle, Toivomuksia, Lapsen iltavirsi.
Finnasta en löytänyt tietoja kantaatista. Sen sijaan löysin Doriasta vanhan Kansalliskirjaston nuottikokoelman paikkaliput -nimisen tiedoston, jossa on Amerikan suomalaiset kuorolaulut ja sen perässä Kantaatit -kortisto skannattuna. Siellä on kortti Ruskeepää, Rikhard, Kantaatti koulun vihkiäisjuhlaan. Sanat: Emma Vuollekoski Porvoo, WS, 50. 8:0, (4 s.). Kansalliskirjastosta voisi tiedustella,...
Käymällä lähimmässä kirjastossa, jossa tarkistetaan, ettei sinulla ole
selvitettävää; lainoja, maksuja yms. suorittamatta. Senjälkeen voidaan tietosi poistaa asiakasrekisteristä ja kortti hävittää.
Asta Virtanen kirjoittaa Raahen Joulu 1995 –lehdessä Riipakan talon vaiheista (s. 18-19) ja kertoo että rakennuksessa asui 20-luvulla Knut Willehard Ribacka vaimonsa Liisan kanssa. K.W. Ribacka oli syntynyt Kajaanissa vuonna 1884. Silloin perheen sukunimi oli muodossa Riipakka. K.W. Ribacka kuoli 1926. Talo on kulkenut Riipakan talon nimellä kaksikymmenluvulta lähtien.
Lähde: Virtanen, Asta : Riipakan talon vaiheista. Julkaisussa : Raahen joulu. - Raahe : Raahe-seura, 1990-. - 1995: [1], s. 18-19.
Emme voi tietopalvelussa antaa varsinaisia lainopillisia neuvoja, mutta asiaa voi käsitellä yleisellä tasolla. Yleisenä periaatteena on, ettei tietämättömyys laista vapauta tekijää seuraamuksista. Asiaan voi kuitenkin olla joitakin poikkeuksia, mm. tilanne, jossa viranomainen antaa väärän neuvon tai laki on erityisen epäselvä. Ks. rikoslain 3. ja 4. luku https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L3
Elokuva on esitetty Suomessa vain tv:ssä vuonna 2005. Videolla sitä ei ole julkaistu lainkaan. Siksi sitä voi olla vaikea löytää esimerkiksi kirjastosta. Vaihtoehdoksi taitaa jäädä tilaaminen ulkomailta.
En ole koskaan kuullut termiä kysytylle yhdistelmälle, enkä sitä etsimälläkään löytänyt. Elämäkerta saattaa sisältää sekä päiväkirjamerkintöjä että muistelmia, mutta se ei tarkoita ainoastaan niiden yhdistelmää.
Sana hurskas on vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua kantagermaanista alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan horskr 'viisas'.
Suomen kirjakielessä hurskas-sana on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sana hurskas Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
