En onnistunut löytämään tällaista sanontaa sananlaskuja ja sanontoja tai Turkin sotaa 1877-1878 käsittelevistä kirjoista. Oletan, että sanonta voisi liittyä tähän Turkin ja Venäjän välillä käytyyn sotaan, johon osallistui myös suomalaisia Suomen kaartin sotilaita.
Torsten Ekmanin kirjassa Suomen kaarti 1812-1905 (Schildts 2006) kerrotaan, että Suomen kaartin rauhanaikainen vahvuus oli kuusisataa miestä ja ennen sotaa se nostettiin nopeasti kahdeksaansataan värväämällä lisää sotilaita. Värväystoimintaa tehtiin eri puolilla Suomea. Innostus sotaan lähtöön oli suurta ja värväys onnistui yli odotusten. Voisivatko sanonnat juuret juontaa tähän?
Kingillä on kirja nimeltä "Raivo" ("The Rage"), mutta kirja, jota Sinä ajattelet, on "Carrie". Siinä kerrotaan tytöstä nimeltä Carrie White. Carrie on lihava ja hieman omalaatuinen ja siksi häntä kiusataan koulussa. Yllättäen Carrie huomaa, että hän kykenee ajatuksen voimin siirtelemään raskaita esineitä. Tämän kykynsä avulla Carrie kostaa kiusaajilleen kammottavalla tavalla... "Carrie" ilmestyi 1974. Se oli Kingin ensimmäinen romaani ja se teki hänestä hetkessä kuuluisan. "Carrie" on julkaistu suomeksi useina eri painoksina mutta tällä hetkellä suomennoksesta on painos lopussa. Antikvariaateista sitä voi tietysti kysellä. (Internetistä löytyy osoitteesta http://www.antikka.net verkossa toimiva antikvariaatti. Osoitteesta http://kotisivu....
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä...
Sadun nimi on Ruumiinosat, ja se löytyy kirjasta Aisopoksen sadut (ilmestynyt v. 1976).
Kädet, jalat ja hampaat päättävät lopettaa vatsan palvelemisen, koska pitävät itseänsä tärkeämpinä. Sadun opetus on, että kukaan ei tule toimeen omin voimin - yhteistyötä on tehtävä.
Tieto löytyy Kirjasammosta hakusanoilla "ruumiinosat" ja "sadut".
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Elokuvien suoratoistopalveluista, tai sen puutteesta, kysytään meiltä aika ajoin.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Vastaus kopioitu palvelun vastausarkistosta:
Minulla tuli netissä vastaan UKK:n Kirjastokino, jossa on laaja valikoima elokuvia ja ohjelmia katsottavissa ilmaiseksi. Miksi Keski-kirjastot eivät ole mukana… | Kysy kirjastonhoitajalta
Eli nyt emme voi muuta kuin odottaa.
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1917, kun Suomi itsenäistyi, ei ollut yhtään satavuotiasta asukasta. Vuonna 1940 heitä oli ensimmäisen kerran kerralla jo 14 henkilöä.
Dagobert von Mikuschista vaikuttaa löytyvän hyvin vähän tietoa. Saksan kansalliskirjaston tietojen mukaan hän eli 1874 - 1950. Hän asui Berliinissä. Von Mikusch kirjoitti 21 teosta ja käänsi paljon teoksia saksaksi. Saksalaisissa sanomalehdissä hänen nimensä esiintyi usein ja häntä tituleerattiin mm. tunnetuksi itämaiden tuntijaksi. Mistään ei suoranaisesti ilmene, mikä oli hänen koulutustaustansa tai tekikö hän esimerkiksi tutkimustyötä eri maissa.
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman)....
Kysymyksen paljon lainattu Bradbury-sitaatti ei ole peräisin romaanista Fahrenheit 451, vaan The Seattle Times -lehdessä 12.3.1993 julkaistusta kirjailijan haastattelusta. Sen voi löytää myös muutamasta artikkelin jälkeen ilmestyneestä sitaattisanakirjasta (esim. The Times book of quotations).
Verkossa on Bradburyn lausahduksesta parikin toisistaan vain hieman poikkeavaa suomenkielistä tulkintaa: kysymyksessä mainittu "Ei kulttuurin tuhoamiseen tarvita kirjojen polttamista. Riittää kun ihmiset lopettavat niiden lukemisen." [esim. Sitaatteja kirjoittamisesta (pasikarppanen.net)] ja ”Kulttuurin tuhoamiseen ei tarvita kirjojen polttamista. Siihen riittää se, että ihmiset lakkaavat lukemasta.” [Ray Bradbury (risingshadow.fi)]....
Kirja on Timo Sandbergin Jäähyväisratsastus (1994).
Lastenkirjainstituutin tietokannassa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
kirjasta kerrotaan näin:
"Ystävykset Piri eli Pirita ja Sanna touhuavat kuin kotonaan Sireenin ratsastuskoululla, sillä vuosien varrella ovat ihmiset, paikat ja ennen kaikkea hevoset tulleet läheisiksi. Pirin elämään astuu yllättäen Olli, ristiriitainen ongelmakimppu, johon Piri ei oikein osaa ottaa kantaa. Pirillä on poikaystävä Suke, joka parhaillaan toipuu leikkauksesta sairaalassa. Sannan kipeimpiä kokemuksia on jäähyväisratsastus Veeralla, joka on päätetty lopettaa. Vaihtelua arkeen tuo jäyhä ja totinen Kalevi, johon Sanna suhtautuu luonteensa mukaisesti mutkattoman railakkaasti. -...
Ymmärrän kysymyksesi tavoitteen, mutta näin yleisesti muotoiltuna siihen ei voi kukaan vastata kunnolla. Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään ja opinnäytteiden eräs tarkoitus lienee saada tekijä itse pohtimaan mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja tosiasioiden pohjalta. Yritän siksi jotenkin vastata nykyisyyttä koskevaan puoleen, vaikka en ole amk-kirjastojen musiikkipalveluiden erityistuntija (siltä osin ota yhteyttä Jaska Järvilehtoon). Jätän myös tarkemmin pohtimatta, miten monesta näkökulmasta voidaan käsitettä "asema" lähestyä. Sitäkin kannattaisi tekijän vähän problematisoida. Käsitteen sisältö kun riippuu ratkaisevasti siitä, käyttääkö sitä päättäjä, työntekijä vai asiakas ja tarkastellaanko asiaa kulttuurisesti vai...
Esimerkiksi Olympiakomitean sivuilla kerrotaan valmentajan tehtäviin hakeutumisesta. Omaa urheilutaustaa pidetään suotavana. "Alusta alkaen on tärkeää lähteä kouluttautumaan. Valmentaminen on oma tieteen ja taiteen lajinsa, jossa on paljon mielenkiintoista opittavaa. Urheilijalla on usein paljon kokemusta valmentautumisesta, mutta valmentajan osaaminen ei synny vain urheilijakokemuksesta. Koulutuspolkuja on tarjolla monia."
Suomen valmentajat -yhdistyksen verkkosivuilla mainitaan viime päivien uutisoinnissa puhuttaneet kahdelle muodostelmaluisteluvalmentajalle annetut sanktiot epäasiallisesta käyttäytymisestä. Liitto peräänkuuluttaa epäkohtiin puuttumista ja edellyttää lisää ymmärrystä hyvästä valmennuksesta ja hyvästä valmentajuudesta....
Käsitys on varsin vanha, ja se mainitaan esimerkiksi Matkailulehden 1.8.1914 jutussa Uiskenteleva Suomi: "Saaristolainen uhmailee kylläkin merta purressaan, mutta jos hän joutuu veteen, vaipuu hän kuin riippa pohjaan. Asun saaristossa, lähimmät naapurini, eräs 30-vuotias kalastaja, eivät osaa uida vähääkään, toinen, kaljaasin kulettaja, yhtä vähän."Nopea verkkohaku englanniksi paljastaa, että käsitys saarten asukkaiden (ja merimiesten) uimataidottomuudesta on kansainvälinen. Mitään yksimielisyyttä ei kuitenkaan tunnu olevan siitä, miksi näin olisi tai pitääkö käsitys edes universaalisti paikkansa.Vaikuttaa siltä, että saaristossa on joskus tosiaan asunut ainakin joitain ihmisiä, jotka eivät ole osanneet uida. Nykyään uimataito lienee...
Suomesta ei ole yhtä helppoa löytää runsaasti täydellisen soikeita pienehköjä kiviä sisältäviä rantoja kuin joistain muista maista, mutta tässä eräitä ranta-alueita, jotka voisivat olla mieleesi:Utsjoen Outakoski - Kuvia: https://www.vastavalo.net/teno-deatnu-joki-lohijoki-tenojoen-kivista-rantaa-435577.html sekä https://www.vastavalo.net/kivi-kivet-hiottu-hiotut-meren-hiomat-kivet-4…Hangon tulliniemi - tässä linkki aluetta käsittelevään blogiin, joka sisältää kuvia kivistäkin https://www.mustikkapasta.fi/2020/06/saastutettu-suojeltu-luonto-ja-reitilta.htmlPorin Yyteri - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta https://www.vastavalo.net/meri-kivi-penkki-kivet-kivinen-penkki-748594.htmlKolin Pielisen järvi - tässä kiviä sisältävä kuva alueelta...
Aale Tynnin runokokoelmista ei löytynyt mainintaa angeluskelloista. Voisiko runo olla Helvi Juvosen? Hänellä on runo nimeltä Angelus domini, joka alkaa näin:
”Koko päivän poimineet pelloiltaan
he olivat tähkäpäitä.
Vasta angeluskelloja kuullessaan
he näyttivät lyhteitä näitä.
Runo on Helvi Juvosen runokokoelmasta Pohjajäätä vuodelta 1952. Runo löytyy myös Tampereen evankelis-luterilaisen seurakunnan Mummon Kammarin sivuilta:
http://www.aamulehti.fi/mummonkammari/lehdet/20030131/aj1.shtml
Satakirjastoissa, joihin mm. Rauma kuuluu, tätä kirjaa ei enää ole, mutta joistakin kirjastoista muualta Suomesta se löytyy. Kysy kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastostasi.
Meillä on Viipurin läänin henkikirjoja noilta vuosilta, mutta niihin eivät sisälly Viipurin kaupungin tiedot. Kehottaisin ottamaan yhteyttä Mikkelin maakunta-arkistoon (p. 015-321 3132 tai s-posti: mikkeli@narc.fi). Arkistosta löytyy Viipurin seurakuntien mikrofilmejä mainitsemiltanne vuosilta. He osaavat neuvoa myös henkikirjojen suhteen.
Vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät vastaa kysymyksessä esitettyjä, tekisi mieleni ehdottaa Nora Robertsin irlantilaisista legendoista ammentavaa trilogiaa, johon kuuluvat kirjat Morriganin risti, Jumalten tanssi ja Hiljaisuuden laakso.
Morriganin risti alkaa prologilla, jossa tarinankertoja, vanha mies, alkaa kertoa lapsille tarinaansa, jota kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa seuraavasti:
Mahtava irlantilaisvelho Hoyt janoaa kostoa. Hurja vampyyrikuningatar Lilith on vietellyt hänen veljensä Cianin. Hoyt matkustaa 1100-luvulta omaan aikaamme, jossa hän kohtaa vampyyriksi muuttuneen Cianin, kipakan wicca-noita Glennan sekä vampyyrinmetsästäjä Blairin.
Nelikko joutuu yhdistämään voimansa, sillä Lilithin kokoama pimeyden...
