Eutanasia-termi ei ole täysin yksiselitteinen, siihen liittyy useampiakin rinnakkais- ja alakäsitteitä. Niihin voi perehtyä esimerkiksi oheisen opinnäytetyön alkusivuilla.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/310996/AlaSeppala_Evel…
Eutanasia, kuolinapu, armokuolema, avustettu itsemurha, omaehtoinen kuolema – mitä maailman maat sallivat | Yle Uutiset | yle.fi
Wikipedian artikkeli luettelee maat ja osavaltiot, joissa ns. aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja.
Legality of euthanasia - Wikipedia
Täysin omatoimisesti, ilman lääkärien, viranomaisten tai tehtävään erikoistuneen klinikan järjestelyjä, ei näyttäisi olevan mahdollista ostaa itselleen kertapakkausta eutanasiatarkoitukseen.
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Kaarina Helakisa on riimitellyt "Little Tommy Tucker" -lorun suomeksi. Loru on suomenkieliseltä nimeltään "Pikku Tommi Takala" ja se löytyy esimerkiksi teoksista "Lasten kultainen riimikirja" (Otava, 1993) ja "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000).
Loru alkaa näin:
"Pikku Tommi Takala
laulaa, jotta saisi ruokaa."
Saat koko lorun sähköpostiisi.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan...
Kappale "Joulusahti" löytyy nuottijulkaisusta
"Eino Kettusen ikkuna maailmaan".
Kouvolan kirjaston kokoelmissa julkaisua ei ole, mutta
kaukopalveluna voimme sen pyynnöstä toimittaa, jos haluatte.
Kymenlaakson kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät osoitteesta http://www.kyytikirjastot.fi
Naisten transvestismiä sivutaan seuraavissa tietokirjoissa:
- Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa / Kati Mustola & Johanna Pakkanen (toim.)
- Nainen, naiseus, naisellisuus / toimittaneet Minna Nikunen .. [et al.] ; [kirjoittajat: Tuula Gordon .. et al.]
- Vilkka, Hanna: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen
Drag King -ilmiöstä löytyi kirja: Aarnipuu, Tiia: Sinivalkoisissa höyhenissä : suomalainen drag
Transvestismi on Kielitoimiston sanakirjan mukaan sukupuolinen halu esiintyä (ajoittain) vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvana vars. sen vaatteisiin pukeutumalla.
Siisteyskasvatuksesta löytyy runsaasti lapsille suunnattuja kirjoja. Ihan suoraan kuvaamasi kaltaisesta tilanteesta ei löytynyt kirjaa, mutta esimerkiksi lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren Pipunan vessarauha voisi sopia aiheen käsittelyyn lapsen kanssa. Samoin Jan-Erik Grüthin teos Ei enää vaippoja! vaikuttaa sopivalta. Kuvauksen mukaan siinä lapset yhdessä keskustelevat potalla käymisestä ja vaipoista. Asiasanalla "siisteyskasvatus" näitä voi etsiä lisääkin omasta verkkokirjastosta. Lastenkirjojen kuvituksissa aihe on huomioitu eli potat, pytyt ja tuotokset ovat myös kuvituksessa läsnä.Tietokirjallisuutta tästä osa-alueesta en oikein onnistunut löytämään, mikä voi johtua ihan siitä, että aihetta luultavasti käsitellään lapsuuden kehitystä...
VHS-tallenteiden digitointi on mahdollista kolmessa kirjastossa: pääkirjaston musiikkiosastolla, Ilpoisten kirjastossa ja Varissuon kirjastossa.
Aikoja voi varata kirjastojen neuvonnasta tai puhelimitse. Asiakkaalla tulee olla Vaski-kirjastojen voimassa oleva kirjastokortti. Uuden ajan voi varata vasta kun edellinen aika on käytetty.
Palvelu toteutetaan itsepalveluna ja digitointi on asiakkaalle maksutonta. Asiakas ostaa itse omat DVD-levynsä, joihin hän aineistoa tallentaa.
Puhelinnumerot:
Musiikkiosasto puh. 02- 2620 658
Ilpoinen puh. 02- 2620 764
Varissuo puh. 02- 262 0777
Lisätietoja Musaston blogista http://musasto.wordpress.com/2011/01/28/mahdollisuus-digitointiin-kolme…
Helmet-kirjastojen kaukolainapyynnön voi tehdä osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto. Kaukolainaa ei voi kuitenkaan tilata, jos kirjaa on jo ennestään jossakin pääkaupunkiseudun kirjastossa, niin Helmet-kirjastot, Helka-kirjastot kuin muut yleisölle avoimet kirjastot mukaan lukien. Se asia kannattaa siis tarkistaa heti ensiksi. Siitä huolimatta, että kirja olisi lainassa, toista kappaletta ei voit tilata kaukolainana, vaikka sitä olisi muualla Suomessa hyllyssä.
Kun kaukolainapyyntö on tehty, kirjaston kaukopalvelu selvittää erilaisista tietokannoista, mistä kirja olisi näppärinsä tilata. Paljon tilataan Varastokirjastosta, joka on Suomen kirjastojen yhteinen varasto. Sieltä kirjat...
Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit....
Televisiolähetykset alkoivat Kambodzassa vuonna 1966 ja jatkuivat vuoteen 1975, jolloin tv-studiot tuhottiin. Ohjelmista en valitettavasti onnistunut löytämään tarkempaa tietoa. Cambodian Center for Independent Median vuonna 2009 julkaistussa raportissa (http://www.scribd.com/doc/52678581/Enhancing-Independent-Media-in-Cambo…) kerrotaan, että televisio toimi hallituksen tiukassa valvonnassa. Samaan aikaan länsimaisten toimittajien pääsy maahan kiellettiin ja vuonna 1972 National Radio of Cambodia lähetti ainoastaan vanhojen musikaalien ja draamojen uusintoja pelätessään rikkovansa uutta, kiristynyttä lainsäädäntöä.
Kambodzan mediahistoriasta löytyy englanninkielinen artikkeli Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Media_of_Cambodia....
Kyllä vaan. Voit palauttaa HelMet-kirjastojen aineistoa mihin tahansa HelMet-kirjastojen toimipaikkaan, siis myös Espooseen, Vantaalle tai Kauniaisiin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Monista Phyllis A. Whitneyn suomennetuista teoksista löytyy lyhyet juonikuvaukset Kirjasampo-sivustolta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928459436. Niiden avulla voisi kenties arvioida, kiinnostaako kirjan aihepiiri.
Vanhemmista tekijöistä Netta Muskettin tai Sidney Sheldonin kirjat voisivat olla kokeilemisen arvoisia. Uudemmista kirjailijoista taas Lucinda Rileyn, Nora Robertsin tai Sandra Brownin tuotannosta voisi löytyä sopivaa luettavaa.
Rovaniemi on alkuaan luontonimi. Mutta se mihin niemeen Rovaniemellä viitataan, on oletettavasti muuttunut ajan myötä.
1. asiakirjamaininta Rovaniemestä on vuodelta 1453 maakauppaan liittyen. Luultavimmin alunperin Rovaniemi oli Ounasjokivarren länsipuolella, vahvin ja vanhin talokeskittymä oli nykyisen Ylikylän kohdalla, n. 4 kilometriä Ounasjokea pohjoiseen nykyisen Rovaniemen keskustasta.
1600-luvulla Rovaniemen kylä oli Kuussaaren ja Lainaan välillä.
Vanhoja karttoja ei ole niemen tarkkuudella, mutta tässä Olof Träskin kartassa v. 1642 näkyy Rovaniemi Korkalon kappelin yläpuolella Ounasjoen rannalla.
http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/vanhatkartat/pages/MAP1642.html
Nimitoimistosta on tieto, että Rovaniemi on...
Termokromaattisuudella tarkoitetaan lämpöherkkyyttä, aineen ominaisuutta vaihtaa väriä lämpötilan muutoksen seurauksena. Arkisia esimerkkejä termokromaattisuudesta ovat esimerkiksi väriä vaihtava sormus tai tuttipullon värin vaihtuminen, kun neste on lämpötilaltaan sopivaa juotavaksi. Lämpöherkkää materiaalia voidaan käyttää myös esim. indikaattorina lämpöherkkien tuotteiden kuljetusolosuhteiden varmistamisessa.
Hakusanoilla " thermochromic paint" tai "colour-change paint" löytyy verkosta lisätietoa lämpöherkkien pigmenttien käytöstä väriaineissa. Kotiverstas-sivuston keskustelua termokromaattisista maaleista kannattaa myös vilkaista https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=836.0
Lämpöherkkien pigmenttien...
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa....
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista (KAVI) vastattiin, että Lobby Cardin suomenkielinen nimi on painokuva.
Elokuvateatterit ovat käyttäneet mainonnassaan trailereita, julisteita ja painokuvia sekä banderolleja ja/tai pahvisia ständejä. Lobby Cardin suomenkielinen nimi elokuvateattereissa on ollut painokuva, mutta myös termiä valokuva on käytetty,vaikka lobby card/painokuva ei olekaan aito valokuva, vaan rasteripohjainen painettu kuva. Ennen painokuvien tuloa elokuvateatterit käyttivät julisteiden lisäksi oikeita valokuvia, mutta niistä luovuttiin pikkuhiljaa vuosikymmeniä sitten painokuvien ollessa halvempia ja helpompia tehdä.
Kirjastot ovat itsenäisiä toimijoita, joten viesti pitäisi lähettää niihin erikseen. Muutama kanava on, joissa viestitään kirjastoille keskitetysti. Suomessa on kirjastoja, jotka hoitavat alueellista kehittämistehtävää. Niille voisi välittää tämän kehittämisehdotuksen esim. yhteisten sivujen toimittajien kautta, Aija Laine, aija.laine@hel.fi tai Päivi Litmanen-Peitsala, plp@kirjastot.fi, https://www.kirjastot.fi/kirjastot-ja-kehittaminen. Toinen on Kirjasto-kaapeli -foorumi, https://www.kirjastot.fi/forum/402.
Anneli Heliö on suomentanut tämän Anna Ahmatovan runon vuodelta 1921. Runo on nimeämätön ja etsimäsi kohdat ovat runon viimeinen säkeistö.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne : Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s.204).Marja-Leena Mikkola on suomentanut lukuisia Ahmatovan runoja, mutta valitettavasti ei tätä.
Valitettavasti tätä Markku Köntän säveltämää ja sanoittamaa laulua Joululaulu ystävälle ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu nuottina. Saija Tuupasen levyn vuonna 2014 julkaissut Magnum Music toimii Vantaalla ja sen kautta ehkä saisi yhteyden Markku Könttään. Yrittää kannattaa varmaan myös Markku Köntän orkesterin Blue Notes keikkoja myyvän Blue Starsin kautta.
Heikki Poroila
