Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita).
Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Hengellisen laulun ”Sellaisenaan” toinen säkeistö alkaa: ”Kun kutsui Hän, ei aikaa sulla silloin”. Laulun ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Sellaisenaan saat käydä luokse Herran” tai ”Sellaisenaan saat käydä Herran luokse”. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Lähde. Laulu sisältyy esimerkiksi ”Hengelliseen laulukirjaan” (1982, julkaisija Suomen vapaitten kristittyjen neuvosto). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Muihinkin ”Hengellisen laulukirjan” painoksiin se saattaa sisältyä.
Jonkin verran erilainen sanoitus löytyy kirjasta ”Deulikaane tšambibi” (= Hengellisiä lauluja), joka sisältää Viljo Koiviston tarkistamia romaninkielisiä käännöksiä suomenkielisistä lauluista. Laulujen sanat ovat kirjassa myös...
Jos kyseessä joulutervehdyksen ikimerkki, jonka maksumerkintänä on lumihiutale, voi käyttää aiemmin ostettuja joulumerkkejä myös seuraavina vuosina.
Lähde: Postimerkit - Posti
Puutarhassa -niminen runo löytyy Tommy Tabermannin teoksesta Tuli : runoja epäröiville rakastavaisille (Espoo: Weilin + Göös, 1987). Myöhemmin se on ilmestynyt myös kokoelmassa Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (Jyväskylä: Gummerus, 1995), johon Tabermann on valinnut runot aiemmasta tuotannostaan.
Ritva Toropaisen väitöskirjassa Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005) kerrotaan Lassinkalliosta, että sen arvellaan saaneen nimensä siitä, että Lassi-niminen mies olisi tuolta paikalta hukuttautunut koskeen. Toisaalta rannalla kallion kohdalla oli 1800-luvulla myös Lassi-niminen torppa, joka saattaa olla nimen taustalla. Kirjassa on esitelty tarkemmin myös muita Lassinkallio ja Lassi-alkuisten nimien taustoja.LähdeRitva Toropainen: Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat (2005), OUTI-verkkokirjasto: https://outi.finna.fi/Record/outi.714600?sid=5157217205
Linkki maailman runouteen – tietokannan mukaan kyseistä runoa ei ole suomennettu. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Haut Melinda ja Arto -tietokannoista eivät myöskään antaneet viitteitä suomennoksesta.
Matthew Arnoldin tuotannosta on suomennettu kuusi runoa, joista uusin on Tuli&Savu lehdessä 2006 nr 04 julkaistu Teemu Mannisen käännös runosta Eristäytyneisyys - Margueritelle (Isolation: To Marguerite).
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys...
Tällaista selvitystä emme löytäneet, mutta mm. avioeron syitä on selvitetty Jouko Kiisken väitöskirjassa Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (Itä-Suomen yliopisto, 2011). Väitöskirja on luettavissa myös verkossa:
eRepo - Suomalainen avioero 2000-luvun alussa : miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? (uef.fi)
Ruotsinkielisessä Hannah Dangin opinnäytetyössä on myös selvitetty avioerojen syitä: Varför skiljer man sig? : en systematisk litteraturstudie av olika förklaringsmodeller till skilsmässa (pro gradu, Åbo Akademi, 2014).
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
Kirjastosta lainattuja levyjä saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön (tekijänoikeuslain § 12). Oikeus on yleinen, eikä se riipu siitä, mistä kopioitavan levyn on saanut, kunhan se on laillisesti valmistettu. Saman pykälän nojalla voi kopioida itselleen ystävän, naapurin tai ventovieraan lainaaman levyn.
§12:n nojalla valmistettua kopiota ei saa käyttää yksityisen käytön ulkopuolella.
Heikki Poroila 3.11.2017
"Jossakin tuolla Raision puolla ei enää juokse kissa / koska se kissa leipien päällä on eväspaketissa" on yksi laulunpätkistä Helismaan 1960-luvulla levyttämissä "nykyaikaisten kansanlaulujen" sikermissä. Se löytyy levyltä Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (1:28–1:47):
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 4 (youtube.com)
Tämä ei ollut Repen kansanlauluista ainoa, jossa kissat päätyivät margariinina leivän päälle. Jo ensimmäisellä Repen nykyaikaiset kansanlaulut -levyllä käsiteltiin tätä teemaa (4:10–4:34): "Kesäkissaani heitteille jättänyt en / muistojen joukkoon jo talletin sen / Kesäkissani Ähtävän muoviin mä möin / margariinina sitten sen syksyllä söin".
Repen nykyaikaiset kansanlaulut 1 (youtube.com)
Etsitty kirja saattaisi olla Michel del Castillon Tanguy, aikamme lapsi. Sen viidennestätoista luvusta löytyy lyhyt keskustelu, jonka päätteeksi yksi Tanguyn vankitovereista toteaa: "Ei sodassa ole voittajia eikä voitettuja: vain uhreja."
Kari Hotakaisen Helmi-kirjaa on tulossa kirjastoihin. Esimerkiksi Helmet-kirjastoihin kirjaa on tilattu ja se on jo varattavissa.Kari, Hotakainen : Helmi https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2592726?sid=4786863818
Sellon kirjastoon tulee Juoksija-lehti. Linkki Helmet hakutulokseen.Sellon kirjastosta löytyvät myös Fizkultura i sport, Liikunta & tiede sekä Kunto plus.Koko helmet alueelle tulee runsaammin liikuntalehtiä. Linkki Helmet hakutuloseen.Juoksija löytyy myös kansallisesta e-kirjastosta. Linkki e-kirjaston lehtivalikoimaan ja kirjautumisohjeisiin.
Kysymykseesi on vaikea vastata kovin tarkasti, mutta joitakin valistuneita arvauksia on kyllä hahmoteltavissa. Elinvoimakeskuksen ylläpitämällä Kokemäenjoki-sivustolla kerrotaan, että "[Kokemäen]joki laskee Porin edustalle Pihlavanlahteen, josta vedet virtaavat Eteläselän kautta Selkämereen." Näin ollen pullopostisi voi sopivien olosuhteiden vallitessa päätyä jopa Itämerelle. Suurimman esteen pullon etenemiselle muodostanee kuitenkin Kokemäenjoen suisto, jonka osa Pihlavanlahtikin on. Siellä veden virtaus hidastuu ja vesikasvillisuus lisääntyy, minkä vuoksi pullo voi helpommin pysähtyä johonkin esteeseen.Jos pullopostisi kuitenkin saavuttaisi Itämeren, siellä sen liikkeitä on vieläkin vaikeampi ennustaa. Ilmatieteen laitoksen mukaan...
Päivikin satu on vuodelta 1918 ja sen on kirjoittanut Aili Somersalo. Kirjasta on otettu useita painoksia ja sitä on saatavissa useissa kirjastoissa, myös Kirkkonummen kirjastosta. Suosittelen sinulle myös Päivikin sadun rinnakkaisteosta, niin ikään Somersalon kirjoittamaa Mestaritontun seikkailuja, jossa myös puhutaan Päivikistä... Mestaritonttu oli minun mielikirjojani lapsena.
