Vuonna 1952 valmistuneen lentoaseman virallinen nimi oli aluksi Helsingin lentoasema. Kun 1970-luvun alussa Helsingin maalaiskunnasta tuli ensin Vantaan kauppala ja sitten Vantaan kaupunki, oli myös lentoaseman nimimuutokselle tarvetta. Vuonna 2012 ilmestyneen Helsinki-Vantaan kuusi vuosikymmentä -näyttelyjulkaisun (V. Saltikoff ja T. Juutinen) mukaan Ilmailuhallitus teki vuonna 1972 ehdotuksen, että lentoaseman nimi muutettaisiin Helsinki-Vantaan lentoasemaksi. Nimi hyväksyttiin ja otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1977.
Autoilu yleisillä teillä on yksi niistä asioista, jotka Yhdysvaltain entisiltä presidenteiltä on kielletty - yksityisalueilla he kyllä saavat autoilla niin paljon kuin mieli tekee. Tätä koskeva säädös annettiin pian John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Viimeinen yleisessä liikenteessä itse autoaan ajanut Yhdysvaltain presidentti on Lyndon B. Johnson.
Lähde:
Elizabeth Yuko, 6 things former presidents aren't allowed to do after leaving office
Perunan kasvatukseen tarvitaan aina pieni nokare myös perunaa. Pelkkä itu ei juurru, koska sillä mahdollisuutta saada ravinteita ilman juuria.
Linkki samantapaiseen kysymykseen ja vastaukseen tällä palstalla.
Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
kirja löytyy Kallion kirjastosta tai keskusvarastosta, voit tehdä varauksen esimerkiksi HelMetin kautta.
TEKIJÄ Krüss, James
TEOS Timm Taler eli Myyty nauru : tarina pienestä pojasta ja paljosta rahasta, naurusta ja itkusta, vedonlyönneistä sekä ruutupukuisesta herrasta. Kertojana Timm, nukketeatterinäyttelijä / muistiin merkinnyt kaikkia niitä varten, jotka vielä osaavat nauraa James Krüss ; [saks. alkuteoksesta suom. Paula Karlsson]
JULKTIEDOT Helsinki : Lasten keskus, 1983
ULKOASU 250 s. : muotokuva ; 22 cm
STAND NRO 951-626-458-1 (sid.)
ESP LUOKKA 2.4
HEL LUOKKA 1.4
Lampaat toimivat dekkareina Leonie Swannin kirjassa Murha laitumella : lammasdekkari (WSOY 2007).
Siihen on myös jatko-osa: Ihmissutta ken pelkäisi : lammasdekkari (WSOY 2011).
Runo on itse asiassa Elina Vaaran käsialaa ja nimeltä ”Aamu”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Hopeaviulu” (1928) ja löytyy myös Vaaran kokoelmasta ”Valitut runot” (useita painoksia). Ensimmäinen katkelmasi on runon toisesta säkeistöstä ja toinen taas ensimmäisen säkeistön lopusta.
Eeva Tenhusesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
ULKOASU 229 s. : kuv. ; 26 cm
ISBN 951-692-507-3 (sid.)
NIMEKE: SIVUPOLKUJA : tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille / toimittaneet Tero Norkola, Eila Rikkinen ; [... kuvat: Iiris Pessa]
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996 (Rauma : West Point)
ULKOASU 239 s. : kuv. ; 21 cm
SARJA/ISSN Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 148
ISBN 951-717-935-9 (nid.)
NIMEKE: PIDÄTTEKÖ dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa / Kai Ekholm, Jukka Parkkinen (toim.) ; [kuvitus ja taitto: Seppo Töyssy]...
Jälkimmäinen runonpätkä on Uuno Kailaan runosta Linnut. Se on pitkähkö runo, ja muistamassasi kohdassa sanotaan näin:
Elämä on kaunis. Siksi laula!
Kuolema on pitkä. Laula siis!
Iltarusko, pilvet, kaste ota,
onni tyven ota säveliis.
Runo on kokoelmasta Uni ja kuolema vuodelta 1931. Siitä on otettu uusi painos vuonna 2007. Kokoelman runoja löytyy myös Kailaan runokokoelmista Runot 1922-1931 (2002), Unten maa (1989) ja Runoja (1977).
Ensimmäisen runon tekijästä ei löytynyt tietoa. Satakielen laulusta on monikin runoilija kirjoittanut, mm. Aaro Hellaakoski.
MyHelsinki-sivulla teen ystävä Petra Tandefelt jakaa vinkkinsä keskustan teepaikkoihin eli Tea District Helsinkiin. Tästä linkistä pääset vinkkeihin: https://www.myhelsinki.fi/fi/sy%C3%B6-ja-juo/kahvilat/helsingin-teehuon….
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan jukara tarkoittaa tylsää puukkoa. Tylsälle puukolle kirjasta löytyy myös karjalainen murresana jukero, ja kysymyksessä mainittua "voi herran jukaraa" vastaava jukeri tunnetaan lievänä voimasanana Etelä-Karjalassa ("Mun oli niih harmi sittej jotta voi Herraj jukeri!"). Mahdollisesti pohjoissavolaisten sanonnassa jukara on vastaavasti alkuperäisestä merkityksestään voimasanaksi siirtynyt ilmaus. Useimpiin juka-alkuisiin sanoihin sisältyy jonkinlainen vastahankaisuuden ajatus: juka sinänsä tarkoittaa tottelematonta, jukaileminen on vastustamista, jukainen tarkoittaa sekä kierosyistä ja sitkeää puuta että pahankurista, jukaaminen on raahaamista, kiistelyä, vastaansanomista, jukautuminen kiinni...
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintyttären henkilö Skalle-Per on suomennoksessa saanut nimen Kalju-Pietu.
Lindgren, Astrid: Ronja ryövärintytär (suom. Tuula Taanila, useita painoksia, WSOY)
Kävisikö Eeva Kilven runo
Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
Eeva Kilpi, Laulu rakkaudesta ja muita runoja 1972 https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kulttuuri/eeva-kilpi-naistenpaivan-runo/
tai J Karjalaisen laulun sanoitus:
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarimiehet
joita koko valtakunta arvostaa?
Keitä ne on ne sankarit
sellaiset sankarinaiset
jotka tosi työstä palkintonsa saa?
Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
ihan jokainen
Keitä ne on ne...
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Bart Simpsonin kesäloma -laulu löytyy Pirkanmaan kirjastoista ainoastaan kasetilta Lasten superhitit (Visailumestarit, 1992), jota on Tampereella vielä yksi kappale pääkirjaston varastossa.
Itse asiassa se on alun perinkin englanninkielinen, nimeltään "There is a Green Hill Far Away ". Sanoituksen kirjoitti irlantilainen Cecil Frances Alexander vuonna 1848. Virren suomenkieliset sanat ovat Jaakko Haavion. Englanninkielisen tekstin voit lukea hymnal-lähdelinkistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vieraalla_maalla_kaukana
https://www.hymnal.net/en/hymn/h/995
