Kirjastoissa on paljon kala- ja kasvisruokien keittokirjoja. Kannattaa käydä tutkimassa keittokirjahyllyjä. Alla on joitakin, joiden ohjeissa käytetään pääasiassa tavallisia, peruskaupoista saatavia aineksia:
- Aurinkomaa : koko perheen kasviskeittokirja / Tuija Ruuska
- Juuri kuten haluatte : juuresruokia / Roland Persson
- Herne rokkaa : herneruokakirja / ruokaohjeet, teksti ja kuvat: Jere Nieminen
- Papu, porkkana ja hillopulla : kasvisruokaa perheelle / Marianne Kiskola
- Härkäpapua sarvista : herkullista kasvisruokaa läheltä / [Inna Somersalo ... et al.]
- HERKUTELLAAN kalalla : yli 250 kala- ja äyriäisruokaohjetta / [päätoimittaja: Birgitta Rasmusson]
- Rehellistä ruokaa : Heidin kanssa keittiössä / Heidi Hautala, Kaisa Leka, Janne...
Kirjaston maksuja voi maksaa myös osamaksulla, jos kaikkea ei pysty heti maksamaan. Suosittelen, että menet lähikirjastoosi neuvottelemaan. Varmasti sinun tilanteeseesi löytyy ratkaisu helposti ja nopeasti.
Sylvi Kekkosesta on kirjoitettu seuraavat elämäkerrat:
Mattsson, Anne: Sylvi Kekkosen elämäkerta, Helsinki, Art House, 2000, Juva, WS Bookwell
Vartio, Marja-Liisa : Sylvi Kekkosen muotokuva, Helsinki, Art House, 2000. 2. korj. painos.
Suhola, Aino: Luja ja urhoollinen sydän Sylvi Kekkosen elämä, Helsinki, Otava, 2000
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Pálmen, Aili (toim.)Sylvi Kekkosen muisto, Helsingissä, Otava, 1975
Seuraavissa teoksissa on myös tietoja Sylvi Kekkosesta:
Saure, Salme: Maamme ensimmäiset naiset, Jyväskylä, Gummerus, 1995
Maan äitejä--kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista, Porvoo, WSOY, 1962
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu "Minä tahdon" sisältyy nuottiin Simojoki, Pekka: "Juhlien juhla : uuden vuosituhannen lauluja" (Suomen Lähetysseura, 2008; sanat, melodia, sointumerkit). Laulu alkaa: "Nyt on se päivä jota kauan kaipasimme".
Luontoon.fi-sivuston mukaan nimen "Riisitunturi" alkuperää on tulkittu usein eri tavoin. Nimen vanha muoto on "Riistunturi", joka on esiintynyt vanhoissa kartoissa. Se pohjautuu todennäköisesti saamelaisperäisiin sanoihin, jotka tarkoittavat risua, heinää tai tykkylunta. Tämän tulkinnan mukaan myös Riisitunturin alueella sijaitsevan Riisisuon nimi tarkoittaisi heinäsuota, joka viittaisi alueella pitkälle 1900-luvun puolelle harjoitettuun suoniittytalouteen.
Toisen, luultavasti uudemman tulkinnan mukaan Riisitunturin nimi liittyisi liekokasveihin, joita alueella kasvaa runsaasti. Liekokasvien itiöpölyä on nimittäin käytetty aikoinaan riisitaudin hoidossa.
Lähde: ...
Valitettavasti en löytänyt espanjan kielikahvilaa koko seudulta (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) Sain nykytilanteen näkyville käyttämällä Helmet sivuston tapahtumahakua. Siellä voi myös käyttää erilaisia rajauksia esim. tapahtumatyyppi, kaupunki ja aika. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Tapahtumat
Haulla löytyvät myös etätapahtumat.
Espanjan kielikahvila olisi kyllä hyvä lisä Helmet kirjastojen tapahtumiin. Ainakin täällä Espoossa se oli aikoinaan melko suosittu. Valitettavasti meillä ei Espoon puolella ole tällä hetkellä espanjankielistä kirjastolaista. Tietäisitkö jonkun ihmisen tai tahon, joka haluaisi ryhtyä kirjaston vapaaehtoiseksi puhumaan espanjaa noin kerran kahdessa viikossa? https://www.helmet.fi...
Veroasioista tietoa löytyy Verohallinnon sivustolta vero.fi.
Sivulla Sometulot on tieto, että jos saa ulkomaiselta sivustolta tuloja henkilöasiakkaana, verot maksetaan Suomeen.
Mikäli toimii osakeyhtiön alla, ohjeet löytyvät tältä sivulta, mutta tässäkin tapauksessa verot maksetaan Suomeen.
(viitattu 14.6.2023)
Hei! Sirkusmusiikkia voitte hakea tietokannastamme kirjoittamalla hakusivustomme asiasanakenttään 'sirkus' tai 'sirkukset' ja valitsemalla aineistolajiksi cd-levyn (jos cd-levyä toivotte). Myös kirjasto kannattaa valita ruksimalla vaihtoehto Jyväskylän kaupunginkirjasto, jos asioitte nimenomaan täällä. Lisäksi voitte hakea asiasanoilla 'automaattisoittimet' ja 'soittorasiat', koska myös näiltä levyiltä voi löytää sirkustunnelmaa. Internetin kautta pääsette tekemään hakuja tietokantaamme osoitteessa http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ > HAKU
Keskustakirjasto Oodi Helsingissä näyttää olevan tällä hetkellä ainoa A0-tulostus paikka."Roland TrueVIS SG 540Suurkuvatulostin tulostaa laadukasta täysvärikuvaa. Laitteella voi tulostaa jopa 130 cm leveitä ammattilaistasoisia julisteita, tarroja ja kuvasuurennoksia.Huomaa, että pieniresoluutioiset kuvat, kuten verkkokuvat ja kännykkäkuvat pikselöityvät isoina tulosteina. Asiakas on itse vastuussa tulostamansa kuvan laadusta ja resoluutiosta. Materiaalimaksu peritään myös epäonnistuneista tulosteista. Tulostin on tarkoitettu isoihin printteihin, ja minimikoko on 0,5m eli 7,5€.Isojen kuvien tulostaminen vie aikaa, joten otathan tämän huomioon varauksesi pituudessa. Huomioithan myös, että varausaika tarkoittaa tulostusaikaa. Tiedoston...
Sarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt eikä sen julkaisuaikataulua ole julkistettu. Tarkistin asian Karin Collinsin kustantajan sivuilta (Kustantamo S&S/Schildts & Söderströms) sekä hänen itsensä ylläpitämältä sosiaalisen median Instagram-tililtä karincollinsskriver. Sosiaaliseen mediaan hän oli elokuussa tehnyt päivityksen, jonka mukaan hän tekee taustatyötä kolmatta osaa varten.
Elmer Diktonius on kääntänyt Seitsemän veljeksen kahdeksannesta luvusta löytyvän Laurin repliikin "Oiva Lauri, en yhtään muuta, vaikka minua on yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua: mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi, kärnäveikoksi ja sen tuhanneksi täällä. Hm!" seuraavasti:
"Den duktiga Lauri, ingenting annat, fast man nog velat kalla och beskriva mig på alla möjliga vis: grävling, en drölig gräftare, knarrbroder och åtskilligt till. Hm!"
Suomeksi tälle sukulaiselle ei ole hienompaa sanaa yleisesti käytössä kuin "vanhemman serkku". Englanniksi käytetään nimitystä "first cousin once removed", joka tarkoittaa että henkilö on sukupolvea vanhempi tai nuorempi itseä, niin voi viitata sekä vanhempien serkkuihin tai omien serkkujen lapsiin.
Tästä löytyy taulukko eri sukulaisten nimityksistä - Sukulaiset (salste.net)
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Yrjänheikki” on peräisin isännän nimen sisältävästä talonnimestä. Yksi näistä nimen antaneista henkilöistä on 1600-luvulla elänyt talollinen Heikki Yrjänpoika eli Yrjän Heikki, joka avusti kirjallisen käsikirjan kääntämisessä saameksi ja toimi Torniossa lukkarina. Sukunimeä pidetään pohjoissuomalaisena, ja sitä on esiintynyt eniten Ylitorniolla ja Rovaniemellä.
Sukunimelle ”Näyhä” ei löytynyt edellä mainitusta teoksesta selitystä. ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa II; Suomalais-ugrilainen seura, 1958) tietää kertoa, että verbi ”näyhätä” merkitsee ’lyödä, läimäyttää (esim. ruoskalla)’. Se on esiintynyt vanhoissa sanakirjoissa ja Varsinais-...
Vesi leijuu pilvessä erittäin pieninä pisaroina tai jääkiteinä. Pilven sisällä olevat pienet pisarat ja jääkiteet ovat matkalla alaspäin, mutta hyvin hitaasti, koska ilman vastus on suuri ja ne ovat hyvin pieniä. Samaan aikaan pilven kohdalla oleva ilma nousee ylöspäin, mikä on syy pilven syntyyn. Ilman sisällä pisarat siis putoavat alaspäin, mutta samaan aikaan koko ilmamassa liikkuu ylöspäin nopeammin kuin pisarat ehtivät pudota. Pilvessä vesipisarat ja jääkiteet törmäilevät toisiinsa ja kasvavat vähitellen suuremmiksi.Kun ne ovat kasvaneet riittävästi, painovoima voittaa ilmanvastuksen vaikutuksen
Pilvet ovat norsuja https://yle.fi/uutiset/3-5766136
https://www.ts.fi/teemat/1074203472/Taivaalla+voi...
Arja on suomalainen naisen etunimi. Nimi on alkujaan Irja-nimen muunnelma, ja se esiintyi ensimmäisen kerran Eino Leinon Helkavirsien runossa Arja ja Selinä vuodelta 1916 [1]. Siinä Arja oli miehen nimi, mutta se yleistyi pian naisen nimenä. Nimi Irja on muodostunut kreikkalaisperäisen, maanviljelijää tarkoittavan Georgios-nimen vanhasta yläsaksalaisesta muodosta Irg ja on siten samaa alkuperää kuin miehennimi Yrjö. Suomeen nimi saapui alkujaan Viron ruotsalaisten välityksellä ja oli aikoinaan käytössä miehennimenä, mutta sittemmin on vakiintunut naisennimeksi ja mieheen viittaavana säilynyt vain eräiden paikan- ja sukunimien osana.[1]Seuraavaksi Kotimaisten kielten keskuksen sivulta Arjasta ja Irjasta [2]:Arja-nimeä on yleensä...
Keskisuomalainen on luettavissa Helsingissä Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vuosaaren kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain. Pisimpään (kolme kuukautta) lehden vanhoja numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa.
Espoossa Keskisuomalaista voi lukea Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Vantaalla lehti tulee Martinlaakson, Myyrmäen ja Tikkurilan kirjastoihin.
Säilytysajat voi tarkistaa Helmet-luettelosta.
Keskisuomalaista voi lukea Helmet-kirjastoissa myös ePress-palvelun kautta. Palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.epress.fi/
http://www....
Tarkoittanette laulua, joka alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain" tai "Jo nuorena meripoikana laivapestin sain". Laululla on eri nimiä eri lähteissä ja myös sanoitus vähän vaihtelee, mutta tarina on sama.
"Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 19, laulun nimenä on "Meripojan laulu". Siinä laulu alkaa: "Jo nuorna meripoikana laivaan hyyryn hain". Siinä kertosäkeessä lauletaan: "Laiva merta matkalla kieri ja kieri ja kieri, vaahtopäitä nostelee." Myös eron kyynelistä ja omasta pikku Meeristä lauletaan. Samalla nimellä laulu löytyy myös nuotista Telenius, Veera: "Miljoona ruusua" (Fazer, [1983]). Veera Telenius on myös levyttänyt laulun.
Kirjasta "Ylioppilaan laulukirja" (toimittanut Arvo Laro, Gummerus, 1933, 2. painos...
