Someron kunta on kyllä liittynyt mukaan valtakunnalliseen e-kirjastoon, mutta valtakunnallinen e-kirjasto ja Ellibs ovat eri asioita. Valtakunnallinen e-kirjasto ei toimi kirjastokortin tunnuksilla, vaan sinne rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella (esim. mobiilivarmenne tai pankkitunnukset), koska e-kirjaston käyttöoikeus on sidoksissa asuinkuntaan eikä kirjastokorttiin, kuten Ellibs on. Valtakunnalliseen palveluun rekisteröidyttyäsi saat käyttöösi sen koko valikoiman. Someron verkkokirjaston info-osiossa kerrotaan, että Ellibsistä luovutaan asteittain uuden e-kirjaston tullessa käyttöön. Valtakunnallisen e-kirjaston sovelluksen voi ladata omalle laitteelle sovelluskaupasta. Ainakaan toistaiseksi palvelua ei ole mahdollista...
Suomi on useana vuonna peräkkäin valittu maailman onnellisimmaksi maaksi YK:n World Happiness Report -raportissa:Muun muassa seuraavat tekijät ovat edesauttaneet Suomen kärkisijoitusta kyseisen raportin paremmuusjärjestyksessä:Korkea elintaso: Suomi sijoittuu korkealle bruttokansantuotteella mitattuna, mikä tarkoittaa, että ihmisillä on hyvä taloudellinen tilanneSosiaalinen tuki: Suomalaiset kokevat saavansa tukea yhteisöltään ja läheisiltäänVapaus: Suomessa on korkea henkilökohtainen vapaus tehdä elämänvalintojaTerveys: Suomalaisilla on pitkä elinajanodote ja hyvä terveydenhuoltojärjestelmäKorruption vähäisyys: Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maistaLuottamus instituutioihin: Suomalaiset luottavat vahvasti yhteiskunnan...
Luonnonvarakeskuksen tuottamilla sivuilla on artikkeli perunan viljelyn kannattavuudesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/kasper/pelto/peruna/Potatonow/…
Samoilta sivulta voi kysä tarkempia tietoja, jos asia ei selviä tuosta artikkelista.
Kyseessä on todennäköisesti teos Kerttulan suvusta. Tässä teoksen tarkat tiedot:
Tekijä : Kerttula, Eero
Kirjan nimi : Kerttulan suvusta : Sukututkimus vuosilta 1733-1988
Julkaisutiedot : S.L. : S.N., 1988
Julkaisutiedoissa merkinnät S.L. ja S.N. tarkoittavat, ettei kustantajaa ja kustannuspaikkaa tiedetä. Kyseisiä lyhenteitä voidaan käyttää myös lähdetiedoissa.
Toivottavasti näistä on apua. Jos kyseessä ei ollutkaan tämä teos, ole yhteydessä suoraan kirjastoon lisätietojen saamista varten.
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Häntä voisivat kiinnostaa vaikkapa Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjat, Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -kirjat tai Timo Parvelan Pate-kirjat.
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helmetin Lukudiplomi-sivustolta, esim. sen 3.-4.-luokkalaisten osioista Hassuja juttuja tai Seikkailuja ja jännitystä:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=2
Monen ruokalajin ateriat tunnettiin jo antiikin aikana. Esimerkiksi roomalaisilla päivällisillä saatettiin tarjota useita ruokalajeja, joista käytettiin nimitystä prima cena (ensimmäinen ateria), secunda cena (toinen ateria), tertia cena (kolmas ateria) jne., sen mukaan kuinka monta ruokalajia tarjottiin.
Hienot juhla-ateriat ovat läpi vuosisatojen sisältäneet jopa yli kymmenen ruokalajia. Erään tarinan mukaan ensimmäisen menyyn kerrotaan kehittyneen juuri helpottamaan sekä vieraita että juhlien isäntää ottamaan sopivan kokoisia annoksia. Ensimmäisen menyyn kerrotaan olleen käytössä 1500-luvulla erään Braunschweigin herttuan juhlapäivällisellä. Talon keittiömestari oli asettanut isännän lautasen viereen pergamenttiliuskan, johon oli...
Laulu on nimeltään ”Katson sinun taivastasi”. Se alkaa: ”Katson sinun taivastasi, Luojani, Herrani”. Toinen säkeistö alkaa: ”Aina en mä osaa ymmärtää elämää, ihmistä”. Laulun on säveltänyt Jouko Piitulainen ja sanoittanut Katri Kosonen.
Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisukirja” (4. laitos; Nuorten keskus, Lasten keskus, 1985) ja nuottiin ”Nuoren seurakunnan veisuja. 3” (4. painos; Nuorten keskus, 1976). Nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun ovat levyttäneet Hermarit, Sana-Siskot ja Tuula Hakkarainen.
Voit tarkistaa aineiston saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
1950-luvulla kerättiin jo singlemyyntilistoja, mutta niiden tiedot olivat joskus vajavaisia, eikä tarkkoja myyntilukuja kerrottu. Listat perustuivat aluksi kymmenen musiikkikaupan ilmoittamiin tietoihin. Esittäjiä ei myöskään alkuvuosina ilmoitettu, vaan kappale saattoi päästä suosioon useiden esittäjien versioina. 1953 listoilla on ykkösinä kolme kappaletta, joista mikään ei ole suomalainen iskelmä. Ensimmäisenä on Louis Armstrongin / Georgia Gibbsin Kiss of Fire, joka piti ykkössijaa yli puoli vuotta. 1.8.-1.10. ykkösenä on ollut Evelyn Künneken Egon ja loppuvuonna Percy Faithin / Mantovarin The Song from Moulin Rouge.Suomalaisia iskelmiä löytyy sen sijaan seuraavilta sijoilta pitkin vuotta. Muun muassa seuraavat kappaleet löytyvät...
Yleensä kirjastokortin myöntämisen ehtona on vain Suomessa oleva osoite, Näin esim. mökkiläinen voi saada kortin myös mökkipaikkakuntansa kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varmistaa asia, samoin kuin se, mikä osoite korttiin kirjataan, siitä kirjastosta, mistä kortin haluaa.
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta voi hakea myös yrityskirjastoja. Kirjoita lomakkeen vapaatekstihaku-sarakkeeseen 'yrityskirjasto'. Haku antaa 77 kirjastoa. Kaikkia yrityskirjastoja ei varmaankaan ole listassa, mutta ehkä kuitenkin suurimmat.
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Suomen tieteellinen kirjastoseura:
http://www.stks.fi/
Tarinoista ei ole julkaistu kirjaa, mutta SKS:n (eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran) perinteen ja nykykulttuurin kokoelmassa nämä tekstit tosiaan ovat. Kirjasto ja arkisto sijaitsevat osoitteessa Hallituskatu 1:
http://www.finlit.fi/fi/arkisto-ja-kirjastopalvelut#.V2ks3U3VyUk
Alla lisätietoa teksteistä:
http://pultsarinmuistikirja.tumblr.com/
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja...
Ilmaisua on käytetty yleensä politiikan yhteydessä varoittavana lauseena, mutta eräin varauksin se soveltuu muillekin elämänaloille. Sillä muistutetaan, että loppujen lopuksi kaikesta hyvästä ("lounas") joutuu jossain muodossa maksamaan. Jos poliitikko saa näennäisesti vastikkeetonta kestitystä, hän joutuu maksamaan sen takaisin jossain muussa muodossa esimerkiksi edistämällä kestitsijälle edullista rakennushanketta.
Kyynisestä näkökulmasta katsottuna ilmaisu viittaa siihen, ettei kukaan tee toiselle hyvää ilman vastapalvelusta. Tätä voidaan toisaalta perustellusti kritisoida, koska kaikki ihmisten väliset suhteet eivät perustu täydelliseen vastavuoroisuuteen. Lapsella voi olla "ilmaisia lounaita", koska hänen vanhempansa ovat valmiit...
Viikin tiedekirjastosta saadun vastauksen mukaan kaikki tieto löytyy tuosta digitoidusta kirjasta Toimellinen ja rehellinen Suomen talonpoika eli elämänkertomus Perttu Antinpoika Koiwulahdesta itsestään. Tekstin voi lukea avaamalla pdf-tiedoston linkistä. Bibliografiset tiedot löytyvät myös Helkasta http://finna.fi esimerkiksi nimekehaulla. Painettuna teos löytyy Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi sekä Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto.fi Reenpään kokoelmasta.
Immi Hellénin Äidin huolia -runoa löytyy ainakin Aukusti Salon Uudesta aapisesta (Otava), josta julkaistiin 16 painosta vuosina 1919-55.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6da89afe-0e1…
Ilmiö on todellinen ja se koskee muitakin kansainvälisesti toimivia amerikkalaisia pikaruokaketjuja. Niiden annoskoot ovat usein Yhdysvalloissa suurempia kuin ketjujen vastaavat annokset muissa maissa (esim. Suomessa, Iso-Britanniassa, Ranskassa tai Japanissa). Alan kilpailu Yhdysvalloissa on ankaraa ja suuri annnoskoko on yksi keino menestyä. Vuosien mittaan amerikkalaiset kuluttajat ovat tottuneet yhä suurempiin annoksiin. "Amerikassa kaikki on suurta" näyttää pitävän paikkansa tässäkin. Kehitystä ovat vauhdittaneet elintarviketeollisuuden keksinnöt, jotka ovat mahdollistaneet annosten suurentamisen ilman että tuotantokustannukset olisivat juurikaan nousseet. Sen sijaan kansanterveyden kannalta kehitys ei välttämättä ole ollut suotuisaa.
Tälle listalle on poimittu romaaneja, jotka löytyvät Vanamokirjastojen kokoelmista. Mukana yksi lyhytproosakokoelma ja myös kolme sarjakuva-albumia. Lista etenee uudemmista vanhempiin teoksiin päin. Niemi: Kaikkien menetysten äitiPesonen: LäskiromaaniJones: KotiinpaluuLindell: RajatapausHolma: JärjestäjäSnellman: PääomaLäckberg: JääprinsessaWenstam: AlfaurosBjörk: ProleCookson: Kartanon portitHislop: SaariKnausgård: Taisteluni. Ensimmäinen kirjaLehmuspuu: Häpeä ihon allaGiordano: Alkulukujen yksinäisyysLinna: Musta rakkausTiilikka: Punainen mekkoHämeen-Anttila: Toisen taivaan allaKinsella: Muistatko minut?Holopainen: Ilmeetön miesTryzna: Mene, rakastaMarttinen: Veljeni vartijaJoncour: Tukalia tilanteita (lyhytproosaa)Remes: Pahan...
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin...
