Suomen kansallisbibliogragian Fennican mukaan Kalle Päätalon teos Susipari on nimenomaan näytelmä. Saman nimistä romaania Päätalo ei ole kirjoittanut. Susiparista on ilmestynyt kolme painosta, vuosina 1971, 1972 ja 1980.
https://finna.fi
Passin historiasta on kerrottu englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Passport. Ensimmäiset passit olivat kulkulupia, jotka oikeuttivat matkustamaan tietyillä seuduilla. Vanhimman kirjallisen maininnan kerrotaan olevan Persian valtakunnasta suunnilleen vuodelta 450 eaa., ja silloin kulkuluvan myöntäjäksi mainitaan kuningas Artakserkses I.
Englannin kuninkaan Henrik V:n nimiin on laitettu nykyaikaisen passin keksiminen. Erona keskiajallakin yleisiin kulkulupiin tällaisen 1400-luvun alussa keksityn passin tarkoituksena oli todistaa haltijan henkilöllisyys ja Englannin kansalaisuus vieraissa maissa. Tästä kerrotaan osoitteesta http://www.life123.com/sports/vacations-vacation-planning/passport/litt…...
Mielenkiintoinen kysymys. Aika ikävää, jos sinulle on välittynyt ammattikunnastamme tuollainen kuva. Jos tarkkaan seuraat, huomaat että kirjastolaiset eivät aina istu tuijottamassa ruutuaan vaan liikkuvat myös hyllyjen välissä, istuvat isojen ja pienten asiakkaiden kanssa yhdessä lukemasssa satuja tai keskustelemassa tai vaikka puhumassa lukemisesta tai digitaidoista.
Mutta siis. Jos kirjaston työntekijä istuu tiskin ääressä yhdessä asiakkaan kanssa ja näyttää tuijottavan ruutua, hän ilmeisesti palvelee asiakastaan. Silloin hän saattaa keskustella asiakkaan lainoista, auttaa asiakasta tiedonhaussa tai vaikka erilaisten nettipalveluiden käytössä. Vaikka asiakas ei olisikaan paikalla saatamme siitä huolimatta palvella asiakasta....
Minnan pääsiäismuna löytyy Marjatta Pokelan lastenlaulukokoelmasta Eveliinan lauluja. Siinä on sanat ja nuotit kosketinsoittimille. Leppävaaran kirjastosta teos on tällä hetkellä lainassa, mutta sitä löytyy monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Reijo on suomalainen muunnos Gregoriuksesta. Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa Gregoriuksen kerrotaan olevan kreikkalaisperäinen nimi, jonka merkitys on 'valpas'. Gregorius on ollut Suomessa käytössä jo 1351. Almanakkaan siitä meillä ovat päässeet yleisimmät suomenkieliset asut eli Reko ja Reijo.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava 2000) kertoo nimestä näin: Murteissamme tunnetaan suokko merkitsemässä paitsi "hieskoivua" paikoin myös "suolla kasvavaa (puuta)". Sukunimeksi Suokko on voinut irrota sanan sisältävästä asuinpaikan nimestä. Suokolla on voitu tarkoittaa myös suon lähellä sijaitsevaa taloa tai sellaisen asukasta. Suokko tunnetaan kylän ja sukunimenä mm. Lapualla ja Lehtimäellä (nyk. Suokonmäki). Sukunimeä tapaa myös muualla Etelä-Pohjanmaalla, mm. Vähäkyrössä sekä paikoin Etelä-Suomessa. Lappajärven kirkonkirjoihin on merkitty Johan Suoko 1737 ja Lehtimäen Juha Suokko 1882.
Sukunimet teoksen julkaisun aikoihin (2000) suomessa oli 252 Suokko-nimistä henkilöä.
Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta.
Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,...
Nykysuomen sanakirjan (osa 3) mukaan sana vihmoa juontaa juurensa sanasta vihma, joka puolestaan tarkoittaa pienipisaraista tihkusadetta. Sana tarkoittaa myös pirskottamista, eli veden ripottamista pieninä pisaroina.
Lähde: Nykysuomen sanakirja (osa 3). WSOY.
Nimitys on yhdistelmä kahdesta kreikan sanasta
ηγουμενος /heeguumenos, [nykykreikkalainen ääntämys suunnilleen igumenos]
’luostarin johtaja’
ja
σχημα / skheema [shima]
’munkin kaapu’,
jotka ovat tulleet meikäläiseen ortodoksiseen kielenkäyttöön venäjän kielen kautta
игумен / igumen
схима / shima.
Skeema-nimitystä on käytetty koko munkin asusta tai vain esiliinaa muistuttavasta vaatekappaleesta, johon on kuvattu Kristuksen kidutuksen välineet. Venäläisessä perinteessä vanhoja luostarikilvoittelussa pitkälle edistyneitä munkkeja on vihitty suureen skeemaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet vapautuksen luostarinsa yhteisistä jumalanpalveluksista, ruokailusta ja yhteisasumisesta voidakseen keskittyä ankaraan askeesiin...
Jussi Talvi tuomitsee kirjassaan Gastronomian historia (Otava, 1989) lihan pehmittämisen satulan alla epähistoriaksi, joka perustuu Mongolian tataarien sotaretken eurooppalaisen kronikoitsijan väärinymmärrykseen. Tataarit kyllä laittoivat pihvejä satuloidensa alle, mutta eivät pehmittääkseen ravinnoksi tarkoitettua lihaa, vaan lääkitäkseen ratsujensa selkiin tulleita haavaumia:
"Tuosta mongolien sotaretkestä kerrottiin kaikenlaista. Spalatossa, nykyisessä Splitissä, kirjoitti munkki Tuomas (Thomas) kronikkaansa: 'He (mongolivaltiaat) ovat pienikokoisia miehiä, mutta leveähartiaisia. Heidän parrattomat kasvonsa ovat aivan sileät, nenä tylppä ja leveä, ja säihkyvät silmät seistä harittavat kaukana toisistaan... He eivät syö lainkaan leipää,...
Hei,
Tarkoittanet tätä:
Syys-, huhti-, kesä-, marraskuussa
on päivää kolmekymmentä,
kahdeksan kolmatt' helmikuussa,
vaan muissa yksi neljättä.
tämä on Sakari Topeliuksen Luonnonkirjasta
Kirsi on lyhennelmä nimestä Kristiina. Kristiina on johdettu kreikan ja latinan kristittyä tarkoittavista sanoista ” christianos” ja ” christianus”. Perinteisesti Kirsiä on käytetty Kirstin lempinimenä. Nimen voi ajatella olevan myös luontoaiheinen, ja Kirsi yhdistetäänkin usein kirsimarjaan eli Kirsikkaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa kirsi tarkoittaa routaa eli jäätynyttä maata. Voidaan esimerkiksi sanoa, että ”maassa on kirsi” tai että ”maa oli kirressä jo marraskuun alussa.”
Lähteet:
Saarikalle Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kirsi
Etsimäsi kirja löytyy ainakin Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista ja Varastokirjastosta, josta sen saa kaukolainaksi Hämeenlinnan kirjaston kautta.
Tässä kirjan tiedot ja juonitiivistelmä:
Vogel, Ilse-Margret: Karannut pallo / teksti ja kuvitus: Ilse-Margret Vogel ; teksti suomeksi: Marjatta Kurenniemi. -Helsinki : Tammi, [1970]. - 26,[6] s. : kuv. ; 24 cm. (Tammen satusarja)
Englanninkielinen alkuteos
runokuvakirjat; koira; pallot; kuumailmapallot; kustantajasarjat
"Tässä on Mini ja tässä on Maksi. Pallopeliin tarvitaan kaksi", alkaa runomuotoinen kuvakirja, joka kertoo kahdesta Elänten asuntolassa asuvasta koirasta Mini Hauvasesta ja Maksi Koirasesta, jotka leikkivät punaisella pallolla. Koska sisällä on ahdasta pallotella,...
Muuria ei voitu kiertää, koska se sulki Länsi-Berliinin kokonaan sisäänsä. Esimerkkikuva:
http://berlinwall.files.wordpress.com/2007/12/berlin-wall-map.jpg
Haut tehtiin kahdesta tietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI (pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot) ja https://finna.fi (Helsingin yliopiston aineistohaku).
Hakutulosten joukossa on enemmän tietyn taitelijan/kirjailijan tuotantoa ja tiettyjä taidesuuntia koskevia tutkimuksia kuin kirjallisuuden ja kuvataiteen symboliikkaa käsitteleviä yleisteoksia.
Helmet-haussa haku rajattiin koskemaan suomenkielistä tietokirjallisuutta (rajoittimet vasemman laidan palkissa).
Helka-haussa käytettiin seuraavia hakusanoja ja komentotyyppejä: symbolism? (katkaistu sanahakua) ja symboliikka ja kirjallisuus (komentohaku). Haun rajaus: suomi (painike hakusivun alareunassa).
Seuraavassa poimintoja hakutuloksista. Osa teoksia käsittelee sekä kirjallisuutta...
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Suomen etymologisessa sanakirjassa murteellinen utras yhdistetään sanaan uuras ('uuttera, innokas, halukas työhön, yrittävä'), josta verbi uurastaa on johdettu. Sanan rinnakkaisia muotoja ovat uura ja uiras. Uiras-muodon on katsottu viittaavan siihen, että kyseessä on vanha *-tr-sana ('utras'), jolle löytyy vastine viron murteista, vanha sanapesye udres, udris, utris ('nopea, reipas, ketterä; ahkera, uuttera, virkku, työteliäs; mukava, sovelias). Savolaismurteissa tunnetaan utras-johdannainen utrakka ('ahkera').
Utra sen sijaan tarkoittaa 'poloista, raukkaa, kurjaa; vanhaa ukkoa'.
