Valtamerialukset käyttivät Manhattanin länsirannan laitureita, joista suurin osa kuuluu nykyään Hudson River Park -puistoon. Laiturit on otettu virkityskäyttöön: niille on rakennettu urheilupaikkoja, leikkikenttiä, viheralueita ja paljon muuta. Osa palvelee myös pienempien maisemaristeilyalusten ja -lauttojen laitureina. Tarkempia tietoja Hudson River Parkin sivuilta: https://hudsonriverpark.org/the-park/piers-and-places/. Alueen muutoksesta kertoo esim. Elissaveta M. Brandonin artikkeli "How New York City Is Reclaiming Its Piers" (https://www.smithsonianmag.com/innovation/how-new-york-city-is-reclaimi…).
Laiturit 88 ja 90 ovat edelleen suurten risteilyalusten käytössä (https://www.nycruise.com/manhattan-terminal/). Niiden rajallisen...
Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947).
Seija Simolan laulamasta, Aarno Ranisen sovittamasta ja Jussi Raittisen suomeksi sanoittamasta kappaleesta "Ihanaa se ois" ei ole saatavilla lainattavaa nuottia. Kappale on julkaistu nuottikokoelmassa "7 iskelmää", osa 2. (Helsinki : Edition Coda, 1967). Nuottia on vain yksi kappale Helsingissä, Kansalliskirjaston kokoelmassa, ja sitä ei saa lainaan. Lukusalissa paikan päällä sen voi saada tutkittavaksi.
"Ihanaa se ois" - kappale on "käännösiskelmä", alkuperäiseltä nimeltään "Samba de verãoja" ja sen on säveltänyt Marcos Valle. Tuosta alkuperäisestä kappaleesta kyllä löytyy nuotteja erilaisina sovituksina. Finna-hakupalvelusta (www.finna.fi) voit etsiä yhdellä kertaa Suomen eri kirjastojen kokoelmista. Hae kappaleen nimellä ja...
Kyse on Valto Saran runosta Kissojen serenadi ja se löytyy kokoelmasta Hilpatapaa! Kokoelmaa on yksi kappale Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa. Mikäli korttiisi on liitetty pin-koodi voit varata kirjan Helmet-aineistohaun kautta http://www.helmet.fi/. Voit myös tehdä varauksen puhelimitse soittamalla johonkin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Tässä linkki yhteystietoihin: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555
Kirjassa Puun puhe on Merja Heiskasen artikkeli "HMN – lahtelaista huonekalutuotantoa". Artikkelissaan Heinonen kuvailee Mikko Nupposen huonekalutehtaan tuotantoa keskittyen sen mallistoon. Artikkelissa mainitaan myös muut tutkimukset, joissa on kuvattu Nupposen huonekalutehtaan toimintaa ja tuotantoa.
Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan, että Merja Heiskasella on tekeillä väitöskirja, joka käsittelee HMN -yhtiöitä. Sen (työ) nimi on ”Lujuus, kauneus, taloudellisuus – Lahden leima suomalaisessa huonekalussa. HMN -yhtiöiden huonekalut 1904 - 1982”.
Yleisten kirjastojen kokoelmiin otetaan, aiheesta riippuen, myös väitöskirjoja. Susanna Aaltosen väitöskirja ”Sisustaminen on kuin käsialaa” löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet –...
Etsimäsi kirja on varmaankin Jostein Gaarderin Sofian maailma : romaani filosofian historiasta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994. Teoksen on suomentanut Katriina Savolainen ja kustantanut Gummerus.
Teos on lainattavissa esimerkiksi HelMet-kirjastoissa.
https://finna.fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11645#.VYfwT_PyVwU
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Nisäkkäillä on paksu iho, jossa on enemmän tai vähemmän karvapeitettä lukuun ottamatta muurahaiskäpyä, mutta senkin suomumaiset levyt ovat alkujaan kehittyneet karvapeitteestä. Valailla ja delfiineillä on karvapeitettä sikiöaikana, mutta karvoitus kuitenkin häviää lähes kokonaan sikiö- ja poikasvaiheen jälkeen. Myös siilien ja piikkisikojen piikit ovat suuria ulomman karvapeitteen karvoja, joihin on muodostunut kova pintakerros.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karvoitus
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa läylä-sana on erään toisen kysymyksen yhteydessä ollut aiemminkin esillä. "Vanhoissa 1800-luvun sanakirjoissa läylä tarkoittaa levällään olevaa, löyhää." https://www.kirjastot.fi/kysy/antero-manninen-kangasniemen-historia-i?l…
Suomen sanojen alkuperä -teoksessa mainitaan kalevalaista perua olevat sanat läyli, läylä, läylö, läylen, raskas, tukala, vaikea.
Kalevalan sanakirjassa on myös sana läyli, tukala, tuskallinen, vaikea. Läylentää, vihloa, aiheuttaa tuskallista kipua.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995)
Jussila, Raimo: Kalevalan sanakirja (Otava, 2009)
Talvitötteröitä valmisti Urho Kajavaara, jonka yrityksestä on myöhemmin kasvanut Porvoon Lakritsi. Kajavaara valmisti tötteröitä kotonaan. En löytänyt tarkempaa tietoa tötteröiden reseptistä. En myöskään löytänyt kuvailusi mukaisia tuotteita minkään suomalaisen makeistehtaan valikoimista. Todennäköisesti mainitsemasi Brunbergin suklaasuukot vastaavat niitä eniten.
Lähde:
Uusimaa 10.2.2020: Talot kertovat : Lakritsitehtaalla oli oma puutarha ja töissä koko suku
Viime syksynä on joku muukin etsinyt esitelmän aihetta Måns Gahrtonista. Hänelle on vastattu ja vastaus löytyy "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta.
En löytänyt aiheeseen mitään uutta tietoa, joten siteeraan vastauksen tähän: (valitettavasti suomen kielellä aineistoa ei löydy)
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on paljon häämusiikkia sisältäviä cd-levyjä. Haluamastaan levystä voi tehdä varauksen kirjastoonsa (varausmaksu 50 senttiä), jos se ei ole omassa kirjastossa hyllyssä. Tässä muutamia, jotka siältävät tunnetuimpia häämarsseja:
Kiviniemi, Kalevi: Kauneimmat häämarssit (on myös Tapiolan kokoelmissa )
Erkkilä, Lasse: Juhlamusiikkia: Häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin. (on kysymissäsi kirjastoissa)
Häämusiikkia/ eero Annala, Hannu Holma (on myös Kirjasto Omenassa)
Voit etsiä lisää häämusiikkia pääkaupunkiseudun yhteisestä Helmet-tietokannasta (voit tehdä haun kohdasta aihe ja laittaa hakusanaksi häämusiikki:
http://www.helmet.fi/
Yle on tietysti asiantuntija, joten voit melko hyvin luottaa heidän vastaukseensa. Kuitenkin YLE:n vuosikirjoissa kerrotaan tarkasti kaikista radio- ja tv-toimintaan liittyvistä tapahtumista. Vuosikirjasta 1978-1979 löytyy esimerkiksi seuraava maininta (s. 116):
"Television uutistoiminta siirtyi kertomusvuoden lopulla kokonaan väriin. Maanantaista 14.5.1979 ei enää ollut mustavalkoisia maanantaipäiviä, vaan uutiset ovat kaikkina viikonpäivinä väreissä - kuitenkin lukuunottamatta uutisten käytössä olevan väristudion huoltokausia."
Väritelevision kehityksestä kertoo myös Paavo Velanderin teos "Kidekoneesta väritelevisioon" (Kirjayhtymä 1986). Siinä sanotaan, että vuonna 1974 saatin käyttöön Tohlopin väristudiot, jolloin yli puolet tv-...
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mistään tietoa Martti Servon syntymäajasta. On hyvin mahdollista että hän ei ole antanut tätä tietoa julkisuuteen.
Uusin tutkijoiden havaitsema eläinlaji, lintulaji, syntyi vain pari vuosikymmentä sitten Galapagossaarilla, eteläisellä Tyynellämerellä. Aiemmin saarella havaitsematon sirkkukoiras ja paikallinen sirkkunaaras saivat lisääntymiskykyisiä poikasia. Geenitutkimus osoitti, että kaksi sukupolvea ensimmäisten lintujen syntymän jälkeen niiden geenistö poikkesi alkuperäisestä lajista. Uudella lajilla ei ole vielä tieteellistä nimeä. Tutkijat kutsuvat sitä lempinimellä Iso lintu. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-9949268
Uusia, tieteelle tuntemattomia kasvilajeja löydetään jatkuvasti. Osin on kyse siitä, että maapallolla on vielä laajoja alueita, joiden kasvikuntaa ei ole tutkittu. Alla linkki uutiseen aiheesta:...
Perinteisellä metsänhoidolla tarkoitetaan yleensä avohakkuisiin perustuvaa metsänhoitoa, kun taas jatkuvalla metsänkasvatuksella tarkoitetaan sitä, ettei avohakkuita tehdä, vaan puista poistetaan kerralla vain osa.
https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/jatkuva-kasvatus/
Jatkuvassa kasvatuksessa kustannukset ovat pienemmät luontaisen uudistumisen takia. Myös monimuotoisuuden kannalta jatkuva kasvatus saattaa useissa tapauksissa olla parempi vaihtoehto (metsässä on eri-ikäisiä puita) verrattuna perinteiseen talousmetsään, jossa kaikki puut suunnilleen samankokoisia ja -ikäisiä ja usein vieläpä samaa lajia. On kuitenkin todettava, että toisaalta jotkut lajit viihtyvät nimenomaan esimerkiksi ...
Eutanasia-termi ei ole täysin yksiselitteinen, siihen liittyy useampiakin rinnakkais- ja alakäsitteitä. Niihin voi perehtyä esimerkiksi oheisen opinnäytetyön alkusivuilla.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/310996/AlaSeppala_Evel…
Eutanasia, kuolinapu, armokuolema, avustettu itsemurha, omaehtoinen kuolema – mitä maailman maat sallivat | Yle Uutiset | yle.fi
Wikipedian artikkeli luettelee maat ja osavaltiot, joissa ns. aktiivinen eutanasia ja avustettu itsemurha ovat sallittuja.
Legality of euthanasia - Wikipedia
Täysin omatoimisesti, ilman lääkärien, viranomaisten tai tehtävään erikoistuneen klinikan järjestelyjä, ei näyttäisi olevan mahdollista ostaa itselleen kertapakkausta eutanasiatarkoitukseen.
Kaarina Helakisa on riimitellyt "Little Tommy Tucker" -lorun suomeksi. Loru on suomenkieliseltä nimeltään "Pikku Tommi Takala" ja se löytyy esimerkiksi teoksista "Lasten kultainen riimikirja" (Otava, 1993) ja "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000).
Loru alkaa näin:
"Pikku Tommi Takala
laulaa, jotta saisi ruokaa."
Saat koko lorun sähköpostiisi.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Voit tilata kaukolainaksi sellaista aineistoa, jota ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja sen saapumisesta ilmoitetaan sinulle sähköpostitse.
Kaukopalvelupyyntölomake on Helmet –sivuilla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Helsingin kaupunginkirjaston kautta kaukolaina Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 € / kpl.
Ilmoitit haluavasi kaukolainata jotakin Louna -kirjastoista. Pääsääntöisesti kaukolainoja tilataan Suomessa maakuntakirjastoista, joilla on kaukopalveluvelvoite. Jos etsittyä teosta ei löydy maakuntakirjastoista, niin kyllä niitä tilataan pienemmistäkin kirjastoista ja yleensä kirjastot antavat teoksiaan...
