Nykysuomen sanakirjan mukaan oihkia on '(tuskissaan) valittaa, voihkia, voivottaa", eli aika lailla samoja asioitahan ne oihkiminen ja voihkiminen ovat.
Hei!
Kyseessä oli nidevaraus, joita ei pitäisi tehdä kuin poikkeustapauksissa. Silloin varatun kirjan perässä näkyy edellisen asiakkaan eräpäivä. Kirja ei varmaankaan näkynyt teillä kohdassa lainat vaan kohdassa varaukset. Pahoittelen, toisaalta näin käy aina, jos kirjaa on vain yksi kpl koko Helmet-kirjastoissa.
Eli siis nidevaraus tarkoittaa, että varaus kohdistuu tietyyn kirjan kappaleeseen. Normaalisti kaikki varaukset ovat niin sanottuja nimekevarauksia, jotka kohdistuvat kaikkiin saman kirjan kappaleisiin.
Näin voi siis käydä toistekin, mutta nyt tiedätte tarkemmin mistä on kyse. Jotkut asiakkaat jopa pyytävät nidevarauksia, jos esim. haluaa saada jonkin av-aineiston, joka on ollut vähän lainassa, tai perustellusta...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hyttiselle on esitetty ainakin kaksi hyväksyttävää selitystä. "Järvi- ja suomalmista on sulatettu rautaa hytti- tai hytty-nimisissä rakennelmissa. Myös tervaa on poltettu hyteissä. Ammatin tai asuinpaikan perusteella on näistä hyteistä voinut saada aiheen lisänimi, sitten sukunimi. -- Ammattinimitysselitystä tukee esim. Rantasalmella 1556–59 merkitty Anders Hyttesmed (smed 'seppä'). Sen perusteella, että kirjoitusasu Hyttinen vaihtelee vanhoissa lähteissä asun Hyttyinen kanssa, on nimeä pidetty väheksyvänä lisänimenä, joka vertaa henkilöä pieneen hyönteiseen. Aina ei ole voitu erottaa Hyttinen ~ Hyttyinen -nimeä muodosta Hytöinen (sääsken nimityksiä on myös hytönen). -- Savosta...
Selitys pitkälle laina-ajalle on tässä:
Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja siihen tehtävään sisältyy mm. Monikielisen kirjaston palvelut eri kirjastoille. Lähetämme täältä eri puolille Suomea ns. siirtokokoelmia sellaisilla kielillä, jotka Suomen oloissa ovat harvinaisia. Siis esim. arabia, thai, turkki, sorani, somali, vietnam, burma, kiina, kroatia, serbia, bulgaria, hollanti, portugali, espanja, liettua, puola jne. Kirjastot tilaavat näitä omien asiakkaidensa tarpeiden mukaan ja me kokoamme tilauksen perusteella kokoelman, jossa yhtä kieltä on esim. 5-60 kpl, riippuen tietysti tarjonnasta eli mitä meillä on saatavissa. Pienillä kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia hankkia omiin kokoelmiinsa...
Kauppojen niminä kuluttajien tietoisuuteen tulleet A&O, Spar ja TR olivat tukolaisia yhteistyöryhmiä. Suomessa ryhmätunnusten käytön aloitti Kesko K-merkillään 1940-luvun lopulla. OTK:laiset liikkeet ottivat käyttöön E-tunnuksen vuonna 1977 ja viimeisenä Tuko Oy 1978 valtakunnallisen T-kauppatunnuksen. Tässä yhteydessä tukolaisten yhteistyöryhmittymien A&O, Spar ja TR -kaupat muuttuivat T-kaupoiksi.ASO:n "Aina sopivaa ostettavaa" oli näppärä tunnuslause, mutta tosiasiassa lyhenne tuli yhteistyöryhmän länsisaksalaisen esikuvan Allsicht-Organisationin nimestä. Kun vuonna 1955 perustettu Suomen ASO liittyi mukaan eurooppalaiseen yhteistoimintaan 1957, muutettiin tunnus A&O:ksi. SPAR oli puolestaan alkuperältään hollantilainen –...
Kevyt osasto 4:n kuului jatkosodassa esikuntakomppania, 1. jääkärikomppania, 2. jääkärikomppania ja konekiväärikomppania. Näin ollen KKK/Kev.Os. 4 ja 1. komppania ovat eri yksiköt.
Lähde: Sotapäiväkirjat-kokoelma. Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kevyt osasto 4, 18.6.1941 - 19.11.1941. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2384800280
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
Purukumin pureskelun on todettu muun muassa auttavan stressiin ja parantavan keskittymiskykyä. Purkkapallojen puhaltelusta ei kuitenkaan löytynyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoa
Purkka puree stressiin, närästykseen ja korvamatoon | Hyvä Terveys (hyvaterveys.fi)
Jauhatko jatkuvasti purkkaa? Siitä on sinulle tutkitusti hyötyä - MTVuutiset.fi
Voisivatko olla kysymyksessä lorokaijat Lewis Carrolin Liisa ihmemaassa -kirjan jatko-osassa Liisa peilimaassa (suomennos Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner,1974)? Siinä on runo: On illanpaisto ja silkavat saijat/ luopoissa pirkeinä myörien ponkii:/ surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat/ ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.
Raymond Carverin novellikokoelmaan Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta (suom. Raija Mattila, 1986) sisältyy novelli Katedraali.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176006848334Teos ilmestyi Keltaisen kirjaston numerolla 201. https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1189211?sid=5126798190Kannattaa huomata, että novelli ei sisälly Seppo Lahtisen vuonna 2015 suomentamaan samannimiseen kokoelmaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2220856?sid=5126798190
Aristoteleen säilyneistä kirjoituksista ei löydy kyseistä sitaattia, vaan kyseessä lienee yksi niistä lukuisista Internetiä kiertävistä mietelmistä, jotka on jossain vaiheessa yhdistetty kuuluun ajattelijaan.
Muun muassa seuraavissa teoksissa käsitellään 1900-luvun alun opiskelua:
- Heikel, Ivar A.: Helsingin yliopisto 1640-1940; osat Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808-1917 ja Helsingin Yliopisto 1917-1990
- Suolahti, Gunnar: Helsingin yliopiston alkuajoilta (julk. 1928)
Monet osakunnat ovat julkaisseet historiikkeja, joissa kuvataan opiskelijan elämää, kuten harrastustoimintaa, kansainvälistymistä ja illanviettoja. Sellaisia ovat esimerkiksi Jyrki Rinteen kirjoittama Koti keskellä Helsinkiä: Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 (julk. 2006) ja Veli-Matti Aution kirjoittama Savo-karjalaisen osakunnan historia. 3, Roudan aika: 1888-1905.
Myös Helsingin yliopiston kausijulkaisussa Kertomus Suomen Keisarillisen Aleksanterin-...
Kysymyksiä lähetetään palveluun nykyään jopa tuplasti enemmän. Uusia vastauksia lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa esimerkiksi vuonna 2010 3266, vuonna 2015 2754 ja vuonna 2022 6299. Tilastot löytyvät palvelun vuosikertomuksista sivuston Info-osassa, https://www.kirjastot.fi/kysy-kirjastonhoitajalta-toimintakertomukset
Kirjastosta voi lainata kotiin äänikirjoja. Laina-aika on 4 viikkoa. Esimerkiksi Lohjan pääkirjastossa aikuisten suomenkielisiä kaunokirjallisuuden äänikirjoja on melkein 600.
Meillä on myös kotiin lainattavia soittimia, jolla voi kuunnella cd- ja mp3 -muodossa olevia levyjä. Laitteissa on kuullokkeet.
Teos ”Lampaan ruokinta ja hoito” (2. uudistettu painos; Maaseutukeskusten liitto, 2000) kertoo (s. 78), että lampaiden kuohitseminen on lähes täysin loppunut vuoden 1996 jälkeen. Silloin astui voimaan laki, joka kielsi lampaiden kuohitsemisen kumirenkailla. Sitä ennenkin kirjan mukaan kuohitseminen oli melko harvinaista.
Lampaankasvattajan käsikirja (ProAgria maaseutukeskusten liitto, 2007) kertoo, että Suomessa tuotetusta lampaanlihasta suurin osa on karitsanlihaa. Ne eivät siten ehdi olla sukukypsinä valtavan pitkää aikaa, jolloin kuohinta ei liene taloudellisesti järkevää. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396 löytyvän eläinsuojeluasetuksen mukaan alle kuusikuukautta vanhan lampaan saa kuohia Burdizzon-...
Narnia-kirjoissa on jonkin verran jännittäviä kohtauksia ja taistelua, mutta väkivalta ei ole yksityiskohtaista tai graafista. Yleisesti sarja sopii noin 7-vuotiaista alkaen, riippuen lapsen lukutaidon tasosta ja siitä, kuinka paljon jännitystä hän kestää. Moni lapsi onkin tutustunut Narniaan ensin yhdessä aikuisen kanssa.
Satuja ja lyhyitä kertomuksia 9-vuotiaalle löytyy runsaasti!
Ohessa muutamia suosituksia erityyppisistä saduista.
Huumoria ja vauhtia:
Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä,, 2008
Margaret Mahy: Krokotiilin vauhtiparaati, 1987
Roald Dahl: Suunnattoman suuri Krokotiili, 2006
Päivi Alasalmi: Turhamainen aasi,
Teemu Saarinen: Konstaapeli Pamppu, 2003 2009
Viisautta ja pohdintaa:
Sylvia Plath: Salaperäinen puku, 1996
Maria Vuorio: Kuningattaren viitta ja muita kiperiä kysymyksiä, 2011
Tove Jansson: Näkymätön lapsi
Klassisia tarinoita:
Arthur-kuninkaan tarinoita (Kuningas Arthur ja Pyöreän Pöydän Ritarit), 1981
Ihanaa prinsessamaailmaa:
James Riordan: Maailman kauneimmat balettisadut, 1986
Lapin noitia ja muuta hurjaa:
Eeva-Liisa Kinnunen:...
