Vuoden 1870 vihkopainoksessa Vilukselan Vitka -runo on samassa muodossa kuin myöhemmissäkin:
"Vilukselan Vitka
ja Viuvalan Pispa,
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!
Syvän-ojan Sonni
ja Sylvinän Jalli!
Ralla ralla laa!"
Teos löytyy digitoituna Doriasta: https://www.doria.fi/handle/10024/59086. Mainittu kohta on toisen vihkon sivulla 128.
Karvat liitetään nisäkkäisiin. Höyhenillä, karvoilla ja suomuilla sitä vastoin on yhteinen alkuhistoria. Ne ovat kaikki kehittyneet samanlaisesta varhaiskehityksen rakenteesta. Tästä lisää artikkelissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/karvoilla-hoyhenilla-ja-suomuilla-on-yht…
Lintujen alushöyhenet muistuttavat hentoja karvoja. Joillakin hämähäkeillä nyt ainakin sanotaan olevan karvoja. Tästä lisää artikkelissa: https://tieku.fi/elaimet/hamahakit
Kannattaa tutustua Jake Nymanin kirjaan "Onnenpäivät: Suomen, Englannin ja USA:n suosituimmat levyt vuosina 1955-1965". Kirjassa on pelkän listatiedon lisäksi myös paljon muuta hyödyllistä tietoa jokaisen vuoden musiikkielämästä. Kirja on saatavissa lähes kaikissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tilanteen voi tarkastaa Helmet-aineistohausta: www.helmet.fi
"Mitä Missä Milloin"-kirjojen mukaan vuosien 1954 ja 1956 välisenä aikana suurimpia hittikappaleita Suomessa olivat:
Peggy Lee: "Johnny Guitar"
Rosemary Clooney: "Mambo Italiano"
The Four Lads: "Istanbul"
Maria Zamora: "Oh, el baion"
Glenn Miller: "Moonlight Serenade"
Dean Martin: "Sway"
The Four Lads: "Skokiaan"
Eddie Calvert: "Cherry Pink and Apple Blossom White"
Louis Armstrong: "Mack...
Helmet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan kirjaston myöhässä oleva aineisto siirtyy perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Poikasi lainan eräpäivä oli 18.9., joten ehditte hyvin palauttaa kirjan ennen sen siirtymistä perittäväksi.
Ilkka Remeksen nuorille kirjoitetut kirjat eivät kuulemma ole yhteydessä aikuisille kirjoitettuihin. Välillä Aaron isä mainitaan, mutta ovat kuitenkin sikäli itsenäisiä kirjoja, että yhteyttä ei ole Antti Korven seikkailuihin. Aaro näyttää myös pysyvän saman ikäisenä kaikkien kirjojen ajan. Aaro-kirjat kannattaa kuitenkin lukea julkaisujärjestyksessä eli
Piraatit. Helsinki: WSOY, 2003.
Musta kobra. Helsinki: WSOY, 2004.
Pimeän pyöveli. Helsinki: WSOY, 2005.
Kirottu koodi. Helsinki: WSOY, 2006.
Hermes. Helsinki: WSOY, 2007.
Draculan ratsu. Helsinki: WSOY, 2008.
Operaatio Solaris. WSOY, 2009.
Riskiraja. WSOY, 2010.
Lisätietoa kirjojen taustoista osoitteesta http://ilkkaremes.wordpress.com/
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-...
Singerin ikä löytyy linkissä olevasta International Sewing Machine Collectors' Societyn taulukosta:https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.htmlTaulukon mukaan kyseinen malli on vuodelta 1914.
Hei,
verkkokirjastosta voi hakea kuvakirjoja asiasanoilla, kuten: "alkoholinkäyttö" "masennus" "mielenterveyshäiriöt". Haun voi rajata lasten aineistoon. Helmet-verkkokirjastosta voi hakea teoksia myös hyllypaikasta "1.79 VAIKEAT ASIAT", jonka alta voi löytyä sopivia kirjoja.
Ehdottaisin seuraavia teoksia:
Karsikas: Amos ja sumupuu (käsittelee vanhemman masennusta)
Karsikas: Yksisarvinen (käsittelee vanhemman päihderiippuvuutta)
Myös seuraavat teokset voisivat olla sopivia:
Appelgren: Vesta-Linnea kuunvalossa
Tahvanainen: Silva ja teeastiasto joka otti jalat alleen
Verkkokirjastosta voi tarkistaa onko kirjaa paikalla tietyssä kirjastossa ja tehdä tarvittaessa varauksen haluamaansa teokseen.
Pentti lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emma on vanhaa saksalaista alkuperää ja se tarkoittaa suurta ja voimakasta. Nimi on samaa juurta Irman kanssa. Suomeen nimi on tullut noin 1840-luvulla ja viralliseen almanakkaan vuonna 1950. Tarkempia tietoja kannattaa hakea etunimikirjoista, joita kirjastoissa on runsaasti. Tällaisia ovat Lempiäisen kirjan lisäksi esimerkiksi Kustaa Vilkunan Etunimet ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Tilastotietoja eri nimien vuosittaisesta yleisyydestä löytyy puolestaan Väestörekisterikeskuksen internetsivuilta. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/suomi/nimet
Etymologiset sanakirjat eivät selitä kaskelotti-sanan alkuperää. Kaskelotin voitaneen päätellä tulleen suomen kieleen ruotsista. Ruotsin kaskelot on peräisin ranskan kielen sanasta cachalot, joka puolestaan on tullut portugalin kielen sanasta cachol 'iso pää'.
https://www.cnrtl.fr/etymologie/cachalot
http://www.saob.se/artikel/?unik=K_0653-0054.PYLk
https://sv.wikipedia.org/wiki/Kaskelot
Helmet-kirjaston palveluna e-lehtipalvelu PressReader on maksuton asiakkaille, eikä pitempäänkään käytettynä muutu maksulliseksi. Alla tietoa e-lehtipalveluista:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
Automaattista sisällönkuvailua on kokeiltu tässä yleisten kirjastojen yhteisessä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, jossa toimi vuodesta 2008 vuoteen 2015 semanttinen analyysi, joka poimi automaattisesti kysymyksen tekstistä käsitteitä, jotka automatiikka arvioi merkittävimmiksi. Nämä näkyivät asiasanaehdotuksina vastaussovelluksessa. Vastaaja toki valitsi sopivat ja jätti sopimattomat käyttämättä sekä lisäsi sellaisia asiasanoja vastauksia kuvaamaan, jotka puuttuivat automaattisesti valikoiduista, mutta automaattinen kuvailu toimi silti melko hyvin.
Samaa automatiikkaa hyödynnettiin myös kysymyksen lähettämisen yhteydessä niin, että kysyjälle tarjottiin mahdollisuutta tarkistaa, oliko saman tapaiseen kysymykseen vastattu aiemmin....
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on Etelä-Hämeen keskusammattikoulun vuosikertomukset kyseisiltä vuosilta. Vuosikertomuksiin sisältyvät luettelot koulun opettajista ja oppilaista. Aakkosellisessa opettajaluettelossa on vuosittain yli 50 nimeä. Joidenkin opettajien opetusala ilmoitetaan luettelossa, mutta useimpien kohdalla on vain maininta siitä, onko kyseessä yleisaineiden opettaja, työnopettaja vai ammattiaineiden opettaja.
Lisäksi verkossa on luettavissa T. J. Mäkipuron historiikki "Etelä-Hämeen keskusammattikoulu 1946-1972" osoitteessa: https://skydrive.live.com/P.mvc#!/view.aspx/.Public/EHKAK.docx?cid=650e… Historiikissa mainitaan nimeltä useita opettajia. Tietoja muutamista Etelä-Hämeen keskusammattikoulun opettajista löytyy myös...
Lainoja ei vielä voi valitettavasti uusia netin kautta. Uuden järjestelmän myötä ensi vuonna tämä onnistuu.
Tällä hetkellä voi uusia lainojaan kahdella tapaa: joko käymällä lähimmässä kirjastossa tai puhelin-
uusinnan kautta: ma-pe klo 12-18 p.0600-060504.Tämä on maksullinen palvelu, 0, 98 e /min + pvm.
Täällä http://michaelyingling.com/random/calvin_and_hobbes/ on Calvin &
Hobbes -haku, jolla löytää yhden cavemanin muttei yhtään geologistia.
Stripille on annettu päiväys 17.9.1990
http://www.gocomics.com/calvinandhobbes/1990/09/17 ja se on ilmestynyt
albumissa Attack of the deranged mutant killer monster snow goons v. 1992.
Tarkistin sen, caveman on sivulla 37.
Runo "Sirkkain häät" sisältyy Heikki Jylhän runokokoelmaan "Yhdeksän meren takana : nuorten runoja" (WSOY, 1945) ja Urho Somerkiven ja Marjatta Mannisen kirjaan "Lasten viides lukukirja" (Otava, 1961). Somerkiven ja Mannisen kirjassa tekijäksi on virheellisesti merkitty Yrjö Jylhä. Runo alkaa: "Yhä vieläkin kerrotaan sirkkain häistä".Lähde:Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Lähestyvää kuolemaa käsitellään kuolevan näkökulmasta erityisesti omaelämäkerrallisissa teoksissa, joista esimerkkejä listattuna alla. Kuolemaa psykologiselta kannalta käsittelevät myös ainakin Elizabeth Kübler-Rossin klassikoksi muodostunut Raportti kuolemisesta - mitä kuolevat voivat opettaa lähimmäisilleen, omaisille, ystäville, sairaanhoitajille, lääkäreille, papeille (2. p. Otava, 1984), Pirkko Siltalan Elämän päättyessä - matka kohti kuolemaa (Kirjapaja 2017) sekä Tor Björn Hägglundin Tuonelan eteisessä - psykoanalyyttinen tutkimus ihmisen luovuudesta ja suojautumiskeinoista kuoleman edessä (Pohjoinen 1991). Myös monissa muissa saattohoitoa ja surutyötä käsittelevissä kirjoissa tämä näkökulma...
"Nykyisin venäläisestä käytetty ilmaus ryssä koetaan hyvin tunneperäiseksi ja loukkaavaksi, mutta 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja pitää sanaa vain kansanomaisena ja puhekielisenä", kirjoittaa Tiina Aalto Hiidenkivi-lehden numerossa 1/2002. Satu Tervosen kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä käsittelevä tutkimus nostaakin 'ryssän' yhdessä 'mannen' kanssa kaikkein loukkaavimmaksi koetuksi etnonyymiksi.Toisaalta, niin kuin sotamies Honkajoen "puskaryssän" korjaaminen "pensasneuvostoliittolaiseksi" sotatoimien päätyttyä Tuntemattomassa sotilaassa osoittaa, Nykysuomen sanakirjan 'ryssälle' osoittamat määreet kansanomaisuus ja puhekielisyys eivät sulje pois samanaikaista...
Laulavaisten kollegojen kanssa koostimme tällaisen listan:Miljoona, miljoona ruusuaOrvokkeja äidilleOrvokkini tummasilmäRentun ruusu (jossa mainitaan myös horsma)Sait multa kukkaset toukokuunYksi ruusu on kasvanut laaksossaLaakson liljaSinisiä punasia ruusunkukkiaKissankelloValkovuokotMansikkaa ja valkoapilan kukkaaRuusu on punainenVillejä lupiinejaLuvannut en ruusutarhaaSinivuokotKuurankukkaNiittykukkiaTulppaani (Juice Leskinen)Ruusu joka vuodestaAnttilan keväthuumausIloinen AmsterdamTeksasin keltaruusuKeltaiset ruusutRuusuja hopeamaljassaTango PelargoniaSuopursu kukkiiLisää kukkalauluja löydät selaamalla Suuren toivelaulukirjojen hakemistoa sekä laulukirjasta Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu : ihanat kukkalaulut (F-Kustannus, 2009)....
