Voisiko kirja olla nuortenromaani? Silloin ehkä Kaarlo Nuorvala: Laulajatyttö lapin lumoissa. Tyttö ei kyllä taida olla opettaja. Linkki Kirjasampoon.Mieleen tulivat myös Hilja Haahti ja Hilja Valtonen. Haahdin romaaneista en löytänyt ehdokasta. Linkki Kirjasampoon.Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili kertoon vastavalmistuneen opettajan muutosta Pohjanmaalle. Linkki kirjasampoon.Kenties joku lukija voi kommentilla auttaa?
Kirjastot eivät tilastoi yksittäisten kirjailijoiden lainausta. Sanasto kerää tiedot kirjastojen lainoista lainauskorvauksien maksamista varten. Heiltä voinee tiedustella, olisiko heillä kaipaamasi tieto: Sanaston yhteystiedot. Heidän sivuiltaan löytyy myös tilasto vuoden 2023 lainatuimmista kirjoista(Sanaston sivuille viitattu 20.11.2024)
1. Turun kapunginkirjastossa on yli 3800 venäjänkielistä kirjaa, tässä luvussa ovat mukana myös tilatut kirjat, jotka eivät vielä ole tulleet kirjastoon.
Kirjoja on pääkirjaston lasten-ja nuortenosastolla, kirjallisuusosastolla ja joitakin pääkirjaston musiikkiosastolla sekä Varissuon kirjastossa. Varissuo on tämän kesän suljettu remontin vuoksi. Lisäksi kokoelmissa on mm. venäjänkielisiä lehtiä ja äänikirjoja sekä musiikkiäänitteitä.
Jos haluat tietää vain kaunokirjallisuuden lukumäärät, voit hakea venäjänkielisten romaanien luokalla 84.71 tai 80.71 (ns. kokoomateokset), runoluokalla 82.71 tai näytelmäluokalla 83.71:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Yllä linkki Vaski-verkkokirjaston...
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
I.N.D.U.C.K.S.-tietokannasta löytyy suomeksi Vekku-nimen saanut hahmo, joka tosin on Pepi-sarjoissa esiintyvä koira: https://inducks.org/character.php?c=Salty. Aku Ankka -lehdessä 8B/1957 on julkaistu tarina nimeltään Mikki ja kutsumaton vieras, jossa Mikin kylpyhuoneeseen tunkeutunut hylje aiheuttaa ongelmia ja auttaa ottamaan kiinni etsintäkuuluutetun rikollisen. Hyljehahmon alkukielinen nimi on Flipper the Seal, mutta tietokannan tiedoissa ei ole kirjattu sille suomenkielistä nimeä: https://inducks.org/story.php?c=W+OS++286-02. Tarinan tuorein julkaisukerta on kovakantisessa kokoelmassa Aku Ankka : Näköispainos vuosikerrasta 1957 (1999).Disneyn 1940-luvun lyhytanimaatioissa esiintyi puolestaan Salty the Seal, joka filmissä Mickey...
Minna Canth oli tunnettu yhteiskunnallinen osallistuja ja kirjoissaan hän puuttui yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
Etenkin varhaistuotanto edustaa mitä puhtainta yhteiskunnallista realismia. Myöhemmin (mm. näytelmät Sylvi, Anna-Liisa ) Canth keskittyy enemmän yksilöllisiin ongelmiin, taustalla yhteiskunta ja yhteisö ahtaine ja kahlitsevine moraalikäsityksineen ja tottumuksineen. Minkäänlaista erillistä moraalioppia Minna Canth ei ole kirjoittanut. Sen sijaan Canthin tuotantoa on tutkittu paljonkin, niin yhteiskunnallista sanomaa kuin etiikkaakin.
Kannattaa tutustua seuraaviin:
Taisteleva Minna. Minna Canthin puheita ja kirjoituksia 1874-1896 (toim. Eila Tuovinen).
Monisärmäinen Minna Canth - kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan (...
Säkeet ovat melko lähellä ruotsalaisen Carl Michael Bellmanin Så lunka vi så småningom -nimisen kappaleen käännöstä. Kyseinen kappale on Fredmanin laulu nro 21, ja laulusta on ainakin kolme suomennosta:
1. Reino Hirviseppä: Juokaamme veikot/Kesteissä (alkusanat "Niin pannaan hölkäks hiljalleen")
2. Liisa Ryömä: Laulu 21 (alkusanat "Näin hummatessa huoletta")
3. Jukka Tabermann: Fredmanin laulu 21 (alkusanat "Niin pikku hiljaa poistumme")
Jukka Tabermannin käännöksessä mainitaan säkeet "onko hautakuoppa liian syvä, niinpä siis ota ryyppy hyvä".
Lähteet:
https://emakbakea.files.wordpress.com/2018/12/Bellman.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ennen_viimeist%C3%A4_maljaa
http://www.songcoleta.com/lyrics/fredmanin_laulu_numero_21_(vesa-...
Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta https://tilastointi.kustantajat.fi/ löytyy kirjojen myyntilukuja vuositilastoina ja neljännesvuositilastoina. Vuositilaston myyntiluvut perustuvat kustantajien seuraavalle portaalle myymien teosten arvonlisäverottomaan hintaan ja kappalemääriin.
Vuonna 2022
lasten- ja nuortenkirjoja sisältäen painetut ja sähköiset kirjat (pl. sarjakuvat) myytiin 30,8 miljoonalla eurolla
painettua lasten- ja nuortenkirjallisuutta myytiin 3,2 miljoonaa kpl
Suomen yleisten kirjastojen perustilastot kootaan vuosittain yhteiseen yleisten kirjastojen tilastotietokantaan, https://tilastot.kirjastot.fi/.
Vuonna 2022 oli
30,1 miljoonaa lasten kaunokirjalainausta
3,96 miljoonaan lasten tietokirjalainausta...
Valitettavasti Sokojärven arboretumista (muisto- tai puistometsä) ei valitettavasti löydy kovin paljoa tietoa, mutta Lieksan kirjaston kotiseutuosaston lehtileikearkistosta löytyy sentään muutama lehtileike paikasta. Kyseessä on Reittu Nevalaisen 1930-luvulla perustama puulajipuisto (Lieksan Lehti 30.9.1989 ja Lieksan Lehti 7.7.1990).Kysyin asiasta Facebookin Puskaradio Lieksa -ryhmässä, jossa osattiin kertoa, että paikka sijaitsee Nevalaisen Puutarhalta (Sokojärventie 53) n. kilometrin vasemmalla. Aikaisemmin paikka oli tosiaan Nevalaisten suvun omistama, mutta nykyisin paikka on ilmeisesti Lieksan kaupungin hallussa. Ymmärtääkseni paikassa voi edelleenkin vierailla, mutta varmuutta en tähän valitettavasti saanut.Paikasta on kirjoitettu...
Suomen kansallisbibliografiasta löytyivät seuraavat pappiloita ja pappilakulttuuria käsittelevät kirjat:
Lasiseinäinen koti : elämää pappilassa / [toimituskunta: Pirjo Paarma ... et al.]. - [Helsinki] : [Suomen papinpuolisoiden liitto], 1997
Kirkkojen kunnostus ja pappilakulttuuri / H. Viitala (toim.). - Kuopio : Snellman-instituutti, 1990. - 94 s. ;
Kirkko kulttuurin kantajana / toimittaja: Nina Lempa ; [julkaisija:] Kirkkohallitus. - [Helsinki] : Museovirasto, 2000
Lisäksi kannattaa myös tutustua yleisempiin Suomen kulttuurihistoriaa käsitteleviin teoksiin ja näiden lähdeluetteloihin:
Esim.
Suomen kulttuurihistoria. - Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY.
2 Autonomian aika /toimituskunta: Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko
Kallio. -...
Pekka Lipposen seikkailuiden kirjoittaja eli Aarne Haapakoski (salanimellä Outsider, jota jossain vaiheessa käytettiin myös Haapakosken ja Seppo Tuiskun yhteisenä) kuoli vuonna 1962, joten hänen kirjalliset teoksensa vapautuvat tekijänoikeudellisesti vasta tammikuussa 2033. Ellei toisin voida osoittaa, Pekka Lippos -seikkailujen oikeudet ovat Haapakosken perikunnalla. Osa Lippos-tarinoista on kuitenkin edelleen elossa olevan Seppo Tuiskun kirjoittamia, joten tarkemmin selvittämättä ei voi tietää, kumpi oikeudet yksittäiseen tarinaan omistaa.
Kirja-Mono Oy:llä on todennäköisesti ollut vain painettujen kirjojen julkaisemisesta sopimus kirjoittajien kanssa, joten digitoinnin kohdalla täytyisi lähinnä selvittää mahdollisen grafiikan tekijöiden...
Hei
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjoja. Jos haluat lainata kirjan Lahden kaupunginkirjastosta suosittelen menemään lähikirjastoosi ja pyytämään heitä kaukolainaamaan kirjan. Tämä saatta olla maksullinen palvelu.
Kurtti (Kurtin kylä) sijaitsi vuonna 1918 Suomen puolella, silloisen Kuolajärven (nykyisin Salla) pitäjän alueella.
Useammissa lähteissä tuodaan esiin se, että brittiläiset todella pommittivat sekä tulittivat Kurttia elokuussa 1918, jopa kahtena peräkkäisenä päivänä, 24.8. ja 25.8. Suomi protestoi asiasta virallisesti edustajansa välityksellä Lontooseen, joten tämäkin seikka tukee sitä tosiasiaa, että iskut tulivat Suomen puolelle ja että Suomen rajaa loukattiin.
Jo mainitun Jukka Nevakiven "Muurmannin legioona"-teoksen lisäksi pommitusretkestä sekä sen sotilaallis-poliittisista taustoista ja intresseistä kirjoitetaan muun muassa Jouko Vahtolan teoksessa "Suomi suureksi - Viena vapaaksi", O.V. Itkosen teoksessa "Muurmannin suomalainen...
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Jos sisällissotaa ja sen jälkiselvittelyjä ei huomioida, rauhan aikana ei suoritettu teloituksia. Pääsääntöisesti sotaväen rikoslain vakoilua koskeva säännös 67 § koski ulkomaalaisia, ja vakoiluun syyllistyneet suomalaiset tuomittiin maanpetoksesta (siviilit) tai sotapetoksesta (sotilaat). Käytäntö oli hieman horjuva pitkään Neuvostoliitossa oleskelleiden Suomen kansalaisten kohdalla.
Vuosina 1939-1946 tuomittiin yhteensä 681 kuolemanrangaistusta, joista ainakin 528 pantiin täytäntöön. Valtaosa tuomituista (522) ja teloitetuista (443) oli Neuvostoliiton kansalaisia. Tuomituista Suomen kansalaisia oli 157, joista 85 teloitettiin. Heistä 67 oli sotilaita, 15 siviilejä ja kolme kuului Neuvostoliiton armeijaan. Maanpetoksesta ja Suomen...
Silmäilin läpi Suomen pääministereinä toimineiden henkilöiden tiedot Wikipediasta ja kirjastossa sähköisenä käytettävissä olevasta Kansallisbiografiasta. Neljän pääministerin kohdalla ei ollut mainintaa lapsista:
Rafael Erich
Johannes Virolainen
Kalevi Sorsa
Anneli Jäätteenmäki
Suomalaisen spekulatiivisen fiktion joukosta löytyy runsaasti dystopia-kirjallisuutta, mutta hyvin vähän kirjallisuutta mikä olisi samanlaista kuin Orwellin 1984. 1984 sijoittuu totalitaristiseen valvonta-yhteiskuntaan, jossa valtio kontrolloi ihmisten elämää ja määrittää tarkasti heidän asemansa. Suomessa dystopiakirjallisuutta on alettu kirjoittamaan verraten myöhemmin ja sen vuoksi myös pohdiskeltavat aiheet ovat muuttuneet. Eniten esiintyy esim. ilmastonmuutosta käsittelevää dystopiaa.
Lähinnä tätä teosta on kenties Maarit Verrosen "Karsintavaihe" kirja, jonka kuvaamassa yhteiskunnassa työnteko on pakollista ja pitkälle kontrolloitua. Työ määrittelee asuinpaikan ja aseman yhteiskunnassa, minkä vuoksi monet käyttävät psyykenlääkkeitä...
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
Sarjaan kuuluvat seuraavat kirjat: Muukalainen, Sudenkorento, Matkantekijä, Syysrummut, Tuliristi. Syksyllä on ilmestymässä suomeksi Lumen ja tuhkan maa. Muukalainen (Outlander) on ilmestynyt aiemmin myös nimellä Cross Stitch.
Lordin yksityisasia on erillinen, yksittäinen kirja, joka ei liity tähän sarjaan. Lordi Johnista saattaa olla tulossa jatkoa.
Lisää tietoa Diana Gabaldonista löydät Internetistä osoitteesta: http://www.dianagabaldon.com.
MTV-uutiset uutisoi (8.4.2016) "jauhomakkaroiksi" kutsutuista makkaroista. Uutisen mukaan kutsumanimi johtaa harhaan. Kotimaiset grilli- ja lenkkimakkarat eivät sisällä vehnäjauhoja, vaan niissä käytettävä jauho on aina ollut ja edelleen on perunatärkkelystä eli perunajauhoa. Siksi ne myös yleensä ovat gluteenittomia:
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/jauhomakkaroihin-liittyy-sitkea-uskomus-tama-on-totuus-makkaroissa-kaytettavista-jauhoista/5832704#gs.kggk7k
Pikaisella silmäyksellä Finelin (eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankin) sivuilta löytyvien makkaroiden ravintoainekoostumustietojen mukaan lähes kaikki makkarat ovat gluteenittomia
https://...
