Hyvin monissa nuortenkirjoissa pohditaan seksuaalisuutta ja seksiä, jollakin lailla varmaan kaikissa, joissa kuvataan seurustelusuhteita, ja aika harvoissa loppujen lopuksi päästään itse asiaan. Monet Seksiä-listallanne olevista kirjoista ovat juuri sellaisia.
Kilttiä seurustelua on esimerkiksi Jyri Paretskoin Shell's Angles -sarjassa, Marko Kitin Oliivitytössä, Jenny Hanin ja Estelle Maskamen kirjoissa, ja humoristista poikanäkökulmaa on ainakin Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo-sarjan kirjoissa Sydänkohtauksia ja Rakkautta plz, miksei myös vanhoissa Bertin päiväkijoissa, joita vielä muutamia Kuopion kirjastoista löytyy.
Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia löytyy nettisoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/
Sähköinen scifi-, kauhu ja fantasialehti löytyy osoitteesta http://www.iwn.fi/kalaksikukko
Tänä vuonna on ilmestynyt Btj Kirjastopalvelun julkaisema teos:
Bengtsson, Niklas: Kauhua ja kirmailevia kummituksia: kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta. ISBN: 951-692-497-2. Teosta voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Nimityksiä inkeroinen, inkeröinen ja inkerikko on käytetty Inkerin vanhoista karjalaisperäisistä, kreikkalaiskatolisista asukkaista. Nimen Inkeri syntyä on pohdittu ja yksi selityksistä on, että se on peräisin venäläisestä nimestä Igor, jonka skandinaavinen vastine on Ingor. Viljo Nissilän mukaan Inkeroinen, Inkeröinen ja Ingersby viittaisivat inkeriläiseen siirtoasutukseen.Lähde ja lisätietoa: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Alli Nissisen runoja on ainakin alla olevissa kirjoissa:
- Hopeakauha : valikoima satuja, kertomuksia ja runoja / Alli Nissinen (1938)
- Hämyhetkinä : joulukirja lapsille. 1, Runoja ja kertoelmia eri tekijöille / kertoelmat suom. A-a ; runot kirj. Immi Hellén ja Alli Nissinen (1898)
- Palleroisille iloksi: 1-5 / Alli Nissinen (1891, 1893, 1895, 1897, 1902)
- LASTEN TOVERINA / ALLI NISSINEN (1916)
Lisäksi yksittäisiä runoja on tosiaan mm. aapisissa ja koulujen lukukirjoissa, mm. näissä:
- Kultainen lukukirja / Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen
- Aapiskukko / Aarni Penttilä
- Hyvästi aapiskukko / Aarni Penttilä
Lukuisia Nissisen runoja on myös sävelletty lauluiksi: Suomen kansallisdiskografia Viola löytää 166 Nissisen runoon...
Tullin mukaan vuonna 2017 Suomesta vietiin ulkomaille 588 tuhatta tonnia romua ja jätettä.
https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti/8f34bde7-f4cf-4689-ab02-5c0cb9fad7ba/Romun+ja+j%C3%A4tteen+tuonti+ja+vienti.pdf?version=1.0
Muistelet aivan oikein. Ainakin Helsingin Sanomissa on kirjoitettu Keskuskadun kiveyksen kuvioinnista pariinkin kertaan. 24.11.2009 kiveys oli vielä alkutekijöissään ja aidattuna. Laatoista ei löydy ihan samanlaista aina toistuvaa kuvioita, todettiin Hesarin jutussa. "Penrosen laatassa on vain kaksi osaa, josta kaikki muodostuu: nuoli ja leija. Niitä kun yhdistelee parin helpon säännön avulla, jatkuu kuvio luovasti loputtomiin."
6.8.2014 lehden sivuilla esiteltiin jo valmista kiveystä: "Keskuskadun kävelykadusta voi tulla matemaattisen hämmästelyn kohde."
Myös Tiedekeskus Heurekan edustalla on Penrosen laatoitus, kuten Simo Kivelä matematiikkablogissaan mainitsee http://simokivela.blogspot.com/2014/08/keskuskadun-...
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä...
Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 166 sanotaan näin:
"Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä."
Koko laki löytyy alta.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Samassa pykälässä sanotaan myös, että "jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi."
Tonttien ja rakennusten kuntoa valvoo siis kunnan rakennusvalvonta
sekä omien havaintojensa että kuntalaisilta tulleiden palautteiden perusteella. Voit siis tarvittaessa ottaa yhteyttä kotikuntasi...
Salmisen kirja ei juurikaan anna vihjeitä, joiden perusteella Katrinan pohjoispohjanmaalainen kotipaikka olisi määriteltävissä. Avausluvussa kertoja mainitsee paikkakunnan perunaviljelmät ja sen, että Jakob kumppaneineen on tullut sinne vierailulle rannikolta. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tärkeintä perunanviljelyaluetta, joten tämä tiedonmurunen ei sanottavasti auta vaihtoehtojen pois rajaamisessa. Tärkeimmäksi johtolangaksi jää siis merkittävän satamapaikkakunnan läheisyys – meripojat ovat tuskin kovin kauas sisämaahan pysähdyksensä aikana lähteneet seikkailemaan. Ruotsalaisen Gustaf Edgrenin Katrina-filmatisaatio (1943) on valinnut satamakaupungiksi Raahen. Elokuvasta Jakobstads Tidningiin 16.3.1944 kirjoittanut nimimerkki Luffare oli...
Alexandre Dumas'n tuotanto onkin melko hankala saada järjestykseen. Tuottelias mies! Vuonna 2009 tällä palstalla on kysymykseen vastattu seuraavasti:
Ulla Virtamon toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat teoksen mukaan 'Sotureiden' järjestys on seuraava:
1. Kolme muskettisoturia. G 1889
2. Myladyn poika= Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Muskettisoturit palaavat. K 1969
Muskettisoturit juonittelevat. K 1969
Muskettisoturit taistelevat. K 1969
Muskettisoturit pakenevat. K 1969
Muskettisoturit voittavat. K 1969
3. Bragelonnen varakreiviI-X = Muskettisoturien viimeiset urotyöt. K 1916
Vielä on Portoksen poika = Viimeinen muskettisoturi. K 1935
Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi löytyy 31 viitettä haulla Kolme...
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Heti alkuun on huomautettva, että tällaisissa tilastoissa luvut ovat aina arvioita, ja eri instanssien arviot saattavat poiketa toisistaan suurestikin. Olen pyrkinyt etsimään lähteitä, joissa mainitut uhriluvut perustuvat mahdollisimman hyvin dokumentoituihin tietoihin.
Entisen Jugoslavian alueista Kroatia julistatutui itsenäiseksi v. 1941, mutta käytännössä sitä johti natsi-Saksasta käskynsä saanut nukkehallitus. Kroatiassa sijaitsi pahameineinen Jasenovacin keskitysleiri, jossa arvioidaan kuolleen jopa 100 000 ihmistä. Uhreista ainakin 20 000 oli alle 14-vuotiaita lapsia.
Nykyisen Serbian alueella oli kolme natsien keskitysleiriä. Banjicassa kuoli n. 4000 henkeä, Crveni Krstissä ammuttiin n. 10 000 henkeä ja Sajmišten leirillä...
Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis, että ne ovat nesteen täyttämiä.
Sanan rakko alkuperä on etymologisen sanakirjan mukaan epäselvä. Sillä on kuitenkin vastineita useissa sukukielissä. On epäilty, että sen alkumuoto olisi heikkoa tai haurasta merkitsevä brakon, mutta tätä ei ole yleisesti hyväksytty rakko-sanan alkuperän selitykseksi.
Lähteet
Kielitoimiston sanakirja: rakko https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/rakko?searchMode=all
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (6. painos, 2013)
Kirjastoihin, kuten muihinkin julkisiin tiloihin, joissa asioi paljon ihmisiä, on sijoitettu valvontakameroita asiakkaiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä omaisuuden suojaamiseksi. Näin tehdään varkauksien, vahingontekojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
Kyseessä voisi olla Kaneto Shindōn elokuva Alaston saari vuodelta 1960.https://www.imdb.com/title/tt0056049/https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaston_saari
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sana nuttura on mahdollisesti skandinaavinen laina. Taustalla voisi olla muinaisnorjan sana knúrt (’solmu, sykerö’), jota vastaa nykyruotsin ja -norjan vastaava sana knut. Alkuperä mainitaan kuitenkin epävarmaksi.
Sanaa nuttu puolestaan ”Suomen sanojen alkuperä” arvelee omaperäiseksi dekriptiivisanaksi, joka esiintyy esimerkiksi karjalan kielessä merkityksessä ’huono vaatekappale, nuttu, rääsy’. Toisaalta Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY, 2004) esittää mahdollisuuden, että myös nuttu olisi samaa skandinaavista alkuperää kuin nuttura ja saattaisi viitata yhteen solmittuihin vaatekappaleisiin...
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ruotsinkielisillä sivuilla laumasuojasta käytetään sanaa flockimmunitet (https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/information…).
Ilkeä äitipuoli taikoo kuninkaantyttären yksitoista veljeä joutseniksi H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet. Sisar keksii keinon vapauttaa veljensä lumouksesta kutomalla heille paitoja nokkosista. Taika onnistuu kuitenkin vain, jos hän pysyttelee täysin puhumattomana niin kauan kunnes paidat ovat valmiit, joten lehmus- katkelma lienee jostain toisesta sadusta. Tunnistaisikohan joku lukijoista, mistä sadusta kyseinen lause on peräisin? Villijoutsenet-sadun on julkaissut suomeksi mm. Otava 1990, Lasten keskus 1985 sekä Otava 2005 kokoelmassa H.C. Andersenin Satuaarteita.
