Tässä muutamia ehdotelmia:
- luokka 784.111 PIRNALES: Parasta ennen Bäst före Best before- soittavat vauhdikkaasti suomalaista "vaihtoehtotanhumusiikkia"
-levyllä ei ole laulua
-luokka 784.111 KOINURIT: ASKON 3 RIVINEN
rytmikkäällä poljennolla soitettua musiikkia, joukossa on muutamia laulujakin, mutta myös instrumentaaleista esim. "Koinurit crawl" ja "Kuortaneen polkka" ovat tanssahtelevia.
-luokka 784.111 JÄRVELÄN PIKKU PELIMANNIT: JPP
Tällä levyllä on hieman runollisempia sävyjä.
788.81 HOVEN DROVEN: GROV
Tämä villillä fiiliksellä nykykansanmusiikkia soittava yhtye tulee Ruotsista. Levyn takakannessa joukko ihmisiä tanssii ringissä. Rytmikäs ja tanssillinen levy.
-luokka 784.41 FIRE IN THE KITCHEN
Tällä levyllä on kelttiläistä...
Lainaus on Alice Walkerin romaanista The Color Purple (suom. Häivähdys purppuraa). Kersti Juvan käännöksessä vuodelta 1986 lause on suomennettu: "Aika kulkee hitaasti mutta kuluu nopeasti."
Lähde: Walker, Alice: Häivähdys purppuraa. Helsinki: WSOY. 1986. Lainaus sivulla 208.
QR-koodin keksi vuonna 1994 japanilainen insinööri Masahiro Hara, joka kehitti nopeammin luettavaa viivakoodia. https://www.denso-wave.com/en/technology/vol1.html
Ylen artikkelin QR-koodi on kännykkäkansan villitys mukaan QR-koodit olisivat alkaneet levitä Suomessa 2010-luvun alussa, mikä sopii yhteen muistelusi kanssa. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Yhdysvaltalainen Joe Woodland sai patentin viivakoodi-idealleen 1952, joskaan tuolloin ei ollut vielä kehitetty tarvittavaa teknologiaa sen jokapäiväiselle käytölle. Viivakoodia kokeiltiin ensimmäisen kerran Kroger Kenwood Plaza -ruokakaupassa Cincinnatissa heinäkuussa 1972. Viivakoodin käyttö yhdysvaltalaisissa kaupoissa yleistyi 1980-luvulla. https://www.smithsonianmag.com...
Ennen Minimania Aren rakennuksessa toimi Osuuskunta Ekan (myöh. Tradeka) myymälä. Eka-yhtymä joutui vuonna 1994 yrityssaneeraukseen, jonka jälkeen Ekan myymälä oletettavasti poistui Kolmikulman rakennuksesta. Myymälää edelsi nykyisessä vaateliike Halosen talossa sijainnut Centrum-myymälä, joka Osuuskauppa Mäki-Matin konkurssin jälkeen lopetettiin ja yhdistettiin Ekaan, ruokakaupan siirtyessä nykyiseen Kolmikulmaan. Todennäköisesti Aren rakennuksessa olleen ruokakaupan nimi on ollut Eka-market, mutta kysyessäni asiaa myymälässä useita kertoja asioineelta henkilöltä, hän ei ollut asiasta varma. Onko kenelläkään lukijoista tarkempaa tietoa myymälän historiasta?Tietoa E-liikkeestä, Ekasta ja Tradekasta löytyy Wikipedian lisäksi Tradekan...
Kyseessä voisi olla Nikolain ratsuväkiopisto (ven. Николаевское кавалерийское училище, käännetty myös Nikolain ratsuväenopisto tai Nikolajevskin ratsuväkiopisto). Opistossa on opiskellut muun muassa Gustaf Mannerheim. En kuitenkaan onnistunut löytämään siitä kovin paljon tietoa suomeksi. Mikäli osaat venäjää, verkosta löytyy enemmän lähteitä. Finnasta löytyy yksi opistoon liittyvä kirja kirja ja joitain valokuvia.
Lähteet
Mannerheim-museo - Mannerheimin venäläiset rykmentit
nikolain ratsuväkiopisto | Hakutulokset | Finna.fi
Николаевское кавалерийское училище — Википедия (wikipedia.org)
Giovanna Paternitin kääntämän vuonna 2018 julkaistun Bienes historie -kirjan italiankielisen laitoksen nimi on La storia delle api.La storia delle api | WorldCat.org
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Tässä muutamia kollegoiden ehdotuksia, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kaksi kolmesta on kyllä lauluja, ja kolmaskin tunnetaan useimmiten lauluna.
- Alice Tegnerin Ekorr'n satt i granen. Laulu löytyy monista kirjoista ja nuoteista Helmet-kirjastoista ja myös netistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sekorr%27n%20satt%20i%20granen%20alice%20tegner__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
http://sverigeinfo.eu/cultuur/muziek/barnvisor/liedjes/Ekorren%20satt%20i%20granen.htm
- Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ruotsinnoksesta Sången om ekorren (Laulu oravasta)
- Alice Babsin levyltä Alice Babs sjunger för barnen laulu nimeltä Ekorren. Tämä levy löytyy vain muutamasta kirjastosta Suomesta, mutta on ainakin kuunneltavissa...
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kaupunginosa on saanut nimensä Berghällin viljelyalueesta, jonka paikalle kaupunginosa on rakennettu. 1800-luvun alkupuolella nykyisen Kallion alue oli lähes asumatonta. Vuonna 1840 alue päätettiin jakaa huvila- ja maanviljelyspalstoiksi. Nykyisten linjojen aluee Hämeentien edeltäjän Itäisen viertotien vieressä oli vielä 1880-luvun alussa maanviljelyskäytössä. Alue oli kaupungin omistama ja kaupunki vuokrasi tätä Berghällin tilusaluetta maanviljelystarkoituksiin vuoteen 1887 asti. Tuolloin alueen vuokrasopimukset päättyivät ja alueelle laadittiin jaotuskaava, johon merkittiin kadut ja viemärit ja alue vuokrattiin asumiskäyttöön. Siihen, miksi tilan nimi oli Berghäll, en löytänyt vastausta.Lähteitä:Kertomus...
Eeva Kilven runo, joka alkaa rivillä "Siis kauneutta on." on kokoelmasta Laulu rakkaudesta (1972). Runolla ei ole nimeä tai otsikkoa, kuten ei hyvin monilla muillakaan Eeva Kilven runoilla.Runo sisältyy myös esimerkiksi Kilven runojen kokoelmaan Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000.Finna-hakupalvelusta voi etsiä tietoa runoista niiden alkurivien avulla.https://finna.fi/
Suomen sanojen alkuperä -kirjan mukaan pullikoiminen ('niskuroida, vastustella') pohjautuu 'pulista'-sanan merkitykseen 'väittää vastaan'.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulista?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pullikoida?searchMode=all
Hei,Kyseessä ovat nämä:Kaukonen, Toini-Inkeri. Pellavan Ja Hampun Viljely Ja Muokkaus Suomessa: Kansatieteellinen Tutkimus. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1946.Näyttäisi olevan lukusalikäyttöön Hämeenlinnan kirjastossaLinnove, Aino. Suomalaisen Pitsinnypläyksen Kehitysvaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. Porvoo ; Helsinki: WSOY, 1947.Molempia on runsaasti kirjastoissa ympäri Suomen, joten nämä saa myös kaukolainana. Kysy tarkemmin omasta kotikirjastostasi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa emme valitettavasti varsinaisesti vastaa esseekysymyksiin. Lyhyesti voisin sanoa, että nähdäkseni varsinkin nykyisessä nuortenkirjallisuudessa pyritään ottamaan huomioon ja käsittelemään kulloisellekin ikäluokalle tyypillisiä kiinnostuksen kohteita ja ongelmia (murrosikään liittyviä kysymyksiä, koulukiusaamista jne.) sellaisella tavalla ja sellaisella tasolla, joka puhuttelee nimenomaan nuoria. Teksti voi olla helppolukuisempaa kuin aikuisten vastaavissa genreissä ja käytetty kieli epämuodollista puhekieltä, jossa on nuorten tyypillisesti käyttämiä sanoja ja sanontoja.Nuortenkirjallisuuden genreihin voit tutustua lisää esimerkiksi Kirjasampo-palvelussa, tässä on linkki Nuortenkirjallisuus | Kirjasampo...
Häntä voisivat kiinnostaa vaikkapa Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjat, Kalle Veirton Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka -kirjat tai Timo Parvelan Pate-kirjat.
Hyviä vinkkejä löytyy myös Helmetin Lukudiplomi-sivustolta, esim. sen 3.-4.-luokkalaisten osioista Hassuja juttuja tai Seikkailuja ja jännitystä:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/index.php?dipl=2
Elokuva Die Brücke perustuu Manfred Gregorin (oik. Gregor Dorfmeister) samannimiseen omaelämäkerralliseen romaaniin. Suomeksi se on julkaistu nimellä Silta (WSOY, 1959).
Keväällä 2005 julkaistussa Hamburger Abendblattin artikkelissa Gregor kertoo kirjansa sillan tosiasiassa muotoutuneen kahdesta sillasta, joista toinen on hänen kotikaupunkinsa Bad Tölzin keskustassa sijaitseva Isar-silta, toinen noin parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista sijaitseva tarkemmin määrittelemätön syrjäinen metsäsilta: "Wirklichkeit gab es zwei Brücken, eine etwa 20 Kilometer von Bad Tölz entfernt im Wald und die Isar-Brücke in der Tölzer Innenstadt."
http://www.abendblatt.de/vermischtes/journal/article324523/Wir-waren-do…
Hotelli Ilves on 63 metriä korkea (sitä kyllä aiotaan korottaa 80 metriin, joka on vasta ehdotus, ei hyväksytty).
Näsinneulan korkeus on 134,5 metriä ja Teiskon tv-maston jopa 325 metriä, en osaisi nimittää noita kahta viimeistä rakennuksiksi.
Radisosn SAS rakennetaan rautatieaseman lähelle, suunnitelma on jo hyväksytty, ja tämän hotellin korkeudeksi tulee 76 metriä, ohittaa siis nykyisen Ilveksen.
Suunnitteilla, mutta ei hyväksyttynä, on myös hotelli Tähtitorni Rautaharkkoon, sen korkeudeksi tulisi 141 metriä!
Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty.
Näitä tietoja löytyy hyvin Googlesta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon "tampereen korkein rakennus".
Nyt näyttäisi olevan niin, että kyseisiä runoja ei ole suomennettu. Näin on tilanne ainakin Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän kattavan runotietokannan mukaan. Kyseisiä runoja ei löytynyt mistään seuraavasti valikoimateoksista, joihin tietokannan mukaan on kerätty englanninkielisten runojen suomennoksia:
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja.
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta
Tämän runon haluaisin kuulla 3.
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa
Runotietokannan verkko-osoite on: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Maahantulon ja työnteon säädökset ovat maakohtaisia, joten automaattisesti työmarkkinoiden avaaminen ei avaa vastavuoroisesti samoja mahdollisuuksia suomalaisille kaikkialle. Asiasta voidaan toki neuvotella ja tehdä sopimuksia, kuten EU:n takaama työntekijöiden vapaa liikkuvuus, joka perustuu valtioiden väliseen sopimukseen.
Asia riippuu pohjimmiltaan siis kuitenkin siitä, avataanko työmarkkinoita yksipuolisesti vai solmitaanko siitä vastavuoroinen sopimus. Pitäisin itse melko todennäköisenä, ettei tällaiseen työmarkkinoiden avaamiseen kuuluisi tuota vastavuoroisuutta.
EU-kansalaisten oikeuksista löytyy tietoa osoitteesta https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=457&langId=fi.
