Mielenkiintoinen kysymys. Aika ikävää, jos sinulle on välittynyt ammattikunnastamme tuollainen kuva. Jos tarkkaan seuraat, huomaat että kirjastolaiset eivät aina istu tuijottamassa ruutuaan vaan liikkuvat myös hyllyjen välissä, istuvat isojen ja pienten asiakkaiden kanssa yhdessä lukemasssa satuja tai keskustelemassa tai vaikka puhumassa lukemisesta tai digitaidoista.
Mutta siis. Jos kirjaston työntekijä istuu tiskin ääressä yhdessä asiakkaan kanssa ja näyttää tuijottavan ruutua, hän ilmeisesti palvelee asiakastaan. Silloin hän saattaa keskustella asiakkaan lainoista, auttaa asiakasta tiedonhaussa tai vaikka erilaisten nettipalveluiden käytössä. Vaikka asiakas ei olisikaan paikalla saatamme siitä huolimatta palvella asiakasta....
Talvisodan ajan sota- ja kenttäsairaaloista voi lukea ainakin seuraavista kirjoista:
-Lääkärinä sodassa. Suomen lääkäriliiton kokoamista muistelmista toim. Kyllikki Kauttu. Helsinki: Tammi, 1989.
-Suomen sotien 1939-1945 lääkintähuolto kuvina. Toimituskunta: Ensio Taipale … et al. Lahti: Sotilaslääkinnän tuki, 1990.
-Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945: sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkarien muistelmia. Toim. Mauno Turunen. Mikkeli 1992.
-Saksa-Äärimaa, Maija: Kenttäsairaalan matkassa : nuoren sairaanhoitajan sotapäiväkirja. Helsinki 1992.
Kirjoja voi kysyä lähimmästä kaupunginkirjastosta. Lisäksi kirjastosta kannattaa kysyä mahdollisuutta käyttää ARTO-artikkelitietokantaa. Asiasanoilla talvisota, sotasairaalat, kenttäsairaalat...
Eufemia tarkoitaa kreikan kielellä hyvämaineista. Nimi on Suomessa esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1488 Turun tuomiokirkon Mustankirjan kalenterissa. Nimi on 16.9. sekä ortodoksisen että katolisen kirkon kalenterissa. Nimestä on peräisin esim. nimi Miia. Eufemia-nimeä on annettu 1900-luvulla 340 henkilölle, eniten se on ollut käytössä 1900-luvun alkupuolella.
Tiedot löytyvät kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1990, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, 2006.
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
Runon, joka alkaa "Tein lasinkuultavan laulun", on kirjoittanut P. Mustapää. Runo on nimeltään "Laulu" ja se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Koiruoho, ruusunkukka" 1947.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Kirjastokortin saat, kun esität kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja sitoudut noudattamaan käyttösääntöjä. Kirjastokortin saaminen ei riipu asuinkunnasta. Sama kortti kelpaa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteiden lisäksi Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnankirjastoissa. Voit myös hankkia korttisi mistä tahansa em. kirjastosta.
Lucan päivä näyttäisi olevan 18. lokakuuta.
Ks. http://italian.about.com/library/name/blname_luca.htm
http://www.excite.it/almanacco/santodelgiorno/2003/10/18
Näillä sivuilla todetaan, että nimipäiviä kyllä juhlitaan Italiassa, jopa yhtä innokkaasti kuin syntymäpäiviä.
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä...
Suoraa käännöstä en löytänyt mistään latinan fraasi- tai sitaattisanakirjoista enkä liioin internetistä, joten ilmeisesti kyseinen lause ei ole kuitenkaan muodostunut varsinaiseksi lentäväksi lauseeksi. Ei siis auta muu kuin itse suomentaa se. Nec - nec merkitsee 'ei - eikä'. Petita on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä peto, petivi, petitum, joka merkitsee 'hakea, etsiä, pyytää, vaatia, anoa, tavoitella'. Spreta taas on partisiipin perfektin monikkomuoto verbistä sperno, sprevi, spretum 'poistaa, hylätä, olla välittämättä, ylenkatsoa, halveksia'. Lause kääntyy siis suomeksi suunnilleen seuraavasti: 'Ei tavoiteltuja eikä ylenkatsottuja asioita.' tai 'Ei mitään vaadittua eikä mitään hylättyä.' Vielä vapaammin, seuraten vain...
Laulun nimi on "Odotusta Pariisissa". Sen on säveltänyt Juha Tikka ja sanoittanut Hector. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Ilta Pariisin tummuu". Englanniksi lauletaan: "I love you in the morning, love you when you go to bed, (and) these are all the words we've ever said". Laulun tunnetuin esittäjä on Susanna Haavisto, mutta sen on levyttänyt moni muukin laulaja, naislaulajista ainakin Leena Kallonen, Päivi Mäkinen ja Jonna Pirttijoki.
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään...
LIsäannosta merkitsevä santsi juontuu sotilasslangista. Sana on alkuaan viitannut rangaistukseksi määrättyyn lisätyöhön.Santsi tulee saksan sanasta Schanze, joka on alunperin tarkoittanut vallitustyötä. Sittemmin sana on saanut raskaan ylimääräisen työn merkityksen. Ylimääräisiin vallitustustöihin joutuminen on ollut rangaistuskeino.Santsata-sanaa on käytetty Helsingin puhekielessä 1900-alkupuolelta.Lisää santsi-sanan ja muiden suomen kielen sanojen alkuperästä voit lukea Suomen etymologisesta sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_e5ff451a729382cd9aa09ae4ec68ab57&list_id=1&keyword=santsi&word=santsihttps://kaino.kotus.fi/ses/Kaisa Häkkinen: Nykysuomen...
Muna-Reeta on Hilja Haahden runo. Runo on ilmestynyt kokoelmassa Tuomenterttuja (1899) ja löytyy myös valikoimasta Tämän runon haluaisin kuulla, osasta 2 (1987).
Sotilaan metallista suojavarustusta merkitsevä haarniska on lainaa muinaisruotsin sanasta harnisk, joka puolestaan juontuu saksan kautta muinaisranskasta. Suomen kirjakielessä haarniska on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Sana maailma on esiintynyt Suomen kirjakielessä jo Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen, mutta sanan keksijää ei voida tietää. Sana edustaa rakenteeltaan ikivanhaa yhdyssanatyyppiä, jossa rakenneosat ovat rinnasteisessa suhteessa keskenään. Yhdyssanalla on vastineita useissa lähisukukielissä, esim karjalan "moailma" ja viron "maailm". Rinnasteisia yhdyssanoja on myös suomen etäsukukielissä, joten tämän sananmuodostuskeinon katsotaan olevan kantauralilaista perua.
Tiedot löytyvät Kaisa Häkkisen teoksesta Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)
Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
"The quality of mercy is not strain'd,
It droppeth as the gentle rain from heaven
Upon the place beneath: it is twice blest;
It blesseth him that gives and him that takes."
Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin:
"Armon luonteeseen ei pakko kuulu.
Se pisaroi kuin taivaan lauha sade
alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen:
se siunaa antajan ja vastaanottajan."
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti:
"Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan;
Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan
Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna:
se siunaa antaja ja ottajan."
Näytelmästä on olemassa...
Louis Sacharin vuonna 2006 suomeksi ilmestynyt kirja Riskitekijä on itsenäinen jatko-osa Paahteelle. Se kertoo Theodore Johnsonin eli Kainalon, yhden Paahde-kirjassa esiintyvän henkilön tarinan. Tämä on ainakin toistaiseksi Sacharin kirjoista ainoa, joka jollakin tavalla jatkaa siitä, mihin Paahde jäi. Stanley Yelnatsin myöhemmistä vaiheista kertovia kirjoja ei ole.
Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen...
D. H. Lawrencen novelli Mannen som älskade öar löytyy käännöksenä Lawrencen kokoelmasta Novelleja (Weilin Göös, 1968). Novellin suomenkielinen nimi on Mies joka rakasti saaria.
Kirjaa on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa mm. Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteessa htpp://www.helmet.fi
