WSOY:n julkaisemassa teoksessa Aarteiden kirja. 1 : Souda, souda Sorolaan (toim., sepittänyt ja suom. Martti Haavio) näyttäisivät olevan molemmat nämä lorut. Ensimmäisen nimi on Kirje Roomaan (loru alkaa näin: Laati Mikko Repoliin kirjeen Rooman kaupunkiin) ja toinen on nimeltään Molla-Maija. Teoksesta on otettu kaksi painosta, ensimmäinen vuonna 1956 ja toinen vuonna 1967.
Olisikohan kyse tästä kirjasta?
Kyseessä on Kaija Pakkasen runo Kesä. Se löytyy Kaija Pakkasen teoksista Huilu hilpeä (1976), Leikkimökin runokoppa (1982) ja Joka oksalla satu (1999). Lisäksi se sisältyy kokoelmaan Neulaspolku : meidän lasten runot (toim. Sanna Jaatinen, 2001).
Vuosikausia jatkuneet lumettomat ovat varmasti vaikuttaneet ainakin Etelä-Suomessa elävien kirjailijoiden kokemusmaailmaan ja näin myös kirjojen aiheisiin. Mutta kyllä hiihtämiseen littyviä teoksia silti löytyy. Suosittelisin tässä kohtaa Kirjasampoa. Voit hakea Kirjasammosta eri hakusanoilla ja selailla kiinnostavalta vaikuttavia teoksia.
Kannattaa hakea näillä hakusanoilla erikseen: hiihto, mäkihyppy, hiihtäminen. Jos hakutuloksia on enemmän kuin 10 kappaletta, niin saat loput hakutulokset näkymään painamalla "Lataa lisää tuloksia"-painiketta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/hiihto
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/m%C3%A4kihyppy
Kyseessä voisi olla Mary M. Dodgen Hopealuistimet vuodelta 1865 (suomennettu 1922), joka sijoittuu Hollantiin. Päähenkilö on köyhän perheen tyttö, joka luistelee puuluistimilla. Tytön isä on loukkaantunut patotyömaalla, ja on menettänyt muistinsa. Isä leikataan, ja hän paranee. Tyttö osallistuu luistelukilpailuun, jossa pääpalkintona on hopealuistimet.
Etsimänne lorut löytyvät Aale Tynnin toimittamasta Satuaapisesta, jonka ensimmäinen painos on ilmestynyt 1955:
TEOS Satuaapinen / toim. Aale Tynni ; kuv. Maija Karma
PAINOS 8. p. - 9. p. 1988. - 10. p. 1989. - 11. p. 1992. - 15. p. 1996
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1985
ULKOASU 61, [5] s. : kuv. ; 21 cm
STAND NRO 951-0-04159-9 (sid.)
Yksi kirja joka jokseenkin vastaa kuvaustasi on vuonna 1901 Tampereella Sampon kirjapainossa painettu kuvaraamattu, jonka on osaksi kuvittanut Gustave Doré.
Alla olevista linkeistä löytyy kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.tori.fi/pohjois-pohjanmaa/Kuvaraamattu_Doren_ym__kuvilla__19…
http://www.keltainenporssi.fi/search/antiikki-ja-taide/antiikkiesineet/…
http://www.huuto.net/kohteet/vanha-iso--kuva-raamattu-1901/346803801
Toinen kuvaustasi vastaava raamattu on WSOYn vuonna 1927 kustantama perheraamattu, jonka on myös kuvittanut Gustave Doré.
Kuvia kyseisestä teoksesta:
http://www.antikvariaatti.net/product.php?id=205498
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1239584
Molemmat yllä mainitut raamatut löytyvät Turun yliopiston...
"Muamoni minuo tšakkai" -niminen laulu löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista yhteensä neljästä eri nuottikirjasta: Savo-karjalaisten lauluja, Rajakarjalaisia kuorolauluja Salmin ja Suojärven murteella, Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta sekä Karjalaisia kansanlauluja Salmista.
Laulun ensimmäinen säkeistö on kaikissa sama, mutta eri nuottikirjoissa on eri määrä säkeistöjä: kaksi säkeistöä on pienin määrä ja kahdeksan suurin määrä, yhdessä nuottikirjasssa säkeistöjä on viisi. Yksi nuoteista on kuorosovitus, muista nuoteista löytyy laulun melodia ja sanat.
Linkit nuottikirjojen tietoihin verkkokirjastossa: https://bit.ly/2IklbcN
Lääneistä ja lääninhallinnosta voi kertoa aluehallinnon monivaiheisen muutoksen eräänä vaiheena. Melko kattavan katsauksen tarjoaa Valtiovarainministeriön Aluehallinto-sivusto Lisätietoa-linkkeineen:
http://www.vm.fi/vm/fi/13_hallinnon_kehittaminen/02_hallintorakenteen_k…
- Suomen Kuntaliiton kirjastotietopalvelun Kuntakirjasto-tietokannasta voi hakea esim. asiasanalla: lääninhallinto tai asiasanayhdistelmällä: hallinnonuudistus JA aluehallinto. Tietokanta osoitteessa: http://kirjasto.kuntaliitto.fi/FIN/search.htm
- kirjaston yhteystietoja: www.kuntaliitto.fi/kirjasto
- läänijaotuksen historiasta, aluejaotuksesta,lääninvaakunoista ja läänien entistä pääkaupungeista (hallintopaikka)Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%...
Mitään kattavaa luetteloa Mauno Koiviston omistamista yksityisautoista oli mahdotonta löytää. Myöskään kovin monia mainintoja hänen omistamistaan yksityisautoista ei löytynyt (virka-autoista löytyi enemmän tietoa).
Tässä kuitenkin pari löytämäämme mainintaa, joista ilmenee, että ainakin vaaleansininen Saab 900 turbo -malli oli pitkään Mauno Koiviston luottoautona yksityisajoissa:
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135163_u0.shtml
http://www.iltalehti.fi/autot/201603160135956_au.shtml
http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/130454/Kotoisten+merkkien+kesa…
Marianne Williamsonin kirja perustuu siis A course in miracles -julkaisuun, joka on alunperin kolmena eri teoksena ilmestynyt itsensä kehittämisen kurssi. Ensimmäisen kerran se ilmestyi 1976 ja se on käännetty useille kielille. Williamsonin kirja on suomennettu ja ilmestynyt 1993, mutta A course in miracles -julkaisua ei ole suomennettu niin kuin kirjan loppusanoissa s. 335 kerrotaan. Englanninkielisenä yhtenä niteenä se löytyy maakuntakirjastoista Espoosta ja Lahdesta sekä Helsingin kaupunginkirjastosta: A course in miracles : the text, workbook for students and manual for teachers. 1985. Muuta tietoa "Ihmeiden oppikurssista" ei löytynyt.
Konsortioilla on erilaiset painopisteet. Yleisten kirjastojen konsortio (https://www.kirjastot.fi/konsortio) keskittyy nimen mukaisesti jäsentensä eli yleisten kirjastojen tarpeisiin. Asiakkaille luultavasti tärkein asia ovat e-kirjat, mutta konsortio voi periaatteessa tehdä muutakin yhteistyötä.
Vastaavasti FinELib (https://www.kiwi.fi/display/finelib/Tervetuloa) painottuu enemmän tieteellisten aineistojen hankintaan ja ottaa jäsenikseen myös tieteellisiä kirjastoja. Sen huomaa hyvin silmäilemällä sen jäsenille tarjoamien aineistojen luetteloa osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=43451158. Monilla yleisillä kirjastoilla ei ole tarvetta erikoistuneisiin tieteellisiin tietokantoihin ja e-kirjapalveluihin, jolloin...
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun...
Margaret Weisin Meripihkaa ja rautaa (kuuluu ilmeisesti Musta oppilas –sarjaan?) ilmestyy marraskuussa 2006 ja Richard A. Knaakin kirjoittaman Minotaurisodat-sarjan kolmas osa ei ole vielä ainakaan suomeksi ilmestynyt.
Ilmestymisen jälkeen kuluu jonkin aikaa ennen kuin kirjat voi lainata kirjastosta. Kannattaa kysellä lähikirjastosta suoraan.
Raamatusta tämä lause ei ole, sitä muistuttava lause voisi olla Jumalan vastaus Moosekselle "Minä olen se joka minä olen" 2 Moos 3:13
Googlaamalla käy ilmeiseksi, että kyseessä on hindulainen mantra.
Tämän sisältöisiä lauseita löytyy mm. Bhagavad-gitasta.
Monikollisia juhlien nimiä on pohdittu tässä palvelussa ennenkin. Monikon käyttöä juhlien nimissä voi selittää sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Tässä pidempi ja selventävä vastaus Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Auttamaton Pekka, julkaistu v. 1935 kokoelmassa Vaeltava laulaja. Runo sisältyy mm. antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2, sivulla 455 ja Keskikoulun lukukirja 1:een (WSOY 1969).
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen myymälät toimivat kuten muutkin myymälät, mutta niiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Esim. SPR Kontti kertoo sivuillaan ketjun vuoden 2023 myyntituloiksi 21 miljoona euroa, joista Suomen punaisen ristin auttamistyöhön ohjattiin 7 miljoonaa euroa. 14 miljoonaa siis käytettiin mainitsemiini kauppaketjun kuluihin. Linkki sivulle.Kierrätyskeskus taas muotoilee ajatuksensa hieman toisin: "Kierrätyskeskus pyrkii toiminnassaan taloudelliseen kestävyyteen eli siihen, että toiminta on järjestetty taloudellisesti vakaalle pohjalle. Toiminnan tuotto ohjataan suoraan yrityksen mission mukaiseen yleishyödylliseen työhön, eli yhtiö ei jaa omistajilleen taloudellista voittoa.Myymälätoiminnastaan Kierrätyskeskus ei...
E-kirjaston kirjoja voi hakea myös lukijalla. Haku toimii suurennuslasikuvakkeella, kun olet kohdassa äänikirjat.Helmet haussa voit kirjoittaa lukija: etunimi ja sukunimi.
Suomessa on kunnostettu järviä kuivattamalla niitä väliaikaisesti osittain tai kokonaan, esim. Työtjärvi (Hollola), Haapajärvi (Lappeenranta) ja Pirttijärvi (Muhos). Utajärvellä sijaitseva Särkijärvi oli ensimmäinen kuivatettu järvi Suomessa. Kuivatusta alettiin valmistella syksyllä 2000 ja varsinainen tyhjentäminen aloitettiin helmikuussa 2001.
Lähde: Lehmijoki, Anne: Työtjärven kunnostussuunnitelma (pdf)
Aiheesta löytyy myös mm. Ylen artikkeli Hulkkianjärvi parani kuivatuksen avulla (Ilmarinen, 2013) ja Helsingin Sanomien artikkeli 10.5.2002 Tyhjennys pelasti Särkijärven: ranta-asukkaat tyytyväisiä parantuneeseen vedenlaatuun (Mainio, 2002).
1700-luvulta lähtien on tehty järvenlaskuja, joilla pyrittiin saamaan...
