Ainakaan vastaajan mieleen ei muistu tällaista uutisointia. Sakko on rahallinen rangaistus rikoksesta ja siksikin kaiketi mediaa kiinnostavampi aihe. Joukkoliikenteen tarkastusmaksu sen sijaan on ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu.
Laki edustajanpalkkiosta takaa kansanedustajille Helsingin seudun joukkoliikenteessä matkakorttiedun, joka mahdollistaa ilmaisen matkustamisen HSL:n liikennevälineissä. Tosin Iltalehden uutisoinnin mukaan vain osa kansanedustajista käyttää tämän hyödyn täysimääräisesti hyväkseen. Kansanedustajat turvautuvat useinkin taksikyyteihin ja näistä matkoista lehdistössä kirjoitellaan silloin tällöin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkastusmaksu
Laki edustajanpalkkiosta
https://www.iltalehti.fi/...
Lauseiden väliin ei tule pilkkua, sillä lauseet ovat rinnasteisia eli niitä yhdistää rinnastuskonjunktio ja niillä on yhteinen jäsen eli verbi osata. Jälkimmäisessä lauseessahan merkitys on ’kuka ei osaa koskaan’, mutta verbiä ei vain toisteta, jolloin se yhdistää molempia lauseita.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pilkku/ohje/86 löytyvät tiiviit pilkkusäännöt ja linkkejä vielä yksityiskohtaisempiin ohjeisiin.
Tämä kysymys onkin varsin hankala ja siihen liittyvät tulkinnat tuntuvat olevan enemmänkin arvailuja. Leena Miekkavaaran teoksessa Suomi 1500-luvun kartoissa. Kuvauksia ja paikannimiä (2008), s. 93 kerrotaan Pagescan tulkinnaksi ehkä Pogosta Itä-Suomessa tai Pähkinäsaari, Bruno Tallgren tulkinnassa Abrahan Orteliuksen kartasta, http://www.loffe.net/finland-mainmenu-94/750-abraham-orteliusakarta-tex… selitetään Pagosca venäläisellä merkityksellä kyrkoby, kirkonkylä. Paikkakunta löytyy monesta kartasta, mutta se voi johtua ilmeisesti siitä, että karttoja on piirretty muiden karttojen mukaan. Se esiintyy Olaus Magnuksen Carta Marinassa ja on jäljennetty siitä tai sitten Olaus Magnus on käyttänyt esikuvanaan aiempaa...
Hieman heikolta vaikuttaa...
Espoossa oli auki syksyllä kolme paikkaa ja niihin oli 400 hakijan ryntäys.
Oppisopimuspaikat ovat haussa Kunta rekryssä samoin kuin muutkin kuntaalan työpaikat. Kunta rekry
Kannattaa kuitenkin olla sinnikäs ja hakea kesätyöpaikkoja kirjastoissa. Niitä kannattaa kysellä heti tammi-helmikuussa. Samoin voi kysellä kesätöitä yliopistojen, korkeakoulujen ja yritysten kirjastoista. Heilläkin saatta olla avoimia oppisopimuspaikkoja.
Jotkut kirjastot ottavat myös palkattomia oppisopimusopiskelijoita, mutta pääkaupunkiseudulla sitä ei suosita.
Kaivattu kirja on Lukutunnin kirja. 2 : lukemisen oppikirja kansakoulun II luokalle (Valistus, 1963), jonka ovat toimittaneet Paavo Kuosmanen, Liisa Merenkylä ja Pentti Merenkylä, kuvitus on Heljä Lahtisen. Se sisältää kaikki muistellut tarinat ja runon, useimmat näistä alkuperäisistä mukailtuina versioina: Satu hammaspeikoista (Thorbjörn Egnerin mukaan), Oma tupa (J. H. Erkon mukaan), Eukko Pikkurilli (Alf Pröysenin mukaan), Miten peippo sai värinsä (flaamilainen kansansatu), Aija-Kaijan syntymäpäivä (Brita af Geijerstam, lyhennelmä) ja Kesäpäivän säilöminen (Pirkko Karpin mukaan).
Virhe juontaa juurensa Suomen kansallisbibliografia Fennicaan. Ministerin lomapäivissä - kuten muissakin Verner Rekolan teoksissa - tekijäksi on merkitty V. Rekola, ja jostakin syystä joku on tulkinnut tämän samaksi henkilöksi kuin Valborg Rekola (o.s. Liljeström). Pyrkimys yhtenäistää henkilöiden nimet tietokannoissa hakujen yksinkertaistamiseksi on tässä valitettavalla tavalla kääntynyt itseään vastaan, kun kaksi kiistatta eri henkilöä on erheellisesti niputettu yhteen.
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Knihtilä on siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Talonnimenä se on ollut varsinkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Nimi liittyy ammatinnimeen knihti tai nihti (ruotsiksi knekt), joka tarkoittaa asepalvelijaa tai vanginvartijaa. Aiemmin kirjurit käyttivät ruotsinkielisiä ammatinnimityksiä myös suomenkielisistä kirjattavistaan. Osa näistä nimityksistä siirtyi sukunimiksi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen...
Hei
Näyttäisi siltä, että keitot ovat vanhimpia ruokiamme. Satokausi.fi-sivuston mukaan jo 1700-luvulla on keittoja syöty.
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan tarkemmin keittojen historiaan. Jos linkit eivät avaudu suoraan, kopioi osoite hakuriville.
Kirjaa en onnistunut aiheesta löytämään.
https://www.isomitta.fi/vinkit/teemat/keitot/keittojen-historia
https://satokausi.fi/lusikka-soppaan-suomalaisten-keittoruokien-historia
Pirkko Muikku-Wernerin fraasisanakirjan Suurella sydämellä ihan sikana (2008) mukaan "voi elämän kevät" on ihmetystä osoittava huudahdus. Esimerkkilauseena on mm. "Voi elämän kevät, en olisi uskonut tätäkään tapahtumaa tässä elämässä todistavani!"
Sanonnan alkuperää en kuitenkaan saanut selvitettyä. Voi olla, että sillä on alun perin päivitelty "elämän keväässä" olevien lasten toilailuja. Se ei kuitenkaan todennäköisesti ole peräisin Pikku Myyltä, vaikkakin hän on sitä käyttänyt. Esimerkiksi Anni Lahtisen romaani Voi elämän kevät! on julkaistu jo vuonna 1981. Monille se kuitenkin on varmasti jäänyt mieleen Muumilaakson tarinoista. Ainakin Parhaat Muumi-sitaatit ja Aamukahvilla -blogien mukaan Myy sanoo sen jaksossa 2 (Taikurin hattu...
Kuvaukseen sopii nuortenkirja Lisen ja Lotten salaisuus, jonka on kirjoittanut Erich Kästner. Se on ilmestynyt Kyllikki Nohrströmin suomentamana ja WSOY:n kustantamana vuonna 1953 sarjassa Nuorten toivekirjasto.
Kirjasammosta (Kirjasampo.fi) löytyy kirjan kuvaus (takakansiteksti):
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au3a9dc824-e207-480a-81ff-8f….
Kansikuva löytyy esim. Googlen kuvahaulla. Kannessa on kaksi tyttöä, joilla molemmilla on samanlaiset punaiset mekot, joissa on valkoisia palloja ja valkoiset kaulukset.
Kyseessä on raiti, joka tarkoittaa mm. peitettä.
Sanan selitys Suomen etymologisessa sanakirjassa:
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_1d9371ab201eb8152851…
Kyseessä on laulu Samaa rataa sateessa, joka on julkaistu äänitteellä Eskariin! Laulut on sovittanut Ismo Koskela. Tarkempaa tietoa laulujen tekijöistä ei teosviitteissä kerrota.
Etsimääsi laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Eskariin! -äänitettä on lainattavissa joissakin Suomen kirjastoissa ja se näyttää löytyvän myös oman kirjastoalueesi kokoelmista.
Kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Finna https://vaski.finna.fi/
Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Radioaktiivisen jätteen määrä riippuu mm. öljyntuotannon tekniikasta ja paikasta, missä öljyä otetaan talteen. Rolling Stone -lehden artikkelin mukaan Yhdysvalloissa öljyntuotannossa syntyy vuodessa 3 biljoonaa gallonaa eli 11 356 235 352 000 litraa radioaktiivista jätettä.
Ludwig/Ludvig Fuldasta ei löytynyt tietoja suomeksi. Suomen kansallisbibliografian mukaan häneltä on suomennettu neljä näytelmää: Pässinpää (1910), Rehelliset (1925, 2. painos 1930)Kahden kesken (1913) ja Neiti leski (1904). Lahden kaupunginkirjaston käsikirjastossa on saksankielinen kirjallisuuden hakuteossarja Kindlers neues Literatur Lexikon, jossa on Fuldasta noin 4 sivua tekstiä (osa 5, s. 916-919). Teoksessa The Oxford companion to German literature löytyy pieni esittely englanniksi. Lyhyesti: Ludwig Fulda syntyi Frankfurtissa, Saksassa 1862 ja kuoli 1939 oman käden kautta. Hän oli juutalainen näytelmäkirjailija ja myös ahkera kääntäjä.
Papunet-sivustolla, jonne on koottu tietoa puhevammaisuudesta ja eri kommunikointikeinoista, on jonkin verran tietoa tukiviittomista. Sivuilla on myös joitakin videoita.
http://papunet.net/tietoa/kommunikointikeinot/viittomat/tukiviittomat.h…
Helmet-kirjastoissa on yksi cd-rom: Viittomaseikkailu / suunnittelu ja toteutus: Johanna Koivunen, Petri Virtanen (1999), ja myös toinen kirja: Ideoita ja ajatuksia : opas tukiviittomien opettajille / Anu Autio & Sanna Ylijoki (2007). DVD-muodossa tietoa ei löytynyt.
Joitakin tutkimuksia on tehty tukiviittomista:
- Kokemuksia tukiviittomisesta: "Sehän on perheen ja ryhmän opettamisen ja oppimisen vahvuus, se ei koskaan mee hukkaan" / Eila Siltala. (Pro gradu -työ : Jyväskylän yliopisto,...
Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (WSOY, 2004) kertoo, että verbi ”näytellä” perustuu sanaan ”näyttää”, joka taas on johdettu ikivanhasta sanasta ”nähdä”. ”Näytellä” on esiintynyt suomen kirjakielessä jo Agricolasta alkaen mutta merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Teatteritermiksi sana ”näytellä” on ottanut Pietari Hannikainen 1845 ja johtanut sanan ”näytös”. Paria vuotta myöhemmin sen johdoksen ”näytelmä” ovat ottaneet käyttöön August Ahlqvist ja Antero Varelius. Aikaisemmin sanaa on käytetty merkityksessä ’ilmiö’ ja ’taulu’.
Teatteritermin kehitys juontuu siis aikaa, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta suomen kieli pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Ajan linjan mukaisesti haluttiin suosia...
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
