Hoitotiede -lehteä voi pääkaupunkiseudun kirjastoista lainata ainoastaan Tikkurilan kirjastosta. Tietyn numeron voi myös tilata sieltä toiseen kirjastoon. Lehtien laina-aika on 14 vuorokautta. Tikkurilassa Hoitotiede -lehteä säilytetään kuluvan vuoden lisäksi 10 edellistä vuotta. Kyseinen lehti tulee myös Leppävaaran ja Pasilan kirjastoihin, mutta näistä kirjastoista sitä ei lainata.
Yritän katsoa asiaa nyt näkövammaisten asiakkaiden näkökulmasta. Celia-kirjaston palvelut ovat suosittuja heidän keskuudessaan, joten kovin paljoa he eivät tee ostoksia tavallisten kirjakauppojen kautta.
Jonkun verran kyselin kiinnostusta. Varsinaista runouden ystävää ei sattunut vastaan, mutta muut arvelivat että mahdollisesti, jos sattuisi sellaisesta pitämään. Lausutut runot ovat kuitenkin yleensä tulkintaa runosta ja useimmat pitivät aika vähäeleisesti luetuista runoista, jotta tulkinnan voi tehdä itse. Musiikki voisi tehdä äänitteestä valmiiksi pureskellun - mutta nämä siis ovat vain mielipiteitä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoluettelon perusteella 60-70 luvun vaihteessa on tehty jonkinlaisia esirap-levyjä joissa on lausuntaa ja...
Annetuista vihjeistä tulee ensimmäisenä mieleen tuntemattoman sanoittajan käsialaa oleva laulu Merenkyntäjä Mikko Andersson, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1954:
"Rennosti elän elämäni tään / lemmin jos missä heiloja nään / surra ompi suotta / elän sata vuotta / jollen sitä ennen kuole"
Merenkyntäjä mikko andersson - YouTube
Kyseinen runo löytyy Krista Bendovan vuonna 1978 suomeksi ilmestyneestä kirjasta Perhonen, hassu varpunen (951-1-04813-9, Otava). Eeva-Liisa Manner on kääntänyt ja riimitellyt kirjan runot suomeksi.
Katkat ovat vain kaukaista sukua katkaravuille - jälkimmäiset kuuluvat kymmenjalkaisiin, kun taas ensimmäiset eivät. Lajitietokeskus tuntee katkoihin kuuluvia lajeja parikymmentä; näitä ovat muun muassa tiikerikatka, merikatka ja putkikatka. Lajitietokeskuksen katkoja koskevaa tietokantaa voi tarkastella tästä osoitteesta: https://laji.fi/taxon/MX.53722
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sana hanslankari tulee ruotsin kielestä, kuten arvelitkin. Ruotsiksi sana on handlangare. Tarkempaa etymologiaa löytyy sanakirjan hakutuloksesta osoitteesta https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ab32821f92105206e6ed3dc8b0aa0bac&word=hanslankari&list_id=1&keyword=hanslankari (viitattu 19.11.2025).Suomen etymologisen sanakirjan osoite on https://kaino.kotus.fi/ses/.
Kivi-kirjallisuuteen tekemäni pikaisen katsauksen perusteella ei ole mahdollista sen enempää ehdottomasti vahvistaa kuin kiistääkään sitä, että buddhalaisuus olisi ollut Kivelle ainakin jollakin tavalla tuttu. Kirjailijalla on selvästi ollut taipumusta suhtautua kriittisesti kristinuskoon ja kirkon oppeihin, joten en pitäisi lainkaan mahdottomana, että hän olisi voinut etsiä maailmankuvansa rakennusaineita myös buddhalaisuuden suunnalta. Niin kuin Esko Rahikainen toteaa, "Aleksis -- oli liian paljon lukenut eri kulttuureista, uskonnoistakin, tieteiden saavutuksista, hän oli poiminut hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. -- Aleksis oli liian älykäs hyväksyäkseen sellaisenaan katekismuksen julistaman kirkonopin ja elämänjärjestyksen. Mitä...
Et voi enää peruuttaa varaustasi Vaskin verkkokirjastossa, mikäli varaamasi teoksen tilana on "matkalla noutopaikkaan" tai "noudettavissa". Tässä tapauksessa sinun täytyy soittaa kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa peruuttamaan varauksesi. Huomioithan, että noutamattomasta varauksesta peritään 2 € maksu, mikäli et peruuta varaustasi viikon noutoajan sisällä. Voit soittaa esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanottoon ja pyytää heitä peruuttamaan varauksesi. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.turku.fi/toimipaikat/paakirjasto
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön (L.T.O.) koodi 41 viittaa "taittovirheistä aiheutuvaan huonoon näköön" ja sen alaluokka 41c on "pitkänäköisyys".
Palveluskelpoisuusluokkaan A II on määrätty tässä yhteydessä kun "näkö korjattuna toisessa silmässä <0,3 ja toisessa 0,7-1,0. Lasien vahvuus < +4,0 D, lasien käyttö välttämätön".
Kyseinen Lääkärintarkastusohje on lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta: https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.112402
Valkealan kirjastossa on lainattava diaprojektori. Ota yhteyttä siis Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Väitöskirjan toinen pääkohde on juuri jussipaita. Jussipaitoja tehtiin tummanpunaharmaana. Myöhemmin valmistettuja paitoja, joiden värit olivat sininen ja harmaa kutsuttiin anttipaidaksi. Sini-harmaan version nimitys anttipaita juontaa juurensa siihen, että ensimmäisenä näitä paitoja valmistanut kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla. Alahärmäläinen Kleemolan kutomo oli alkanut valmistaa näitä siniharmaita paitoja 1950-luvun alussa, koska puna-harmaa väritys ei miellyttänyt kaikkia ja körttiläisille tummempi paita kävi paremmin kaupaksi. Jussipaidasta on valmistettu myös mustan ja harmaan yhdistelmää, jolle ei kuitenkaan...
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Paha silmä on yleismaailmallinen kansanuskon ilmiö, joka perustuu kuvitelmaan, että ihminen saattaa katseellaan vaikuttaa toiseen ihmiseen negatiivisesti, jopa tappavasti. Paha silmä yhdistetään usein noituuteen ja kateuteen. Pahalta silmältä on yritetty suojautua eri tavoin piiloutumalla tai esimerkiksi amulettien avulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_silm%C3%A4
Kotimaisen tutkimuksen aiheesta kirjoitti Toivo Vuorela vuonna 1960. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Vuorelan kirjasta Paha silmä suomalaisen perinteen valossa uuden painoksen vuonna 2019.
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvoste…
Jonkin verran aiheesta löytynee myös teoksesta Kansanomainen lääkintätietous / toimittanut Matti...
Yksityiseen käyttöön voit muuntaa paperikirjan e-kirjaksi, mutta et saa levittää tai myydä sitä eteenpäin. E-kirjoihin pätee täsmälleen sama tekijänoikeuslainsäädäntö kuin painettuihin kirjoihin. Muoto tai jakelutapa (paperi, PDF, EPUB, verkkosivu, jne.) ei vaikuta siihen, onko teos suojattu tai miten tekijänoikeus toimii.Sähköistä julkaisutoimintaa käsitellään mm. näissä oppaissa:Saara Henriksson: Sinä julkaiset kirjan (Penelope-kustannus, 2021)Tiina Raevaara ja Urpu Strellman: Tietokirjailijan kirja (Docendo, 2019)Myös googlaamalla löytyy paljon aihetta käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia:Julkaise kaikilleDigivallankumous: E-kirjan ABC Tiia Konttinen: Kirjoita oma e-kirjaE-kirjojen kirjoittamisesta ja julkaisusta on kysytty tässä...
Aaro Hellaakosken runo Marssi kokoelmasta Vartiossa : Runoja sodan vuosilta (1941). Runo on julkaistu myös Hellaakosken runojen kokoelmassa Runot. Voit lukea Marssi-runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Vartiossa-teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=1https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925629?page=28
Finna.fi-palvelun mukaan näitä sanakirjoja on painettuina lähinnä yliopistokirjastojen kokoelmissa, eivätkä ne ole saatavissa kotilainaan. Kansalliskirjasto on kuitenkin digitoinut teoksen Lexicon graeco-latinvm, continens voces omnes appellativas, cùm Novi Testamenti, tùm Januae ling. graecae, anno superiori hic Dorpati editae, ja se on vapaasti luettavissa osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?title=fd2016-00011023&pages=1-448.
Asiakaspalaute on varmasti suurimmalle osalle toimijoita tärkeä työväline, jolla seurata asiakastyytyväisyyttä ja palvelujen toimivuutta. Mikäli mahdollista, palautteen mukaan kannattaa laittaa yhteystietonsa, jolloin yleensä saa vastauksen tietyn ajan sisällä.
Omassa organisaatiossani (Espoon kaupunginkirjasto) palautetta kertyy useasta eri kanavasta (kaupungin palautekanava, Helmet-kirjaston palaute, suullinen palaute yms.) ja siitä kootaan palautekoostetta kirjaston intranetissä. Kirjaston johto seuraa sinne kertynyttä palautetta. Palautteen kautta on tehty useita muutoksia ja korjauksia toimintaan tai tiedotukseen. Kiitokset toimitetaan aina tiedoksi henkilölle tai työporukalle.
Souvarien ja Eero Avenin levytyksistä tuttu Kylmän kukkia löytyy säveltäjänsä Leo Siirtolan julkaisemasta nuottikokoelmasta Hetki kuin timantti.
Nuottia on ainakin Lahden, Turun ja Lapin kirjastoissa. Kannattaa tiedustella kaukolainausmahdollisuutta oman kunnan kirjastosta.
Norjan Alta on lähin vähintään 20 000 asukkaan kunta. Sen väkiluku ylittää nippa nappa tuon rajan, norjalaisen wikipediasivuston mukaan 20 635. Linnuntietä matkaa Utsjoelta Altaan on noin 144 km. Venäjän Murmansk on samaten linnuntietä mitaten lähin yli 50 000 asukkaan keskittymä. Sen asukasluku on 300 000 kieppeillä, etäisyys 259 km. Rovaniemellä on myös yli 50 000 asukasta, etäisyys Utsjoelle 384 km.
https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=4801
https://no.wikipedia.org/wiki/Alta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
