Perhosten syöttipyynti perustuu siihen, että perhoset imevät mielellään luonnossa esiintyviä sokeripitoisia nesteitä. Nesteiden sisältämän sokerin alkaessa käydä alkoholiksi, muuttuvat ne houkutteleviksi. Syöttineste tehdään sekoittamalla marjamehuun, olueen tai viiniin fariinisokeria tai siirappia ja nokare hiivaa. Seoksen annetaan käydä muutama päivä lämpimässä. Syöttinesteen koostumus ja ikä vaikuttaa siihen, mitä lajeja se houkuttelee.
Lähde:
Jalas, Ilkka, perhostenkeräilijän opas, Otava 1992
Aarnio Hannu, Perhosia harrastamaan, Kirjayhtymä 1993
Tarkka syöttinesteresepti löytyy ainakin Ilkka Jalaksen kirjasta ja internetistä reseptejä voi etsiä hakusanoilla perhoset syöttineste/perhosten syöttineste. Tässä muutama linkki:
http://www....
En tiedä onko kukaan tehnyt tutkimusta juuri tuosta näkökulmasta. Kysymystä voisi kyllä yrittää tutkia, sillä elämäkerrat kyllä luetteloidaan ja asiasanoitetaan. Finna.fi haulla elämäkerrat ja kirjallisuudentutkimus & rajaus opinnäytteisiin, löytyy kyllä runsaasti elämäkertatutkimuksia. Linkki hakutulokseen.Tai hieman rajatummin lisäämällä vielä edellisiin aiheisiin hakusana teemat. Linkki hakutulokseen.Helsingin yliopiston Helda-tietokannasta löytää 7 opinnäytettä asiasanalla elämäkerta. Linkki Helda-hakuun.Aihetta voisi alkaa tutkailla rajaamalla esim. Tietokirjallisuuden lajit ja rajat (2023) avulla.Elämäkertojen muutoksesta kertovat myös Murros verkkolehti Linkki ja Pietari Kylmälän Ylen artikkeli Linkki.
Sari Kuuvan väitöskirjassa Symbol, Munch and creativity (Jyväskylän yliopisto, 2010, verkossa http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513938659.pdf ) todetaan, että Gallen-Kallelan teos olisi mukaelma sveitsiläistaiteilija Arnold Böcklinin kuuluisasta maalauksesta Die Toteninsel (Kuolleiden saari).
Myös Onni Okkosen teoksessa A. Gallen-Kallela : elämä ja taide (WSOY,1949) Gallen-Kallelan maalausta luonnehditaan "böckliniläis-sukuiseksi".
Böcklin teki Die Toteninsel -maalauksestaan viisi eri versiota, jotka löytyvät esimerkiksi Wikipediasta: http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Toteninsel.
Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin.
Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei...
Vetoketjun "esiasteen" keksi amerikkalainen insinööri Whitcomb Judson 1893. Tällä hakaslukolla kiinnitettiin miesten nappikengät. Nykyaikaisen vetoketjun kehitti ruotsalainen insinööri Gideon Sundbäck n. 1913. Monista keksintöjä käsittelevistä kirjoista löytyy tietoa vetoketjusta, mm. Valittujen Palojen Tiedä ja hämmästy -teoksesta.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo seuraavaa: "Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla." https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Vaasan keskussairaalan Hoitoetiikka ja vieraat kulttuurit -esitteessä on lyhyesti tietoa eri uskontokuntien suhtautumisesta terveydenhoitoon. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/palliativ-verksamhetsmodell/finska-bilagor/21_hoitoetiikka-ja-vieraat-kulttuurit.pdf
Suositeltava teos on Antti Pakaslahden ja Matti...
Päätalo-instituutin sivuilta löytyy teosten lyhyet juonikuvaukset. Kalle Päätalon haavoittuminen tapahtuu teoksessa Liekkejä laulumailla (Gummerus 1980), ISBN 951-20-2030-0. Kohtaus on kyseisessä painoksessa sivulla 274:
"Pysähdyn, lasken kiväärin viereeni ja kaivan käsikranaatin pusakkani etutaskusta. Samalla kun otan kranaatin, taskustani tipahtaa kaksi eilen saamaani kirjettä. En ehdi kopeloida niitä takaisin taskuun. Huomaan pysähtyneeni aivan tasaiselle kankaalle, ja koska vasemmalla puolellani on maassa painanne, käännyn ja alan vetää itseäni sitä kohti. En ehdi tehdä montaakaan vetoa, kun tunnen iskun hieman ristiselän yläpuolella. Isku on niin kova, että tuntuu kuin minua olisi isketty makkarahalolla selkään. Lähes samalla...
Moninkertainen olympiamitalisti, painija Eino Leino (1891-1986) vaihtoi sukunimensä ilmeisesti jo nuorella iällä. Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista löytyy vuodelta 1908 nimenmuutosilmoitus: "Nimeni, joka on tähän asti ollut Eino Kakkinen, on tästä lähtien oleva Eino Leino."
Suomalainen Wirallinen Lehti 1.10.1908 no 227.
Yhteys kirjailijana ja runoilijana tunnettuun Eino Leinoon huomattiin silloisessa mediassa. Esimerkiksi vuonna 1912 poliittinen pilalehti Velikulta keksi tarinoida sekaannuksesta Kuopiossa. Einon Leinon lausuntaa kuulemaan rientänyt olikin päätynyt erehdyksessä seuraamaan painikisoja. Seuraavan päivän lehdestä hän sai lukea runoilijan esiintyneen samana iltana Kaupungintalolla. Tämän lisäksi löytyi Kuopiosta...
Hakusanalla reflektiivisyys löytyy parikymmentä teosta Hämeenlinnan seudun kirjastoista. Löytyisikö sieltä sinulle sopivaa teosta?
Tässä linkki verkkokirjaston hakutulokseen:
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchRes…
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Nämä artikkelit listaavat esimerkkejä teistä, jotka on katettu aurinkopaneeleilla. Kaikki ovat pienimuotoisia ja lähinnä koeluonteisia. Niihin kuuluu 70-metrinen pyörätie Alankomaissa, kilometri tietä Ranskassa ja samanmittainen maantie Kiinassa.
https://www.conserve-energy-future.com/solar-roads-benefits.php
https://energypedia.info/wiki/What%27s_Happening_With_Solar_Roads%3F
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Perunan kasvatukseen tarvitaan aina pieni nokare myös perunaa. Pelkkä itu ei juurru, koska sillä mahdollisuutta saada ravinteita ilman juuria.
Linkki samantapaiseen kysymykseen ja vastaukseen tällä palstalla.
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia, oman valintansa mukaan. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon haluaisit kirjasi lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-sivustosta osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/.
Tarkkaan ottaen hyppyhäntäiset luetaan kuuluviksi niveljalkaisten lahkoon ja niihin kuusijalkaisiin, jotka eivät kuulu hyönteisiin. Näillä pienillä otuksilla on ekosysteemissä tärkeä rooli. Ne toimivat hajottajina käyttäen ravintonaan kaikenlaista hajoavaa orgaanista ainesta, sienirihmastoa, mikroskooppisia leviä, kasvien siitepölyä ja itiöitä sekä bakteereja. Näin ne kierrättävät ravinteita maaperässä parantaen maan viljavuutta. Monet maaperälle tärkeät mikrobit käyttävät ravintonaan hyppyhäntäisten ulosteita. Toisaalta hyppyhäntäiset ovat ravintoa esimerkiksi kovakuoriaisille, muurahaisille, linnuille ja jopa nisäkkäille.
YLE: Harva tuntee hyppyhäntäisiä https://yle.fi/uutiset/3-11957067
https://fi....
Lähetin kysymyksesi Yleisradion asiakaspalveluun ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Yle:n arkistosta saapui vastaus, jossa arveltiin runon olevan Jukka Vienon Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa. Runo on ilmeisesti teoksessa Stockan kulmalla (Wsoy 2010). Lainaus runosta: "Tyhjässä, kalustamattomassa huoneessa kaikki on mahdollista. Tuohon
tulee sitä ja tätä ja se ja se, ja jokainen paikka on rakkauden tyyssija."
Yle:lle voi kuka tahansa lähettää palautetta ja kysymyksiä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta asiakaspalvelu.yle.fi. https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi.
Runoraati oli ohjelma, jota esitettiin Yle TV1:ssä vuosina 2002 - 2012. Wikipedian tietojen mukaan "Runoraati taltioi yli sata...
YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Kuvauksesi perusteella kirja voisi olla Tuija Lehtisen Asvalttisoturi (Otava 1997). Kirjassa päähenkilö Kim ihastuu hieman vanhempaan punkkarityttö Saraan.
Lehtinen on myös kirjoittanut Sara-hahmosta erillisen kirjasarjan, jonka ensimmäinen osa on sara(at)crazymail.com (Otava 1998).
Asvalttisoturi-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd3035e7-33df-4e73-9e9c-7…
Sara(at)crazymail.com-kirja: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8d2937ad-4d25-43b3-8b28-d…
Lainattavissa olevaa aineistoa läytyy kyllä.
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat tarjota tietoa aiheesta:
Antennijärjestelmät, Espoo 2004
Naskali, Veikko: Antennijärjestelmät ja valmistautuminen digiaikaan, Helsinki 2004
Teleasennusopas, Espoo 2005
Yhteisantenniopas : kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Helsinki 2004
