Applikaatiolla (eng. application) tarkoitetaan tässä yhteydessä älypuhelimen tietoteknistä sovellusohjelmaa (esim. Skype, WhatsApp, Instagram, YouTube). Widget tai widgetti, on eräänlainen nopeakäyttöinen minisovellus, pienoisohjelma, joka näyttää sovelluksen oleellisen tiedon kätevästi laitteen työpöydällä (esim. kello, kalenteri, säätila, uutiset). Widgetiä ei varsinaisesti tarvitse käynnistää, vaan se päivittyy ja pyörii taustalla koko ajan. Sovellus sen sijaan vaatii avaamisen ja käynnistämisen.
http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/hakemistot-267.html?page=get_id&i…
http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/fi/hakemistot-267.html?page=get_id&i…
http://androidforums.com/threads/apps-vs-widgets-what-is-the-difference…
Ihan googlaamalla löytyi tietoa ainakin muutamasta verkkokaupasta hakusanalla mielialasormus. Esimerkiksi sivulla http://www.kotinet.com/katjan.perttula/tarjouskori.htm
kerrotaan seuraavaa mielialasormuksen väreistä:
musta stressaantunut
ruskea pelokas
vaalean oranssi hermostunut
vaalean vihreä sekavatunteinen
sininen normaali
tumman sininen rentoutunut
violetti levollinen
purppura rauhallinen
tumman oranssi rakastettava
vihreä romanttinen
turkoosi intohimoinen
hyvin tumma sininen erittäin iloinen
Disneyn Lumikissa seitsemän kääpiön suomenkieliset nimet ovat Viisas, Ujo, Nuhanenä, Unelias, Vilkas, Lystikäs ja Jörö. Englanniksi nimet ovat Doc, Bashful, Sneezy, Sleepy, Happy, Dopey ja Grumpy.
Vaapukkamehu on vadelmista tehtyä mehua, vadelmamehua. Vaapukka-sana on murteellinen ja sitä käytetään vadelmasta lähinnä Suomen itäisissä murteissa: Kaakkois-Suomessa ja osassa Savoa (Lähde: Suomen etymologinen sanakirja, 5. osa).
Catherine Cooksonilta ovat ilmestyneet suomeksi alla mainitut romaanit. Fennica-tietokanta, Suomen kansallisbibliografia, josta löytyvät muun muassa kaikki suomeksi ilmestyneet kirjat, on vapaasti käytettävissä internetissä, osoitteessa http://finna.fi Sieltä löytyy alla oleva luettelokin. Luettelosta näkee myös kirjoista otettujen uusintapainosten ilmestymisvuodet. Hakutavaksi kannattaa valita tekijähaku ja hakusanoiksi Cookson, Catherine.
Tyttö ja kartanonherra, 1973
Mallenin suku, 1974
Mallenin tyttö, 1975
Mallenien paluu, 1976
Emily, 1978
Hannah, 1979
Tyttö ja kartanonherra, 1979
Vanessa, 1979
Greenwallin kartanon piikatyttö, 1980
Greenwallin kartanon valtiatar, 1980
Onnen kulkurit, 1981
Tilly Trotter, 1981
Tilly Trotter, nuori leski...
Kalenterivuodessa on kaksi nimipäivätöntä päivää: joulupäivä (25.12.) ja uudenvuodenpäivä. Kristillisen perinteen mukaan näinä päivinä ei Jeesuksen nimen rinnalle aseteta muita nimiä. Kristillinen uudenvuodenpäivä on Jeesuksen nimen saamisen päivä. (Lähteet: Pentti Lempiäinen, Pyhät ajat ja Reijo Ylimys, Pyhän vuoden pyhät)
Suomen väestön lukumäärä on 31.12.2010:
1) 0-29 vuotiaita 1 893 604,
2) 50+ v. 2 101 718,
3) 60+ v. 1 342 753,
4) 70+ v. 659 044,
5) 80+ 255 912 ja
6) 90+ v. 34 303 henkilöä.
Suomen väestötilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.
Hei!
Rukous Levolle lasken, Luojani löytyy esim. Matin ja Maijan laulukirjasta.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani!
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi!
Laulun on säveltämyt Sofie Lithenius.
Sanat on alunperin kirjoittanut tuntematon amerikkalainen tai englantilainen henkilö
ja ne on suomeksi julkaistu vuonna 1860 lastenlehdessä Varpunen, jota toimitti Rietrikki Polen.
Taustatietoja tästä virrestä löytyy sivulta http://evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/651baf477…
"Kettu juoksi yli järven" (Räven raskar över isen) on alun perin ruotsalainen kansan- ja piirileikkilaulu, jota on laulettu ja leikitty esim. jouluna. Se kuuluu ruotsalaiseen jouluperinteeseen. Yhteys jouluun tulee juuri tästä käyttöyhteydestä, sillä laulun ruotsinkieliset sanat eivät ole mitenkään jouluiset. Niissä lauletaan ensin tyttöjen, sitten poikien ja eukkojen ja ukkojen laulu ja jos piirileikkiä vielä halutaan jatkaa, monissa nuoteissa annetaan ohjeeksi valita seuraaviin säkeistöihin jokin ammatti, esim. räätäli, suutari, leipuri jne.
Laulun suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Kullervo Lahtinen, josta löytyy artikkeli Populaarimusiikin museon sivulta (http://pomus.net/001433). Hän on jostain syystä päättänyt...
Wikipedia kertoo seuraavaa:
Lorem ipsum on 1500-luvulta lähtien olemassa ollut teksti, jota käytetään usein täytetekstinä ulkoasun testaamiseen graafisessa suunnittelussa, kun mitään oikeata sisältöä ei vielä ole. Lorem ipsumia käytetään näyttämään, miltä esimerkiksi kirjasin tai julkaisun tekstin asettelu näyttävät.
Lorem ipsum muistuttaa klassista latinaa, ja siksi ihmisiä kiinnostaa usein, mitä se tarkoittaa. Se onkin muodostettu latinankielisestä tekstistä jättämällä pois sanoja ja niiden osia eikä siten varsinaisesti enää tarkoita mitään. Jos julkaisun mallissa käytetään todellista kieltä, ihmiset yleensä keskittyvät tekstin sisältöön. Mutta, kun tekstiksi valitaan lorem ipsum, suunnittelijat ja julkaisijat saavat tarkastelijat...
Sukupolville on tyypillistä, että ne ovat kokeneet samat historialliset ja kulttuurilliset muutokset. Länsimaisista ihmisistä käytetään yleensä seuraavia sukupolvijakoja:
Kadotettu sukupolvi (1883-1900)
Suurin sukupolvi (1901-1927)
Hiljainen sukupolvi (1928-1945)
Suuret ikäluokat (1946-1964)
X-sukupolvi (1965-1980)
Xenniaalit (mikrosukupolvi, 70-80-luvun vaihde)
Milleniaalit tai Y-sukupolvi (1981-1996)
Z-sukupolvi (1997-2012)
Alfa-sukupolvi (2013->
Muita sukupolvijakoja löytyy mm. Ylen uutisesta vuodelta 2012: Suuret ikäluokat, pullamössöt sekä x, y ja z (viitattu 20.10.2022)
A-lehden sivuilla on artikkeli eri sukupolvien eroista vuodelta 2020: XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? (...
Pentti Lempiäisen kirjan "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (WSOY 1989) mukaan Jarna on suhteellisen uusi, vasta 60-luvulla yleistynyt nimi. Kirjoittajan mukaan nimi voi ttodellakin olla naispuolinen muunnos Jarno-nimestä, joka puolestaan on muunnelma nimestä Jeremia. Jeremia käännettynä tarkoittaa Jumala korottaa tai Jumala avaa sydämen.
Muistikuvanne Laineen perheestä on aivan oikea.Kalevi Kalemaan kirjoittamassa Edvin Laineen elämäkerrassa(KALEMAA, Kalevi: Edvin Laine : sisulla ja tunteella,WSOY, 2003,ISBN 951-0-28320-7) on tietoa tyttären nimestä.
Lainaus 1:" Mirjam oli varma, että hänen toinen lapsensa olisi poika, ja hän oli ristinyt sen mielessään Jarmoksi."
Perheeseen syntyikin tyttö eikä vanhemilla ollutkaan nimeä valmiina, jolloin...
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä. Postisäästöpankin palveluita sai postikonttoreista.
Animaatiotaiteilija, kirjailija ja kuvittaja Mikko Kunnas on lastenkirjailija Mauri Kunnaksen veljenpoika. Mauri Kunnas ja Kirsi Kunnas eivät ole sukua toisilleen. Kirsi Kunnaksen vanhemmat olivat taiteilija Väinö Kunnas ja Sylvi Karlsson (ja hänen poikiaan ovat Eppu Normaali -yhtyeen Martti Syrjä ja Mikko Syrjä). Mauri Kunnaksen vanhemmat ovat Martti Kunnas ja Martta Lastunen.
Lähteet:
Kuka kukin on 100 vuotta (Otava, 2008)
Wikipedia: Mikko Kunnas. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kunnas. Luettu 4.2.2019.
Sanonnalla ei liene mitään tekemistä räjähdysainenallin kanssa. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” liittää sanonnan sanan ”nalli” merkitykseen ’koira, karhu’. Merkityksen mainitaan olevan harvinainen. Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Lent%C3%A4v%C3%A4_lause arvellaan, että kyse olisi koirasta, joka olisi jäänyt ruikuttamaan rannalle, kun sen isäntä olisi lähtenyt merille.
Tom Burnamin ”Väärien käsitysten kirjassa” (Otava, 1977) esitetään, että sanonta olisikin kuulunut alun perin ”jäi kuin alli kalliolle”. Kirjan mukaan allit jäävät viimeisinä lintuina syksyllä kalliolle, kun muut linnut ovat jo lähteneet etelään. Tuossa muodossa olevassa sanonnassa tapahtuu helposti...
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Selailin läpi kirjaston hyllyssä olevat nimikirjat, joissa kaikissa viitattiin Helenaan.
Helenan -nimen lähtökohtanan pidetään kreikan sanaa helios, aurinko. Kreikkalaisten auringojumalan nimikin oli Helios. Helena siis merkitsee aurinkoista, loistavaa! Kreikan mytologiassa Helene oli ylijumalan Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenestä tuli Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Lähdettyään Troijan prinssi Pariksen mukana Troijaan hän aiheutti kuuluisan Troijan sodan.
Eurooppalaisiin kalentereihin Helenan on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua. Heistä kuuluisin on keisari Konstantinuksen äiti Helena (k. 330, muistopäivä 18.8.). Pohjoismaissa...
Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä.
Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä.
Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Saarikalle-Suomalainen:...
Vittu on paitsi kirosana myös voimasana siinä merkityksessä, että vitulla, sikäli kun se ymmärretään synnyttäneen naisen sukuelimenä, on aiemmin katsottu olevan jopa maagisia suojeluvoimia. Esimerkiksi tässä Terve.fin artikkelissa kerrotaan vitun hyvistä ja pahoista voimista.
Vittu juontuu ruotsin kielen sanasta fitta, joskaan länsinaapurissa sanaa ei viljellä yhtä hanakasti. Jyväskylän yliopistossa tehdyn kandidaatintutkielman mukaan vittu on suomen kielen yleisin kirosana. Sen suosiota on selitetty monikäyttöisyydellä ja sillä, että se viestittää tehokkaasti asenteita. Onhan se kieltämättä helpompi, nopeampi ja painavampi sanoa, kuin vaikkapa jokin raamatullisempi voimasana.
Monikäyttöisyydestä esitetään...
