Lemmikkeinä pidetään monenlaisia eläimiä, mutta eniten lienee tutkittu koirien ja kissojen ruoan tuotannon vaikutuksia. Ovathan ne hyvin yleisiä lemmikkejä ja niiden ruokamarkkinat ovat alan suurimmat.
Lemmikkieläinten ruoan tuotannon maailmanlaajuisia ympäristövaikutuksia tutkittiin Edinburghin yliopistossa. Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan kissojen ja koirien kuivamuonan tuottaminen vuosittain vaatii suunnilleen kaksi kertaa Iso-Britannian kokoisen maa-alueen (49 miljoonaa hehtaaria). Maapallon mitassa se olisi n. 0.8–1.2% kaikesta maatalousmaasta.
https://www.overthecounter.news/news/the-global-environmental-impact-of…
The global environmental paw print of pet food https://www.sciencedirect.com/science/...
Metalli johtaa lämpöä hyvin. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmään. Kylmässä ilmassa ihmiskeho on lämpimämpi kuin ympäristönsä ja ympäristössä olevat esineet kuten silmälasit. Jos silmälasit koskettavat ihoa, lämpöä johtuu pois iholta kosketuspinnan kautta. Tämä tapahtuu paljon nopeammin koskettaessa metallia kuin muovia. Jos lämpötila on pakkasen puolella ja kontakti riittävän pitkä, kosketuskohdan lämpötila laskee niin paljon, että iholla oleva kosteus jäätyy.
Metallin hyvä lämmönjohtokyky johtuu metallin kemiallisesta rakenteesta. Metallin atomit liittyvät toisiinsa niin sanotulla metallisidoksella. Atomit ovat positiivisesti varautuneita, koska niiltä puuttuu yksi...
Monikollisia juhlien nimiä on pohdittu tässä palvelussa ennenkin. Monikon käyttöä juhlien nimissä voi selittää sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Tässä pidempi ja selventävä vastaus Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.
Kyseessä on varmaankin Heidi Köngäksen Sandra (2017). jonka tapahtumat sijoittuvat Ruoveden Ylä-vääriin.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://piki.finna.fi/Record/piki.4036744
Kansalliskirjastosta kerrottiin, että julkaisu löytyy heiltä, vaikka ei Fennica-tietokannan kautta löydykään. Osaa vanhimmasta aineistosta ei ole luetteloitu, eikä se siis näy Fennican kautta. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot eivät ole vapaakappalekirjastoja. Meidän kokoelmissamme sitä ei ole.
Julkaisua ei saa lainaksi. Sen voi tilata Kansalliskirjaston Erikoislukusaliin. Ota Helka-kortti ja henkilötodistus mukaan.
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/opas/Reitit.htm
Myös Valtion taidemuseon kirjaston aineistoa voi tutkia heidän lukusalissaan:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/archive/organiza/kirjasto.htm
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Kyseessä on katkelma Claes Anderssonin runosta Vuoden viimeinen kesä, kokoelmasta Vuoden viimeinen kesä: runoja vuosilta 1962-84, suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1985.
Katriina on Katariinan muunnos. Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ja tarkoittaa ´alati puhdasta´ (katharos 'puhdas, siveä'). Nimi on yksi kristikunnan suosituimmista naisten nimistä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava;
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Mainittu sitaatti on yhdistelmä kahdesta eri teoksesta. "Oli rippipyhä, ja väkeä vilisi kirkolla tiet aivan mustana" on Marja Salmelan teoksesta Unielmiensa uhri (1902), "Elsan rippipyhänä minä näin teidät viimeksi" taas on Teuvo Pakkalan teoksesta Elsa - Kuvauksia elämästä vaaralla (1894). Molemmat kirjat ovat kokonaisuudessaan luettavissa esimerkiksi Kansalliskirjaston ylläpitämässä Doria-julkaisuarkistossa, ja molemmissa teoksissa vaikuttaisi olevan mukavasti kuvausta rippikoulun käymisestä.
Hakusanoilla "rippikoulu", "rippilapsi" tai "ripille" ja valikon erilaisilla aikarajauksilla saa etsittyä Doriasta kyseisen sanan sisältävää (kauno)kirjallisuutta. Silmäilyn perusteella esimerkiksi Minna Canthin Hanna (1886) ja Arvid Järnefeltin...
Sitaatti on alun perin Nietzschen kirjasta Götzen-Dämmerung, jonka Markku Saarinen on suomentanut nimellä Epäjumalten hämärä. Teoksen aloittaa 44 aforismin sarja otsikolla Aforismeja ja nuolia. Kysymyksessä mainittu sitaatti on peräisin sen kohdasta 12: "Jos meillä on elämän miksi, on meistä siedettävä miltei mikä tahansa miten."
E-kirjaston kirjoja voi hakea myös lukijalla. Haku toimii suurennuslasikuvakkeella, kun olet kohdassa äänikirjat.Helmet haussa voit kirjoittaa lukija: etunimi ja sukunimi.
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten...
Voisikohan etsimäsi tarina olla todellinen klassikko, J.R.R. Tolkienin omille lapsilleen kirjoittama Roverandom? Roverandom kertoo leikkisästä pikku koirasta nimeltä Rover, joka tulee puraisseeksi äkkipikaista velhoa housunlahkeesta. Velho suuttuu, ja taikoo Roverin lelukoiraksi, joka päätyy erään pienen pojan haltuun. Poika kuitenkin hukkaa Roverin hiekkarannalle, mistä Rover tempautuu huimaan seikkailuun ja päätyy muun muassa kuuhun ja merten syvyyksiin.
Tilastotietoja Helsingin eri alueista löydät esimerkiksi Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/ (Valitse sivun vasemmasta laidasta 'tilastoja' ja sitten 'Helsinki alueittain 2001'. Voit etsiä Töölöä koskevia tilastotietoja 'Julkaisu peruspiireittäin' -kohdasta.)
Etu- ja Taka-Töölö eivät ole yhdessä kyseisessä tilastossa, vaan Taka-Töölö on Taka-Töölön peruspiirissä ja Etu-Töölö Kampinmalmin peruspiirissä.
Helsinki alueittain on saatavana myös paperijulkaisuna.
Nykyisin useimmilla kirjastonhoitajilla on yliopisto- tai ammattikorkeakouluopintoja informaatiotutkimuksesta vähintään kirjastonhoitajan pätevyyteen vaadittava määrä. Oppisopimuksella ei suoraan kirjastonhoitajaksi pätevöidytä.
Laki yleisistä kirjastoista (29.12.2016/1492) sanoo, että "Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.". Korkeakoulututkintoon kuuluu opinnäyte.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
