Tein antamillanne tiedoilla haun Suomen kielen nauhoitearkiston kokoelmatietokantaan, mutta Wiian nimellä ei tullut osumia. Myöskään Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta hakeminen oli tuloksetonta. Muita mahdollisia sijaintipaikkoja nauhoitteelle ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinteen ja nykykulttuurin kokoelma sekä yksittäisten tutkijoiden omat arkistot. Esimerkiksi Erkki Ala-Könnin mittava äänitekokoelma löytyy Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta. Voitte olla yhteydessä näihin tahoihin nauhoitetta jäljittäessänne.
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta...
Mainitun Tiedetrippi-podcastin astronautti Michael Collinsista kertovassa jaksossa Unohdettu astronautti - Neil Armstrong ja Buzz Aldrin kävivät Kuussa, mutta kuka antoi kyydin? soi kohdasta 3:43 eteenpäin kuvailemaasi muistuttava, ambienttinen eli taustalla soiva, rauhallinen kappale, ja kohdassa 4:30 kuuluu valaan laululta kuulostava äänitehoste, jonka voi tulkita myös suden ulvonnaksi. Äänitehoste on todennäköisesti lisätty podcastiin jälkikäteen, koska sitä ei alkuperäisessä kappaleessa kuulu.
Sama kappale kuuluu saman podcastin Eric Tigerstedtistä kertovassa jaksossa (The Tiger Manufacturing Company – Tarina suomalaisesta keksijästä ja epäonnesta) kohdasta 2:20 eteenpäin.
Kappaleen tiedot ovat tässä:
Tekijä(t): Rannar Sillard...
Campanella-kuoron ”Joulumme vuosisadat” -cd-levyn tekstilipukkeen mukaan Melchior Vulpiuksen säveltämän kaanonin alkuperäinen nimi on ”Die Wurzel Jesse”. Sillä nimellä en löytänyt nuotteja kirjastojen kokoelmista, mutta verkosta löysin esimerkiksi tällaiset:
http://www.moderatocantabile.com/medias/files/canon-die-wurzel-jesse.pdf
https://www.vrijeschoolliederen.nl/en/song/die-wurzel-jesse/
Liisa Enwaldin mukaan Jesse on Iisain latinalainen vastine. Iisai oli Daavidin isä.
Lähde:
Enwald, Liisa: Iisain ruususta armon kyyhkyyn kirjassa Enwald, Liisa: On ruusu putkahtunna : kirjoituksia joululauluista (Liisa Enwald, Esko Karppanen; ntamo, 2014)
Suoranaista tietokantaa ei Suomessa olleista venäläisistä sotavangeista ole. Sotavangeista laadittiin sotavankikortit, jotka ovat säilyneet Suomen Punaisen Ristin sotavankitoimiston arkiston yhteydessä. Kortisto on käytettävissä Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Suomen_Punainen_Risti,_Sotavankito…
Uudempaa tutkimusta aiheesta:
Danielsbacka, M. (2013). Vankien vartijat: Ihmislajin psykologia, neuvostosotavangit ja Suomi 1941-1944. Helsinki: [Helsingin yliopisto]. Verkossa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9353-1
Suolahti, I. (2016). Yhteinen vihollinen, yhteinen etu: Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana. Helsinki: Helsingin yliopisto. Verkossa...
Hei,
Kannen suunnittelija Seppo Pietikäinen kertoi, että kuva on otettu Helsingissä Johanneksen kirkon edessä. Kuvassa ei ole Pekka Pohjola, vaan Risto Nieminen, josta tuli myöhemmin Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja.
Yleisissä kirjastoissa ei ole ikärajoja kirjojen lainaamiselle, mutta kirjat on ryhmitelty kirjastoissa eri ikäryhmien mukaan. Kirjat jakautuvat aikuisten kirjallisuuteen, nuortenkirjallisuuteen ja lastenkirjallisuuteen yleensä kustantajien ikäsuositusten mukaan. Heartstopper-kirjoja suositellaan 15-vuotiaasta ylöspäin. Heartstopper-kirjat luokitellaan kirjastoissa nuortenkirjallisuuteen.Public libraries have no age restrictions when it comes to loaning books since there are no laws based around the subject. Libraries have different sections for general literature, books for young adults and children's books, and books are divided into these sections based on the publishers' age recommendations. Heartstopper-books belong to the young...
Vuoden parhaita ylioppilasaineita tai -esseitä on julkaistu kirjamuodossa jo useiden vuosien ajan. Kirjassa pitäisi olla mukana myös kyseisen vuoden esseekysymykset.
"Ylioppilastekstejä 2007"-kirjaa löytyy myös Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/Record/lumme.779943
Kysymyksesi on kovin haastava eikä siihen löydy yksiselitteistä vastausta.. Tässä joitakin tietoja, joita voit ottaa huomioon, kun arvioit asiaa. Emme voi arvioida yksitäisen henkilön kirkkoon kohdistamaa rahoitusta. Kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa tulojensa mukaan. Monet myös lahjoittavat kirkolle vapaaehtoisesti rahaa. Vuoden 2022 lopussa evankelis-luterilaisessa kirkossa oli noin 3,6 miljoonaa jäsentä. Kirkko sai jäsentensä maksamaa kirkollisverotuloa yhteensä noin 912 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Ehtoolliseen ovat oikeutettuja kaikki kastetut ja konfirmoidut aikuiset sekä lapset vanhempiensa kanssa. Käytännössä ehtoollista ei evätä keneltäkään. Ehtoollisella käynti ei siis edellytä kirkkoon kuulumista tai kirkon...
Etsimäsi kirja saattaisi olla Heli Ilaskarin Oravanpyörästä onnellisten saarille : koti Kanarialla.
"Moni haaveilee asumisesta Espanjan auringossa. Heli ja Heikki Ilaskari päättävät hypätä oravanpyörästä ja myyvät kotinsa Suomessa. He pakkaavat elämänsä kolmeen matkalaukkuun ja vuokraavat asunnon Onnellisten saarilta, aidosta kanarialaisesta kylästä. Humoristiset ja koskettavat tarinat tempaavat lukijan kotimaan muuttosirkuksesta keskelle kanarialaista arkea."
Kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan metsänhoitoyhdistykseen tai metsäyhtiön puunostajalle. Metsänhoitoyhdistykset välittävät pieniäkin puueriä metsäyhtiöille ja kilpailuttavat hinnat. Sahattavaksi kelpaava järeä tukkipuu on arvokkainta puuraaka-ainetta. Myös paikalliset sahat ja piensahurit voisivat löytää käyttöä muutamallekin rungolle.
https://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/422256-nain-lyot-rahoiksi-tontti…
Varsinaisia kielen opiskeluun liittyviä tilastoja ei löytynyt, tai ainakaan vastaaja ei osannut niitä lukea, sillä ei osaa japania. Jonkin verran tietoa japanilaisten kielten opiskelusta ja kielitaidosta löytyi englanniksi.
Noin 98% Japanissa asuvista on japanilaisia (Tukahara 2002), joten japanin kieli on ehdottomasti opiskelluin. Vieraista kielistä eniten opiskellaan englantia, joka on pakollinen aine koulussa (ns. yläkoulusta lähtien). Modernin kieltenopetuksen katsotaan alkaneen Japanissa 1868, ja varsinainen englantibuumi alkoi toisen maailmansodan jäleen (Butler 2007). Vuonna 2016 englantia opiskeli 11,6 prosenttia japanilaisista (Statista).
Englannin lisäksi japanilaisissa peruskouluissa opiskellaan paljon mm....
Hublet on yhteiskäyttöön tarkoitettu tablettitietokone. Niitä on käytettävissä useissa Helmet-kirjastoissa (ja niitä on ainakin ollut myös S-ryhmän ravintoloissa). Kirjastossa niiden aloitusnäytöt on räätälöity niin, että niillä on helppo käyttää kirjaston e-kirja- ja e-lehtipalveluita sekä valittuja internetsivustoja. Kun tabletin palauttaa, se pyyhkii edellisen käyttäjän tiedot muististaan, joten se on varsin tietoturvallinen käyttää.
Palveluntarjoajan kotisivu löytyy osoitteesta https://gethublet.com/fi/home-3/
Hublet-esittely Tapiolan kirjaston sivuilla.
Johann Wolfgang von Goethen Vaaliheimolaisten toisen osan luvussa 10 oleva novelli on saanut otsikon Merkilliset naapurilapset.
Lähde:
Goethe, Johann Wolfgang von: Vaaliheimolaiset (suom. J. A. Hollo, Otava, 1967)
Isotädistäsi on lyhyet elämäkertatiedot teoksessa ”Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä” (1971). Siitä ilmenee mm. että hän on valmistunut Viipurin lääninsairaalasta 1916.
Yksittäisen henkilön tietoja lähdetään tutkimaan yleensä kirkonkirjojen kautta. Sukututkijoille suunnattua aineistoa ja ohjeistusta löytyy paitsi ohjekirjoista myös internetistä esim.:
http://www.genealogia.fi
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sukututkimus
Viipuri- ja Karjala-aiheista tietoa löytyy mm. seuraavilta sivustoilta:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Viipuriin_liittyv%C3%A4t_aineistot
http://www.wiipurinarkistoyhdistys.net/arkisto.htm
http://www.karjalatk.fi/tutkimus.php
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy paljon aineistoa...
Marjatta Cronvallin Yleisradiolle käsikirjoittama ja ohjaama kolmeosainen tv-draama Rotanloukku esitettiin Ylellä joulukuussa vuonna 1996. Ohjelmasta ei ole tehty tallennetta lainattavaksi.
Radio- ja tv-arkiston (RTVA) Ritva-tietokantaan tallennettuja ohjelmia voi käydä katsomassa ja kuuntelemassa RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Lista pisteistä löytyy alla olevasta linkistä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
Yle Arkistomyynnistä voi tilata tallenteita lähinnä Ylen tuottamista ohjelmista omaan käyttöön, mutta hinnat ovat varsin korkeita. Alla olevista linkeistä löydätte lisää tietoa asiasta.
Voitte myös esittää Ylelle ohjelmatoiveen. https://palaute.yle.fi/
RTVA https://rtva.kavi.fi/
Ylen...
En löytänyt ravintoloista paljoakaan tietoa netistä. Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on kerrottu lyhyesti Alhambra-ravintolasta, mutta kuvia ravintolasta tai tarkempia tietoja ei sielläkään ole: http://www.modernieksotiikka.fi/p/perinteikkaat-ravintolat-ajan-hengessa.html. Ravintola Petsamosta en löytänyt mainintoja kirjallisuudesta tai verkosta.
Tiedustelin lisäksi Hotelli- ja ravintolamuseolta ravintoloista, ja he kertoivat niistä seuraavaa:
"Vuonna 1933 ravintola Petsamo on saanut kyseenalaista kunniaa joutumalla niiden ravintoloiden listalle, joilta on peruutettu anniskelulupa 6 kuukauden ajaksi (lähde: Suomen Hotellit, ravintolat, kahvilat -lehti 6:1933, 13). Päätöksessä kerrotaan, että ”Väkijuomain anniskelussa tapahtuneiden...
Seuraavat Rossinin oopperat löytyvät cd-levyinä Helsingin kaupunginkirjastosta: Sevillan parturi (Pääkirjasto,Rikhardinkatu,Töölö,Etelä-Haaga,Oulunkylä,Itäkeskus,Vuosaari)
La Donna del Lago (Rikhardinkatu)
Varasteleva harakka(Pääkirjasto)
Il Turco in Italia (Pääkirjasto)
Italiatar Algeriassa (Töölö)
L'inganno Felice (Pääkirjasto,Töölö)
Otello (Pääkirjasto)
Semiramis (Pääkirjasto,Töölö)
Tancredi (Pääkirjasto,Kallio)
Tuhkimo (Pääkirjasto,Kallio)
Il Viaggio a Reims (Pääkirjasto)
Wilhelm Tell (Pääkirjasto,Töölö,Kallio,Itäkeskus)
Hei,
Kotimaiset Ellibs-palvelun kautta saatavilla olevat e-äänikirjat toimivat selaimessa, eli vaativat siis verkkoyhteyden, eivätkä ole näin ollen ladattavissa.
Sen sijaan Celia-palvelun (https://www.celia.fi/) äänikirjoja voi ladata eri laitteille, kuten esimerkiksi tabletille tai älypuhelimelle. Celia-palvelu on tarkoitettu henkilöille, joille vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi lukeminen on hankalaa. Celia-palvelun tunnukset ja käyttöohjeet, sekä opastukset palvelun käyttöön saa kirjastosta. Celianet-verkkopalvelussa on tarjolla yli 40 000 äänikirjaa.
